Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 266)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • suorittava porras suorittava porras

    Tuttua hommaa aikavälillä 2001- 2011. Siistiä työtä ja kuski pelastaa ,mitä pelastettavissa on. Vartavasten ei kannata metsää laskea noin huonoon tilaan ,jotta työllistettäisiin giljotiineja. Saanto jää laihaksi ,kun keräillään noita pieniä kuusenrasseja. Kasa näyttää isolta, mutta kuutioita kertyy vähän.

    Tuokin oli tuttua ,että varasylinterit ovat tarpeen. Niitä siitä risuvehkeestä paukahteli tämän tästä. Valtava määrä liikkeiden toistoja pieniä runkoja kerätessä sai nivelet ”horoksi” lyhyessä ajassa ,vaikka kuinka olisi voideltu . Keräävä kaatopää (aikanaan ensimmäinen maassamme)oli ”timpurin” 730. Pienempi versio (725) oli romurautaa jo kahden käyttökauden jälkeen.

    PS . En kehdannut jättää metsään noin pitkiä kantoja, mitä videossa näkyi. Katkoin puut maata myöten ja jälki oli siltäkin osin siistiä.

    Nostokoukku

    Uteliaisuuttani kysyn Suorittavalta. Montako 100-litraista koivua moto olisi sylkäissyt pölkyiksi samassa ajassa kun videon kone keräsi ”sylillisen” noita joulukuusen kokoisia näreitä? Niistä saattoi kertyä korkeintaan 50 litraa. Jos tuo metsä olisi hoidettu ajallaan, moto harventaisi siinä nyt keskijäreydeltään vähintään 100-litraista koivikkoa.

    mehtäukko

    Tuttu kone. Niin, ”jos tuo metsä olisi hoidettu ajallaan”, sen saisi tuossa tehdä joko energiaksi tai kuitukauppana sille kuuluvalla tuotoksella. Raivausroju ravinteena tuottaisi sekin, eikä karvat pinossa anna kuin savurenkaita.

    Visakallo Visakallo

    – Ja ratkaisuehdotus tuollaisten rästikohteiden raivaussahalla kunnostamisiin oli siis mikä? Täällä vastustetaan sekä koneellista rästikohteiden kunnostusta että myös Metkaa. Nyt pitäisi sitten alkaa jo kertoa niitä ratkaisuehdotuksiakin!

    Apli

    Ratkaisuehdotus on se metsänomistaja maksaa raivauskulut tai tekee itse, kasvattaa sitten vaikka kuinka tiheänä sinne ensiharvennukseen josta otetaan kuitua, joka menee selluksi tai polttoon, euro siinä sen ratkaisee… Esim metsähallituksen tai UPM omista metsissä en ikinä nähnyt näitä giljotiini tai muita risunkerääjiä, raivaussaha ukkoja kylläkin..

    mehtäukko

    No no.  ”ratkaisuehdotus tuollaisten rästikohteiden raivaussahalla kunnostamisiin oli siis mikä ?”  Otetaan se raivaussaha näppeihin ja niitetään ensin raivausroju kenttään.

    Visakallo Visakallo

    – Ja kuka ottaa sen raivaussahan näillä rästikohteilla näppeihin?

    suorittava porras suorittava porras

    Oma näkökantani on ja on ollut , että pitäisi pyrkiä kaikin keinoin estämään rästikohteiden syntyminen jo ennakkoon. Millään porkkanoilla ei ole syytä vauhdittaa huonoa kehitystä. Parempi vaihtoehto olisi ,että rästikohteen korjuukulut tulisivat täysimääräisinä mo:n maksettavaksi ja metsä pilaamisesta seuraisi pieni päästövero. Liikettä kinttuihin syntyisi varmasti nykyiseen paspomisjärjestelmään verrattuna ,jossa energiapuupehkon aikaan saamisesta palkitaan ja monien mielestä on uroteko tuottaa energiapuuta.

    Kun mennään vielä tuohon videoon, kysyn, mitä metsästä korjataan seuraavalla kerralla? Suurella todennäköisyydellä edelleen energiapuuta yhteen kasaan korjattuna ,mikäli energiapuulla on kysyntää. Mikä on saaliin tukkiprosentti ? Sekin on mahdollista, että palsta päätyy aukoksi jo seuraavalla käsittelykerralla.

    Noista kuvassa poistetuista heiveröisistä kuusen taimistakin olisi kasvanut kelpo puita ,jos raivaus olisi tehty ajallaan ,eikä koivujen olisi annettu varjostaa niitä lähes hengiltä. Männyn kohdalla noutaja olisi tullut jo paljon aikaisemmin ko syystä ja vahinko olisi kirjattu innokkaasti hirvituhoksi.

    Näitä rästikohteita jää valitettavasti isompi osa odottamaan korjuuta vasta joskus tulevaisuudessa kysynnän puutteen ,kohteen pienialaisuuden ja logististen ongelmien takia . Työn toteuttajiakaan ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Sen ei pidä antaa hämätä ,että jossakin homma onnistuu. Rästit vain lisääntyvät ,kun uusia kehittyy laiminlyöntien tuloksena.  Sille kehitykselle on saatava stoppi.

    Visan kommenttiin totean ,että annetaan ajan hoitaa, kuten tähänkin asti. Palvelu on ilmainen.

     

    mehtäukko

    Aplihan kertoi, kenelle kuuluu rs:n kanniskelu.

    Visakallo Visakallo

    Se on niin helppo sanoa, että pitää ensin raivata, mutta ei se käytännössä aina niin helppoa ole. Rästikohteita on, ja niitä tulee lisää erinäisistä syistä, joihin meidän puheet eivät auta yhtään mitään. Suomessa tullaan metsänomistajiksi keskimäärin sen ikäisinä kuin minä niistä luovun, eli käydään jo seitsemättä kymppiä. Osa heistä ei enää pysty tekemään raivaustöitä. Kun he kuolevat, eikä perikunta ole aktiivinen, tilanne pahenee entisestään. Aina ei auta nuoruuskaan, jos ei ole aikaa, kiinnostusta eikä osaamista. Olisitteko sitten pakkokeinojen kannalla? Kielletään rästikohteiden koneellinen energiapuun korjuu ja kielletään sen ostaminen ja hyödyntäminen? Mitä tehdään sen jälkeen rästikohteiden kanssa? Pakkohoito raivaussahan kanssa ja lasku perään, vaiko koko metsän pakkolunastus?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 266)