Keskustelut Puukauppa Energiapuuta korjattiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)
  • Energiapuuta korjattiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä

    Luken ennakkotietojen mukaan energiapuuta korjattiin Suomessa viime vuonna 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin puolet oli karsittua rankaa ja kokopuuta. Suorittava porras on pidemmän aikaa vakuuttanut täällä palstalla, että ranka- ja kokopuun korjuu loppuu. Kumpaa uskomme enemmän, Lukea vaiko suorittavaa? Mikä on ollut suorittavan väitteiden motiivi?

  • oksapuu

    Tässä kylillä ensiharvennukset näyttää menevän nykyisin kahden yksinyrittäjän koneketjulle…

    Nelipyöräinen pikkumoto ja vastaavan kokoluokan ajokone. Töitä tuntuu riittävän, hyvä korjuujälki on puhunut puolestaan. Se pikkumoto ei näytä käyttävän edes lavettia, köröttelee vain tietäpitkin työmaalta toiselle…

    Jätkä

    Aika paljon konetyypin valintaan vaikuttaa metsäfirman vaatimukset ja toiveet.  Näkyy ainakin täällä kilpailutuksen ratkettua koneketju vaihtuu uusiin koneisiin ja vanhat lähtevät kiertoon.

    Kilpailutus tekee lähes mahdottomaksi hankkia keveitä koneita, koska niillä ei kertakaikkiaan pärjää niillä taksoilla, joihin voittava yritys on joutunut taipumaan.

    Hakkuukone voisi toki olla myös ensiharvennuspalstalla työskentelevä pieni kone, mutta ajokoneena kuitenkin laite, joka tuo puut varastolle ilman raiteiden syntymistä ja riittävän tehokkaasti.

    Fakta on kuitenkin se, että koneyrittäjä yrittää tienata rahaa enemmän kuin sitä kuluu kustannuksiin. Pienempi koneurakoitsija paikkaa heikkoa tuottavuutta jatkamalla työpäivää, eli tekee työtä ilman palkkaa itselleen. Usein pienempi koneyrittäjä puuhailee konekalustonsa kanssa tuntikausia ”vapaa-aikanaan”, tehden huoltoa ja remonttia ”ohi kirjanpidon” saadakseen kaluston taas aamulla ansioon.

    Ei MOPOLLA MOOTTORITIELLE.

    Typerimmänkin pitäisi tajuta, että olemattoman vähän tuottavalla kalustolla ei pysty kilpailemaan kunnolla tuottavan kaluston kanssa. Kuljettajan palkka pitäisi kuitenkin olla molemmissa sama. Eli esim kskiraskas kalusto tekee moninkertaisen määrän pikkurihveliin verrattuna, eikä pienen koneen rakenteet kestä sellaisia määriä työn raskautta, kuin oikea tehokas kone.

    Siirtyminen tietä pitkin ajamalla onnistuu, jos kone on pyörillä liikkuva, mutta teloilla ei tiellä saa ajaa. Yleensä ritiläauton käyttökustannukset ovat suhteellisen pienet ja meilläpäin yhteistyö siirtokaluston suhteen kyllä yleensä toimii. Toki on muistettava, että pienten savotoiden teossa siirtoihin hupenee aikaa, jolloin puu ei huilaa varastolle.

    Puuki

    Ihan hyvin näyttää pärjäävän muutama yksityisyrittäjäkin jolla ei ole minkään firman kanssa sopimusta.    Oksapuu esimerkin tyylillä siis voi  pätevä tekijä onnistua. Ei sekään pienemmän koneen käyttäjä varmaan ihan vain harrastuksekseen hommaa tee.  Se tarkoittaa erikoistumista tietynlaisen palvelun tuottamiseen; tuossa tapauksessa se on harvennusmetsien hyvään korjuuseen.    Kaikista tyhmimmänkin luulis ton käsittävän.

