Arvoisa jätkä, tarkoitin tilavuutta, en massaa.  Montako kiloa painaa kuutio vaikkapa haketta, joka on vuoden varastossa kuivunut ja kosteusprosentti on 30 % , voiko hake olla kuivempaa kuin 30 %?  Tosin kosteusprosentin vaikutus ei välttämättä ole enää merkityksellistä polttotilanteessa, riippuen kattilasta? Toisaalta eihän se ilma paljoa paina, tarkoitin että paljon  ns tyhjää kuljetetaan ja sen lisäksi vettä.  Voitko kertoa tarkemmin kun tunnet tietävän.  jos kuorman koko on 50 kuutiot, paljonko siinä on kuivaa puutavaraa`?

kummassa on enemmän puuta, 50 kuutiota tukkipuuta vai 100 kuutiota haketta entä jos onkin sata kuutiota kuitupuuta?  varmaan joku osaa laskea, vaikka puutavarayhtiöitten miehet tai jopa rekkakuski.

Tomperi. Pannaan sitten paremmaksi: Lyhyehkö perävaunu, jossa tukkeja kaksi nippua = kuormatila reilu 12 metriä. Sama kärry kaapin kanssa kuormatila 12m x 2,5m x korkeus n. 3 m? Vetoauto kuormatilaa 8 metri = yht 20 metriä tekee 150 hakekuutiota, eikä se ole yläraja.

Kosteuprosentin ollessa 30, on kiinnossa vettä 300 kg, Lisäksi puuaines 400 kg = 700 kg / kiinto. Kyllä siellä Scanian ohjaamossa saa lappua pitää lähellä lattiaa ainakin vastamäkeen ajettaessa. Ei viedä pelkkiä terveisiä.

Kuitupuun kiintotilavuuskerroin on n. 65 % (siinä on iso vaihteluväli mm. puulajista ja kapuloiden koosta riippuen) .  Kiinnosta puuta saa n. 2,5 irtomottia haketta.   Veden massa on n. 1 kg/l .  E-puun kosteus saattaa pudota ”tienvarsikuivurissa” esim. 45%;sta 30%;iin. Isojen puiden pinossa on vähemmän ilmaa kuin pienten kuitupuiden.   Siitä saapi Tomperi itse alkaa päätellä miten vaikuttaa eri puutavaralajien kuljetuspainoon  ja- tilavuuteen.

Pajukin on energiapuu. Aiemmin sen kasvatusta ei ole pidetty Suomessa kannattavana, mutta tilanne voi olla nyt oleellisesti erilainen. Pajun etuna lienee sen korjuun helppous verrattuna metsäpuihin.

https://yle.fi/uutiset/3-12350079