Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 266)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • jpjulku jpjulku

    Minä jatkossa raivaan T1 taimikot oikeaan tiheyteen, mutta rehevän maan T2 taimikot jätän harventamatta (ostopalstoilta). Mahdolliset lopullisesti kasvatettavien puiden laatua uhkaavat puut kuitenkin poistettava. Energiapuuhakkuu 5 vuotta ennen ensiharvennusta. Molemmille metkat. Tukkisaanto voi siirtyä kolmella vuodella, mutta jos yhtälöä vähänkään rasittaa korolla, tämä malli on ylivoimainen. Lopun tukkisaantoa ei kuitenkaan pidä päästää pienenemään.

    suorittava porras suorittava porras

    Annelin kommenttiin..

    Juuri näin pitää tehdä. Muu on itsepetosta. Ylimääräinen tavara vain alentaa kasvua ja aiheuttaa kasvavia kuluja myöhemmin poistettuna.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Varhaisperkausta tehtiin ennen täysraivauksena. Sitten tuli tämä, että ihmiset haluaa sekametsiä ja koivusekoituksia. Metsälehden metsäkoulussa on vanha viisaus metsäntutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, että koivu kasvaa tasapituisena kuusikossa kun katkaistaan 7-vuotiaana. Nykyään on pakko jättää 10% nykyohjeilla varhaisperkauksessa. Menneisyyden kaikuja täysraivaukset metsä groupin tai mhyn mailla. Minä vedän itselleni täysraivauksen 7-vuotiaana.

    Tämä halu ja vaatimus sekametsistä on tehnyt sen kun ei enää tätä vanhaa, edelleenkin pätevää tutkimusta eikä ymmärretä havupuiden kasvudynamiikkaa eikä eikä havupuiden ja koivujen yhdistettyä kasvudynamiikkaa. Kun 5-vuotiaana katkaistaan, koivusta tule etukasvuista, kaikki pienet vesat vesovat ja hidastavat kuusten kasvua entisestään kun ne haitallisimmat vesat kuusen välittömästä läheisyydestä ei kuole.

    Nyt meillä nykytutkimusta, joka sanoo että koivut ja kuuset kasvavat yhtä nopeasti ja toisaalla tohtoriväitöskirja joka kertoi, että 2 vuotta riittää. Nyt kun nämä ovat pseudotutkimusta, niin ihmiset yhä vähemmän ymmärtävät tätä kasvudynamiikkaa. Jos taas taas tehdään tätä reilusti etukenossa isojen ohjeiden sisällä eli 5 vuotiaana ja toinen 8-10 vuotiaana niin toisen kerran katkaistuista vesoista ei kasva enää kuitua. Jos sellainen jätetään vasta sitten sekapuuksi esimerkiksi 3 raivauksessa mikä on rehevillänmailla sitten lähes sääntö, niin tulee energiapuuraippa tai 12centin kannon ennakkoraivaustarve.

    suorittava porras suorittava porras

    Puuttuneeko raivaajilta ammattitaito , vai miksi en kohdannut Finsilvan puolella ainoatakaan kohdetta viimeisen kymmenen työvuoteni aikana ,jossa ennen ensiharvennusta olisi pitänyt tehdä joku välivaiheen koneellinen hakkuutoimenpide? Harvennuskohteen puusto koostui juuri siitä puulajista ,jolla kuvio oli uudistettu ja kaikki poistettava oli reilusti kuitupuunkriteerit täyttävää tavaraa riippumatta siitä oliko kyseessä kuusikko tai männikkö. Tähän on riittänyt oikea-aikainen ja oikein toteutettu raivaus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko AmmattiRaivoojan ohje, että jättää edelleen kasvatettavan lehtisekapuuston pääsääntöisesti siemensyntyisistä taimista mutta vasta toisessa raivauksessa? Varhaisperkauksessa ei ole mielekästä vaatia jättämään lehtipuita. Jos havupuulajeissa on jonkin verran eri kokoisia mutta riittävän kaukana toisistaan niin niitä voinee jättää.

    pihkatappi pihkatappi

    Rannikolla olen työhommissa sahannut kaksi kertaa saman kuusen taimikon, rinteestä näkyi raivatessa meren lahti. Ensimmäisellä raivuulla oli jo vajaa kaksimetrinen taimikko ja neljän vuoden päästä se oli yli neljä metrinen. Ensimmäisessä raivuussa jätin jonkun reilun saappaan korkuisen koivun aukko paikkaan tai valitsin myös reiluja metrin mäntyjä. Upm ohje on jättää aina kuusikon perkuussa vain 2000 runkoa/ha ja tuossa jäi 2000 – 2400, mänty sekoituksen takia jätin hiukan enempi. Toisella raivuulla koivuja pystyi huoletta myös jättämään, kun olivat edelleen hiukan kuusia lyhyempiä, mäntyjen ja kuusten välillä joku valinta paikka, että tiheys oli sen 2000. Kannoista vesoneet koivut olivat lähes samaa mittaa havupuiden kanssa. Harvoin tulee vieraalle tehtäessä tunne, että nyt onnistui ajoitus ja raivuutyö puuston kannalta nappiin. Kemeraa ei tietysti toiseen raivuuseen saanut, vuoden oisi voinut odottaa raivuu kanssa, mutta työläämmäksihän se olisi käynyt. Se että omasta mielestä tuo onnistui nappiin, ei tarkoita että olisi siinä kohti välttämättä taloudellisin tai paras vaihtoehto aina tai tuossakaan, mutta sitä metsikköä olen ihaillut jälkeenpäinkin.

    Visakallo Visakallo

    suorittavalle: Minkä kokoista oli ennen ensiharvennusta tehtyjen ennakkoraivausten poistettu puusto niillä Finsilvan mailla? Koivikoitako siellä ei ole?

    suorittava porras suorittava porras

    Eipä ollut juurikaan ennakkoraivauksissa poistettavaa , lähinnä mitättömiä räippiä. .Joukossa joku paksumpi nopeakasvuinen koivu. Välillä ennakkoraivaus oli tarpeeton. Tarvittavat raivaukset tehtiin 2-3 vuotta ennen hakkuuta . Raivaustähteet kasvoivat jo sammalta hakkuuvaiheessa. Koivu- ja mäntyyhdistelmiäkin löytyi eikä niidenkään tila poikennut ainakaan huonompaan suuntaan.

    Sattuipa kohdalle sellainenkin kuvio ,josta käytiin erikseen kaatamassa etukasvuiset koivut moottorisahalla ja jätettiin palsta järeytymään muutamaksi vuodeksi. Tämä siksi ,että koivut eivät olisi voittaneet kasvavia havupuita. Siitä on toki 10 vuotta aikaa ja lähetin siitä joskus kuviakin palstalle. Samassa yhteydessä sahailivat uudistusalan männyntaimikkoon jääneet edellisen sukupolven aluskasvoskuuset nurin. Reipasta kuitukokoa nämäkin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Visakallolle: varmaan ne oli sellasia, että ois voinut tehdä energiaakin: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/ensiharvennuskunnossa/

    ”Olisikio AmmattiRaivoojan ohje, että jättää edelleen kasvatettavan lehtisekapuuston pääsääntöisesti siemensyntyisistä taimista mutta vasta toisessa raivauksessa?

    No aikasintaan, paras on kun käyttää metsäntutkimuslaitoksen viisautta mutta se on sitten itsetehtäviin töihin, teetettynähän se tuskin onnistuu, edes täysraivauksena 4-5-viotiaana.

    Perko

    Edit

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 266)