    Isot Firmat sanelee urakoitsijoilleen koneen koon ja laadun , varmaan(  melkein )merkinkin jossain. Pienemmät yrittäjät kilpailee eri tasoilla, usein laadulla ja monipuolisuudella eri puutavaralajien määrissä.

    suorittava porras

    ”Näyttää pärjäävän” on ihan eri ,kun kannattava liiketoiminta. Silloin ehkä pärjää aikansa ,kun on saanut hankittua pikkukoneen puoli ilmaiseksi konkurssin tehneeltä edeltäjältä . Monen perämetsät  on hakattu pienillä koneilla tehtävän yritystoiminnan tukemiseen.

    Onneksi tänä päivänä rahalaitokset suitsivat pienkonehankintoja jättämällä lainan myöntämättä koneen hankintaan. Mihinkään kelpaamattomalla rautaläjällä on vähän vakuusarvoa pankkien toiminnassa. Tästä johtuu ,että moni pieniin koneisiin erikoistunut valmistaja on pannut pillit pussiin .

    …ja mitä energiapuun hakkuisiin tulee , se homma ei valitettavasti hoidu heiveröisillä kamppeilla. Ovat enemmän pajalla ,kun oikeissa töissä. Keskiraskas moto normaali hakkuussa normaali hakkuuvarusteilla kestää helposti ajella 10 000 tuntia ilman kausihuoltoja isompia toimenpiteitä. Pienempi kokoluokka alkaa vierailla korjaushuolloissa jo muutaman tuhannen tunnin jälkeen ja kouraa saa olla tinaamassa viikottain. Letkuremppa on jokapäiväistä risukoissa pyörittäessä.

    Puuki

    Siinähän on sitten tuotekehityksen paikka, jos letkut katkeilee risukoissa. Minullakin on metsäperäkärryn kuormaajassa letkut suojattuna puomin sisällä ja liitokset muuten.  Harvoin jos koskaan mikään osa letkuista tarttuu mihinkään.     Niistä risukoista varsinkin suorittavalla taitaa olla paljon omia kokemuksia, jos jotain voi päätellä postausten ja kuvien perusteella.

    Jossain oli muuten juttua keksinnöstä jonka avulla urakoitsijat voi vaihtaa moton kouraa  minuuteissa paremmin kohteeseen sopivaksi. Enää ei ilmeisesti riitä että on vain yksi koura konetta kohti, kun työmaat ja kohteet vaihtelee ympäri vuoden.  Kouran tilalle voi vaihtaa helposti esim. raivauspään ja ajella sitten  metsäautoteiden vierustoja puhtaaksi vesakoista.  Isoille puille esim jk:n metsissähän pitäisi ollakin mahdollisimman iso kone , hyvin ylettyvä puomi ja järeä koura.

    Semmonen kuva on jäänyt, että monet metsäkoneurakoitsijatkin, koneen koosta riippumatta, joutuu usein tyytymään siihen pärjäämisen kierteeseen, kun on kalliit koneet ostettu , niin pitää ottaa urakoita – ei aina niin hyviäkään-  jotta saa kulut peitettyä ja leipää pöytään.

    Yksityisyrittäjissäkin ilman johonkin yhtiöön sitoutumista on myös monenlaista pärjäämistä olemassa. Eräänkin firman liiketuotto% ollut vuosien mittaan 10%:n  molemmin puolin , ei kovin huonosti pärjätty.

    suorittava porras

    Vain osan vuotta käytössä olevan lisälaitteenkin on hankittava hintansa. Näin ei valitettavasti tapahdu. Itse työskentelin nimenomaan ns toiseksi kouraksi kausivaihteluja tasaamaan suunnitellun laitteen parissa. Näitä oli yrityksessä kaksikin erilaista ,joista molemmat saivat lähtöpassit  kannattamattoman  toiminnan takia.

    Nykyään monissa kouratyypeissä on vakiona energiapuun korjuuseen tarkoitettu joukkokäsittelyominaisuus . Useimmille tämä on täysin tarpeeton lisuke ,jossa maksetaan turhasta ja tietyissä tilanteessa ko ominaisuutta varten tehdyt ratkaisut lisäävät vikojen ja niistä seuraavien häiriöiden  määrää normaalissa työskentelyssä. Omalla kohdallani kyseinen vaihtoehto on ollut tarpeeton lähes kymmenen vuotta ,mutta remontteja joukkokäsittelyominaisuuteen liittyen on joutunut tekemään useita. Ominaisuutta ja siihen liittyviä ratkaisuja ei valitettavasti voi poistaa.

