› Keskustelut › Puukauppa › Energiapuuta korjattiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6

  • Energiapuuta korjattiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä

    Lähetetty: 7.2.2020, 20:06

    Luken ennakkotietojen mukaan energiapuuta korjattiin Suomessa viime vuonna 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin puolet oli karsittua rankaa ja kokopuuta. Suorittava porras on pidemmän aikaa vakuuttanut täällä palstalla, että ranka- ja kokopuun korjuu loppuu. Kumpaa uskomme enemmän, Lukea vaiko suorittavaa? Mikä on ollut suorittavan väitteiden motiivi?

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras 10.2.2020, 09:57

    Korjuun logistiikkaa parantaa parhaiten se ,että kaikki korjuutarpeet voidaan toteuttaa yhdellä koneketjulla ensiharvennuksesta päätehakkuuseen. Ei ole enää mitään järkeä hankkia pelkkiin ensiharvennuksiin sopivia koneita , kun niiden käyttöalue on suppea ja Suomen metsätilat  kohteina pieniä. Kone saa olla enemmän siirtoauton päällä tai siirtoa odottamassa ,kun varsinaisessa työssä.

    Nykyään on hyvin yleistä ,että tilan kaikki hakkuut tehdään yhdellä käynnillä päätehakkuista ensiharvennuksiin. Siinä logistiset kustannukset jäävät minimiin ja kaikki tarpeellinen tulee tehtyä. Jos jäädään odottelemaan erikoiskonetta jotakin pientä kuviota varten ,voi hakkuu tarjonnan puutteessa jäädä toteutumatta.

    Tekemällä metsänhoitotyöt ajallaan oikealla voimakkuudella puusto kehittyy ripeästi tilaan ,jossa korjuu voidaan toteuttaa koneilla ,jotka pystyvät suoriutumaan myös päätehakkuusta. Ainoa pohdintaa aiheuttava seikka olisi vuodenaika , jona koko korjuupaketti on hoidettavissa yhdellä kertaa.

    Puuki 10.2.2020, 10:40

    Just edellä kerroin muistaakseni (voit tarkistaa vedinkö  hatusta ) , että toisilla alueilla pienilpm:sia eh-metsiä on paljon ( = ei siis vain pieniä hehtaarin plänttejä siellä täällä) eli työtä riittää paljon enemmän kuin jossain toisella alueella.

    Siirtokulut laskee, jos esim on ilman siirtokalustoa liikuteltavia koneita, pienikokoisia koneita ja/tai siirrot on ketjutettu muuten hyvin.

    suorittava porras 10.2.2020, 11:26

    Vaikka pieniläpimittaisia metsiä on paljon ,se ei poista sitä tosiasiaa ,että pelkästään niihin keskittymällä toiminta olisi kannattavaa. Noutaja tulee ,jos näin kuvittelee. Se on nähty ja koettu jo moneen kertaan. Tämän voin sanoa jopa omiin kokemuksiin perustuen. Harvalla on niin monipuolista kokemusta eri kokoluokan koneiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista,kun itselläni sattuu olemaan. Maataloustraktoripohjaiset yhdistelmät tuli tutuksi ensimmäisenä. Pieni telavarusteinen yhdistelmäkone toisena. Nelipyöräisiä pikkumotoja on tullut ohjastettua useita energiapuu-ja harvennustyömailla. Keskiraskaita motojakin mahtuu kokemuspiiriin useita 6-ja 8 pyöräisinä . Teloilla ja ilman. Työvuosiin mahtuu myös kohtuullinen ajanjakso aukkojen ja järeämmän hakkuukaluston parissa. Nämä kaikki kokeneena ajatus siitä ,että keskiraskas työkone on paras vaihtoehto useimpiin tarpeisiin ,on vahvistumistaan vahvistunut.

    Puuki 10.2.2020, 11:42

    Ainakin esim. edullisemman hintaluokan korjurin tapaisten koneiden kehittämistä ja käyttöä pitäisi lisätä.   Nykyään entistä huonommat korjuuolosuhteetkin  puoltaa sitä, että puun kujetusta varten ajouria harvennuksilla ei tarvi tehdä aina n. 20 m välein vaan voidaan siirtää paremmin kantaville maille.  Korkotason nousu jossain vaiheessa lisää tulevaisuudessa myös pääomakustannusten vaikutusta kok. kuluihin.  Hankintahinnaltaan edullisemmat mutta silti riittävän tuottavat koneet saa siitä etua.   Voishan niitä hiilinielutukirahojakin kohdistaa hiilinielujen lisäämiseen tukemalla pienkoneiden käyttöä eh-metsissä.  Parempi korjuun jälki ja suurempi puun kasvu lisää myös hiilen kertymistä .

    Sopivan kokoisen puun (n. +- 70 l) korjuussa kombikonekin on kannattavampi kuin tavallinen korjuuketju , kun siirtokulutkin puolittuu samalla.

    suorittava porras 10.2.2020, 11:57

    Nyt on kyllä ajatukset pahan kerran hakoteillä. Kombikoneita kehiteltiin parikymmentä vuotta sitten edellä mainittuihin uskomuksiin nojaten . Taitaa nuorimmatkin vehkeetkin olla jo sulatossa.  Oma työnantajani antoi combille potkut tuottamattomana jo 15 vuotta sitten. Vehje ei oikeasti täyttänyt odotuksia missään.

