Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • jpjulku jpjulku

    Kyllä minäkin ihmettelen korjuu-urakoitsijan kannattavuutta kun koneet oli yli kuukauden työmaalla. Mutta Suorittava sinun pitäisi ymmärtää, ettei se ole puun  myyjänä minun ongelma. Meillä jokaisella on omat ongelmamme, mutta tuo ei ole minun. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Näin se vaan tämä maailma toimii, että jokainen huolehtikoon oman toimintansa kannattavuudesta. Minä en tiedä, paljonko loppukäyttäjä maksaa hakkeesta, enkä myöskään ostajan ja urakoitsijan välisiä sopimuksia.

    Jalmari, en edes tiedä kerrointa. Hakkuu alkoi 17.1 ja loppui vähän yli kuukauden siitä eteenpäin. Ilman muuta olet tervetullut katsomaan kohdetta. Asun itse 300 km kohteesta, mutta olen sillä suunnalla paljon kevätviikonloppuja. Voin myös antaa sinulle kohteen osoitteen ja kiinteistötunnuksen ym, niin voit halutessasi käydä toki omatoimisestikin katsomassa.

    suorittava porras suorittava porras

    Tilanne on ongelma niiden kohdalla, joiden risupuska ei kelpaa markkinoille ja jp:n kohdalla ongelma eskaloituu siinä vaiheessa ,kun odotetussa aikataulussa ei löydykään harvennettavaa ja joudutaan odottamaan päätehakkuuseen saakka seuraavaa tiliä. Sekään ei muodostu kaksiseksi lehtipuuvaltaiseksi muuttuneella kohteella.

    Korjuun huono kannattavuus on lopulta metsänomistajankin ongelma. Jos suuri joukko yrittäjistä joutuu laittamaan lapun luukulle huonon kannattavuuden takia ,se merkitsee sitä , että tekijät vähenevät eikä läheskään kaikkia tarjolla olevia kohteita osteta.

    Sekin on pidettävä mielessä ,että yhtiöiden ensisijainen tehtävä on hankkia edullista puuta, ei huolehtia metsänhoidosta. Ne toimet kuuluvat ainoastaan ja vain metsänomistajan tehtäviin. Kannattaa varautua siihenkin, että kysynnän laantuessa vain parhaat leimikot kelpaavat. Heikompien kohdalla törmätään helposti ”ostokieltoihin”.

    Makarov

    Täällä taas meukkaa eniten ne jotka ei omista metsää eikä ole käytännön kokemusta. Minusta tuossa jp:n hommassa ei ole mitään erikoista, monissa kohteissa hyvä homma ja tuossakin euroja kilahtaa metkojen kanssa n.25 000€. Voihan niitä joku raivauttaa vierailla ja maksaa 10 000-15 000.

    suorittava porras suorittava porras

    Eikö 20 vuoden metsänomistus ja 35 vuotta konehakkuuta toisten metsissä (kemeroilla ja ilman) anna mielestäsi riittävästi selkänojaa mielipiteille. Energiapuuta olen korjannut reilun 10 vuoden jaksolla ,josta kolme vuotta päätoimisesti.

    Otsikossa puhutaan tulevaisuudesta ja viittaan kannanotoillani juuri sinne. Sota loppuu aikanaan ja puunpoltto päätyy pikkuhiljaa pannaan. Eikö ole viisasta varautua siihen? Helpommalla päästään ,kun hoitorästejä ei lasketa syntymään. Toki nyt kannattaa yrittää äkkiä hoitaa entisiä vähemmäs . Vuoden päästä voi olla jo myöhäistä. Sitten odotellaankin niin kauan ,kunnes palsta kelpaa ensiharvennettavaksi ja sekin toteutuu vasta rankan ennakkoraivauksen jälkeen. Siinä tilanteessa tulee taatusti mieleen ,että olisi kannattanut käyttää raivaussahaa pikkuisen aikaisemmin.

    Visakallo Visakallo

    Miten sitä sanotaankaan, eli jos tekee mieli sanoa toiselle pahasti, kannattaa laskea ensin kymmeneen. Samaa voisi soveltaa, jos aikoo puhua energiapuun pikaisesta kuolemasta, niin kannattaa ensin vilkaista tilastosta, millä se kaukolämpö Suomessa tuotetaan. Yksi vilkaisu riittää ymmärrykseen, ettei se energiapuun käyttö lopu ihan vielä. Yksi lauha talvikaan ei vielä tarkoita, että kaikki seuraavatkin ovat samanlaisia. Suorittavan 18 vuoden takaiset energiapuuennusteet menivät hieman pieleen, katsotaan taas 18 vuoden kuluttua, mikä silloin on tilanne. Silloin se voi jo ollakin erilainen. Tässä on nyt ollut vähän samantapaista hypetystä, kuin vielä muutama vuosi sitten sähköautojen piti hetkessä ilmestyä jokaiseen suomalais-pihaan. Taisin siitä silloin mainitakin, että se olisi ollut matemaattinen mahdottomuus. Ennen puhuttiin maalaisjärjestä. Ei sen käyttö olisi pahaksi nykyisessäkään ”mallinnusten Suomessa”.