    Metsuri motokuski

    Koneyrittäjäliitto on tehnyt tutkimuksen että huonointa tulosta tekevät yhden – kahden koneen ketjut. Monetkaan niistä eivät ole kannattavia. Usein kannattavuus saavutetaan siten että osa työstä tehdään ilman omaa palkaa kuten siirrot ja remontit. Myös osa katteesta korvataan muulla työllä kuten maatalouden työllä tms.

    Se että kylillä näkee pari yrittäjää koneketjuillaan pyörimässä ei kerro sitä onko työ kannattavaa kaikilta osin.

    suorittava porras

    ..mutta itse asiaan .Uutinen /Metsälehti/Keskisuomalainen

    ”Taimikonhoidon lisääminen kasvattaisi merkittävästi järeän ainespuun tuotosta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tutkimus kertoo. Luke selvitti taimikonhoidon merkitystä pitkän aikavälin puun tuotokseen tekemällä skenaariolaskelmia koko maan nuorista taimikoista.

    Taimikonhoidon tehostamisella tukkipuun tuotos lisääntyi sadan vuoden aikana 34 miljoonaa kuutiometriä ja vastaavasti kuitupuun tuotos väheni 28 miljoonaa kuutiometriä nykytasoon verrattuna. Tämä johtaisi samalla ajanjaksolla noin 2 miljardin euron kantorahatulojen lisäykseen. Menotkin nousisivat, sillä samalla metsänhoidon kustannukset kasvaisivat noin 600 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna.

    ”Tulokset osoittavat, että yhden euron panostus taimikonhoitoon johtaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 3 euron lisäykseen kantorahatuloissa”, toteaa erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta.

    Taimikonhoidossa on parantamisen varaa, sillä koko maassa hoitotarpeesta on tehty vain vähän yli puolet. Tuoreiden inventointitietojen mukaan rästejä on yli 700 000 hehtaaria.”

     

    Lieneekö laskelmissa huomioitu lainkaan , että hoitamattomat palstat on ennakkoraivattava ennen jokaista hakkuukertaa. Hoidetusta taimikosta kehittyy puolestaan jatkossa varsin vähän raivaussahaa tarvitseva kohde.

    suorittava porras

    Tässä  kuva hakkaamaltani energiapuukohteelta ajouraa pitkin kuusi vuotta hakkuun jälkeen. Tätä riemua piisaa , jos taimikot jäävät hoitamatta ja hoito tehdään energiapuumenetelmällä . Kuitua kertyy jatkossakin ja raivuuhenkilölle hikisiä työrupeamia.

    Puuki

    Noille ryteiköille pitäsi kehittää koneellisia kustannustehokkaita raivausmenetelmiä.     Kun kerrotaan  että 1 euron panostus muuttuu 3 euron kantorahaksi pitkällä aikavälillä , niin puuttuu se tieto miten pitkä on tarvittava aikaväli ?    1 euro muuttuu n. 40 vuodessa 3 :ksi euroksi 3 %;n korolla laskien.

    Taimikon hoitotarve on suoraan verrannollinen semmosiin tekijöihin kuin esim. kasvupaikan rehevyys,  muokkauksen toteutustapa ( esim. kannon nosto lisää vesakkoa  n. 70 % ja th-kuluja melkein saman verran pitkityksessä) . Kasvatettavat puulajit, uudistustapa jne. vaikuttaa myös th-teon kustannuksiin.

    Mutta yleensähän th kannattaa kuitenkin  tehdä tai teetättää , jos ei itsellä ole siihen mahdollisuutta.  Se on tavallaan  sijoitus tulevaisuuteen  jonka riskikerroin on melko pieni. Varhaishoitoja kannattaa myös tehdä jos on halua  nopeuttaa taimikon kehitystä.   Monet toimijat on vain hinnoitelleet sen jo liian ylös.  Luultavasti siitä johtuu sen väheneminen viime aikoina.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)