    Se ,että näitä kapean käyttöalueen koneita on jonkin verran liikenteessä ,perustuu siihen yksinkertaiseen asiaan ,että siitä on mahdoton päästä kunnialla eroon ,kun sen on erehtynyt hankkimaan. Töitä tehdään niin kauan ,kun rahat riittää . Kannattavuudesta ei ole tietoakaan.

    Timppa 10.2.2020, 12:39

    Ei aina kaikkia hakkuita tehdä ainakaan isommilla tiloilla kerralla.  Ainakin eräällä sahalla on tyyli, että kaikki koneet ovat uudistushakkuussa silloin kun puun tarve on huipussaan ja harvennuksissa on koneita silloin, kun koneketjuilla on enempi aikaa.  Samoilla koneilla taitavat kuitenkin hakata.  Tietenkin silloin, kun leimikko on vaikkapa 500 m3 ja koostuu useammasta palstasta, niin on ilman muuta selvää, että kaikki hakataan kerralla.

    Puuki 10.2.2020, 12:52

    Töiden tekeminen siihen asti kun rahat riittää pätee monen muuhunkin  hommaan. Mutta jossain kevyemmässä käytössä kombikoneetkin varmaan ajaa asiansa. Onhan niitä myynnissä käytettyinä vielä nykyäänkin.   Jos sulla on huonoja kokemuksia jostain , nii ei se tarkoita että kaikki ne olis epäonnistuneita kokeiluja. Osa varmaan onkin mutta  jonkin vehkeen huono käyttökelpoisuus on saattanut johtua monesta eri asiasta.   Vaikka esim. prototyypin vioista  .  Puutuit hanakasti yhteen konemalliin , mutta mikset kerro korjurin huonoudesta ensiharvennuksilla ?  Ehkä siksi , että sen jälki on ylivoimaisen hyvä verrattuna raskaan motokorjuuketjun jälkiin 1-harvennuksilla.

    Kannattavuus edellähän sitä pittää tietysti motoukon koettaa aina mennä. Osin siksikin varmaan hyvää harvennusjälkeä ei enää synny kuin alle 1/3-osalle hakkuukohteista.   Mo katsoo vähän eri vinkkelistä esim. ensiharvennusmetsien korjuuta kuin motoyrittäjä.

     

    Metsuri motokuski 10.2.2020, 13:06

    Kyllä se vain on niin että urakoitsijat taatusti ostavat edullisinta konetta käyttöönsä jolla saadaan mahdollisimman hyvä tuotos aikaiseksi. Meidän on täällä turha opastaa urakoitsijoita konevalinnoissa, kun kuitenkin tunteella enemmän suhtaudumme asiaan.

    Konehankinnoissa vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelkkä lähtöhinta. Yksi tärkein tekijä on koneen varaosahinnoittelu, osien saatavuus lyhyellä varoajalla ja huollon kustannukset kuten öljyt, suodatinsarjat jne. Tärkeä tekijä on myös jälleenmyyntiarvo ja yleensä se onko kone helposti myytävissä kun vaihtoaika tulee.

    Näiden ja monen muunkin syyn vuoksi ollaan päädytty aika usein valtamerkkeihin ja tiettyihin koneisiin koska nykyään vaihtokonemarkkinat ovat globaalia markkinaa ja kauppaa tehdään koneista ympäri maailmaa. Pienet ja harvemmin käytetyt merkit ovat haasteellisia myydä ja niiden vaihtoarvo on usein reilusti heikompi kuin valtamerkeillä. Nämä tekijät vaikuttavat yhtenä tekijänä urakointiyrityksen tulokseen.

    Muistan hyvinkin kun meiltä meni vaihtokone Brasiliaan eukaviljelyksille kunhan täällä oli tahkotttu siihen ensiksi pitkästi yli 10 000 tuntia.

    Noihin ensiharvennusten ja e-puukohteiden pinta-aloihin voin todeta että ainakin meidän suunnalla nykyään harvennuspaine alkaa olemaan toisessa harvennuksessa ja ensiharvennuskohteet ovat vähentyneet merkittävästi varsinkin niiden pinta-alat. 70-80 luvuilla oli voimakkaita päätehakkuita ja nyt niiden kohteiden ensiharvennukset ovat jo tehty.

    Visakallo 11.2.2020, 05:53

    Nykymuotoinen Kemera jatkuu ainakin yhdellä vuodella:

    Nykyiselle kemeralaille vuoden jatkoaika, taustalla EU-uudistusten viivästyminen

    jees h-valta 11.2.2020, 06:17

    Pienemmät koneet tulevat uudelleen. Jos ei muuta niin nykyisten ongelmien vuoksi ne määrätään nuorten metsien harvennuksiin. Jos ei yrittäjät muuten ymmärrä kalustoaan valita. Ei yksi harveriketju koneketjun isäntää hetkauta kuin parempaan päin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 60)
1 2 3 4 5 6