    Nuakka

    Ihmetellä pitää miten koneyrittäjillä on suorittavan mukaan sokea piste juuri energiapuun kohdalla. Ei mitenkään osata hinnoitella työtä kannattavaksi. Maksuvaraa kyllä kaukolämpöketjusta löytyy kun laskee puun hinnan lämpöarvona vs. öljy/sähkö. Eikä tarvitse huolehtia että lopputuote jää käsiin, kaikki maksavat loppupeleissä lämmöstä sen mitä pyydetään. Toinen ihmetyksen aihe on miten harvennuskset/hakkuut mukamas tehdään koko tila kerrallaan silloin kun urakoijalle sattuu sopimaan tai ei tehdä ollenkaan. Kuitenkin taimikonraivauksia tulisi tehdä 2 kerrasta alkaen aina äärettömään määrään asti, jopa vuosittain. En tiedä missä utopiassa/menneisyydessä keski-suomessa eletään, täällä ei ainakaan ole aikaa eikä tekijöitä rajattomasti käytettävissä, eikä halpaa/ilmaista raivaustyötä ole enää olemassakaan. Rehevillä mailla kun toimitaan, joskus vaan on parempi tehdä sovinnolla myyntipuuta ja ottaa rahaa vastaan eikä kaataa sitä maahan. Ja jos se urakoitsijan osa huolettaa enemmän kuin oma talous, katsoo finderistä taloustietoja, myy vaan kannattaville firmoille.

    Tolopainen Tolopainen

    Kaukolämpölaitosten lämpöenergian tuotto on huomattavasti vähemmän lämpöä, mitä OL3 laihdutusvesien mukana menee meriveden lämmittämiseen. Jos niiden koko polttoenergia korvattaisiin ydinvoimalla, siihen tarvittaisiin keskimäärin kaksi Ol3 voimalaa. Jos käytetään kalliolämpöä ja lämpöpumppuja sähköntarve olisi ehkä vain kolmannes eli puolet OL3 sähkön tuotannosta.

    Mutta ei se huippukulutuksen aikana tietenkään riittäisi.

    Apli

    Capmanin hotellirahaston Scandic Laajavuori Jyväskylässä siirtyy peruskorjauksen myötä maalämpöön – Kiinteistouutiset

    Jyväskylässä alkaa olla kaukolämpö sen verran kallista että hotellikin siirtyy maalämpöön… Nostivat kaukolämmön hintoja alkuvuonna!

    suorittava porras suorittava porras

    Jokaisen kannattaa miettiä tahollaan ,mitä tapahtuu yrittäjälle ,joka on korjannut energiapuuta varastoon ,eikä tuote käykään kaupaksi tällä hetkellä . Kyseisen tilanteen edessä tuskailee tuoreiden uutisten mukaan jo moni juuri nyt. Kun kassavirta katkeaa , on tuskaiset ajat edessä. Kuluja on mutta ei tuloja.

    Sekin kannattaa tarkistaa ,missä muodossa pääasiallisesti  käytetty energiapuu korjataan. Kasvua on energiarangan kohdalla ,joka korjataan normaaliharvennusten tapaan keräämällä eri puulajit samaan kasaan. Kovasti kehuttu koneellinen kokopuukorjuu nuoria metsiä kunnostaen on puolestaan lähtenyt lasku-uralle jo nyt ja tulee varmasti vähenemään työmuotona eniten tulevaisuudessa kalleutensa vuoksi.

    Jos energiapuuta tarvitaan nopeasti lisää, se on korjattava järeämmiltä kohteilta. Risukoista kertymä on aivan liian pieni käytettyyn aikaan suhteutettuna eikä tekijöitä ole joka paikassa tarjolla. Ei ole kalustoa eikä kuljettajia. Pienialaiset alle kahden hehtaarin tai alle 100:n motin kohteet jäävät taatusti isännän toimenpiteiden armoille. Syrjäisemmät kuviot logistisista syistä jääneet jo tähänkin asti. Mutta ,jos halutaan jatkaa itsensä pettämistä ,anetaan risujen kasvaa. Tällöin on oltava valmiina kestämään seuraukset kitisemättä ja syyttelemättä muita.

    Apli

    Kuituahan ne nykyään polttaa lähinnä, tänäkin vuonna muutaman isomman voimalaitoksen/lämpölaitoksen ohi ajaneena sen on helposti voinut havaita. Harvoin siellä ns risukasoja pihassa näkyy..

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)