Hei, onko kukaan palstalaisista laskeskellut ensiharvennuksen ja energiapuuleimikon eroja taloudellisessa mielessä? Ajatus hiipinyt mieleen nyt energialeimikkojen kysynnän  (ja hintojen) noustessa, että olisiko mahdollista jopa kilpailla perinteisen metsänkasvatuksen kanssa.

Pohjustan vaikkapa esimerkin avulla.

Oletetaan että kyseessä olisi 3 hehtaarin leimikko molemmissa tapauksissa (mt, istutettu kuusi ja kylvö mänty) ja kummassakin tehtäisiin taimikon varhaisperkaus hyvissä ajoin ennen metrin keskikorkeutta (molemmat nostaa kemerat). (molempiin tehdään jotta varmistetaan kasvuunlähtö molemmissa, ja energialeimikonkin keskimääräinen runkotilavuus paranee)

Aikaa menee x määrä ja taimikon harvennus puskee päälle leimikossa, johon suunnitellaan tehtäväksi myöhemmin perinteinen ensiharvennus, siitä kemerat 230 eur/hehtaari ja annetaan kasvaa rauhassa ensiharvennukseen saakka, josta saadaan se perinteinen 50-60 motin kuitupuukertymä.

Energialeimikon tapauksessa hakkuu toteutetaan giljotiinilla kokopuukorjuuna, jätettäisiin taimikon harvennus välistä, ja kasvatettaisiin sinne 8 metrin ja 8 cm halkaisijan paremmalle puolelle, jolloin saadaan jo kohtuullisen kokoista runkoa (yli 30 litrasia). Hakattaisiin siten että ”ns” ensiharvennukselle ei olisi hakkuun jälkeen tarvetta, vaan olisi suurinpiirtein metsänkiertoajallisesti ja tulevan hakkuun kanssa synkassa tuon toisen esimerkin kanssa. Tästä saataisiin ainakin vielä pienpuun korjuu tuki 430 euroa/hehtaarilta.

Ajatuksena että ennakkoperkuuta ei tehtäisi kumpaankaan esimerkkiin, ja korjuu toteutettaisiin hankintakauppana käyttäen itse hankittua korjuuyrittäjää jolloin saadaan korjuutyö vähennettyä verotuksessa myöhemmin.

Tämän hetken hinnoilla ei todennäköisesti ole suurempaa eroa kun vertaillaan ensimmäisten käsittelyjen tuottoa, tosin tulevaisuuden tuotot mahdollisesti eroaa suuresti, riippuen energiapuuleimikon onnistumisesta?

Onko palstalaisilla heittää omia ajatuksia, tai mikä parempaa mahdollisia esimerkkejä vastaavista tapauksista?

Edit: lisätään vielä että kaikki raivuutyöt ostopalveluina.

Pyörittelin excelissä keskimääräisiä lukemia ja totesin että energiapuuharvennus kiilaa tänä vuonna ohi jos ei vastaavasti kuitupuun hinnat nouse, kun huomioidaan kulut mitä tulee taimikonharvennuksesta enskan tapauksessa. Kuitupuullakin näin ollen luulisi olevan nousupainetta tänävuonna jos metsänomistajat joutuu tosissaan pohtimaan että lyödäänkö energiaksi.

Muutama ajankohtainen asia.

E-puutuki poistuu ,joten se pudottaa yksin pohjan kannattavuudelta.

Kantokäsittely vaaditaan energiakohteillakin ja esim. tulevana kesänä yleisimmin tarkoitukseen käytetyn urean hinta on kuusinkertainen viime vuoteen verrattuna ja aineen saatavuudessa on isoja ongelmia. Jatkosta ei tiedä kukaan.

Korjuuyritykset kärsivät kannattavuusongelmista ja erityisesti  liian pienen puuaineksen kerääminen nykyisillä polttoaineen hinnoilla vie kannattavuuden lopulliseen kriisiin.

Jos puuenergialla aiotaan oikeasti parantaa kannattavasti energiaomavaraisuutta ,on suunnattava katse järeämpään puustoon. Puusto ei järeydy ,jos hoitotoimia jätetään tekemättä.

Kuvitelma siitä ,että metsä tulisi kuntoon laiminlyömällä hoitotoimet ja tekemällä niiden sijaan energiapuukorjuu raivaamattomaan nuoreen metsään on ajatuksena kuopattava  viipymättä.  Jos ei kykene itse hoitamaan taimikoitaan, kannattaa myydä metsät niille ,joilta homma onnistuu . Laiminlyönnit ja viivyttely lisäävät vain kokonaiskustannuksia ja hidastavat puuston kehitystä. Jälkimmäiseen tuetkin ovat laiha lohtu. Tuki ei kauaa lämmitä mieltä ,kun metsä on mennyt peruuttamattomasti pilalle.

Tuet menivät kokonaisuudessaan kalliiden korjuukustannusten kattamiseen eivätkä aina edes riittäneet . Tästä syystä moni energiapuusavotan myyjä sai jopa laskun esim. mhy:n korjuupalvelulta. Pieniläpimittaisen puun korjuu haastavissa olosuhteissa on hyvin kallista. Siihen meillä ei nykytilanteessa ole varaa .

Risurohmu-koura on kehitetty niitä hoitamattomia taimikoita varten.  Ei niistä jää kantohintaa eikä kuulu jäädäkään.  Hoidetuista metsistä pitää jäädä myös kasvatus-ja hoitopalkkio mo:lle.

Ylivoimaisesti tuottoisin sektori (%-tuotossa) on esim. Umpilla ollut energian tuottaminen.  Siksi koska raaka-aine on ollut puoli-ilmaista.

Nyt (viime vuonna) kun m-teollisuuden liikevoitot nousi keskimäärin yli 2 x kertasiksi, en ymmärrä miksi ei myös pää raaka-aineen tuottajat saisi omaan osuuteensa edes inflaaatiokorotusta tehtyä.

Yhtiöt on usein liian ahneita ja pienet hinnan korotuksetkin otetaan takasin esim. nostamalla mh-hoitokuluja , jos niitä tehdään yhtiöiden hommina. Ottaa takapakkia sitten viiveellä m-teollisuudellekin esim. tukkipuun laadun heikkenemisenä (on jo pitkällä,  siihen on muitakin syitä) , metsien ja metsätiestön huonon hoidon lisääntyessä.