› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11

  • Energiapuun tulevaisuus

    Lähetetty: 30.3.2025, 13:41

    Merkitty: 

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.4.2025, 07:52

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011061070.html

    ”Kallis huuma, kuka viheltäisi pelin poikki?”

    ”Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.”

    Epäilen kyllä jos Kainuun korvessa on datakeskus, että miten pitkiä matkoja sitä lämpöä voidaan sieltä siirtää. Kaukolämpölaitos siirtää kaupungeissa lämpöä muutamia kilometrejä.

    Apli 2.4.2025, 07:58

    Syntyvyyden romahdus johtaa siihen että monissa kunnissa ei ole kohta kouluja yms asukasluvun lasku on semmoinen että eipä ole niitä rakennuksia joita lämmittää, isoissa kaupungeissa taas panostetaan hiilineutraaliuteen johon polttava teknologia ei istu, vaan hukkalämpöjen käyttöönotto ja sähkön käyttö, lämpöakut joita ladataan kun sähkö halpaa yms..

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.4.2025, 07:59

    Muu tuotanto kuin tuuli ja aurinkovoima laskee ja uutta sähköntuotantoa tulee vain säästäriippuvaisuutta aurinko ja tuulivoimaa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–fingrid-varautuu-merkittavaan-kasvuun-kuluvalla-vuosikymmenella/

    Sähkönkulutuksen kehitysnäkymät pdf

    Sähkönkäytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–pidemman-aikavalin-nakyma-ennallaan/

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.4.2025, 08:02

    ”Kun datakeskusten kulutus ei jousta, muita vaaditaan joustamaan. Kotitalouksien pitää silloin säästää tai maksaa kovempaa hintaa pörssisähköstään, Manner sanoo.”

    ”1 datakeskus vie 250000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä.”

    Vieläkö joku on sitä mieltä, että meillä on halpaa sähköä kun ollaan valittu pääasialliseksi tuotantomuodoksi tuulivoima? Milloin tavallinen kansalainen havahtuu, että tuulivoima tekee meidän sähköstä kallista eikä halpaa?

    Panu Panu 2.4.2025, 08:40

    Sähkön varastointi kehittyy koko ajan ja muodostaa tulevaisuudessa ja osin jo nyt oman busineksensä.

    Jos datakeskus sijaitsee paikassa, jossa ei kannata tuottaa lämpöä niin se voi tuottaa sähköä! Tällaista ei varmaan ole vielä tehty mutta datakeskuksen kuumentamalla vedellä voidaan ihan hyvin tehdä sähköä. Sähkö menisi tietysti datakeskuksen omaan käyttöön, jolloin verkosta tarvittaisiin vain hävikin verran.

    Nostokoukku 2.4.2025, 08:49

    Eli ikiliikkuja on keksitty. Datakeskus.

    Perko 2.4.2025, 09:18

    Panu, paljonko on  hyötysuhde  tuossa ”myllyssä”?   tunnetuilla systeemeillä noin 5 – 15 % .  Valot kyllä palaisi.

    140ärrä 2.4.2025, 10:20

    Kuinkahan tuollainen datakeskuksen hukkalämmön muuttaminen sähköenergiaksi tapahtuisi? Veden lämpötila jäähdytyksestä tullessa on kuitenkin vain kymmeniä asteita parhaimmillaankin.

    Kun lämpöenergian tarve on suurin, on tuuli- ja aurinkoenergian saatavuus tyypillisesti matalimmillaan. Sen enempää datakeskus, kuin sähkökattilakaan ei ole energian tuottaja, vaan kuluttaja. Sähkön tuotantotarve ei näillä vähene vaan lisääntyy. Energiaa ei haluta tuottaa polttamalla, ja ydinvoima on hidasta rakentaa, kallista hankkia, ja edelleenkin poliittisesti hankalaa, ja tuontiin turvautuminen epävarma keino. Pitäisi saada munakas tehtyä rikkomatta munia.

    Perko 2.4.2025, 10:58

    Vaikka  pumppaamalla  vettä ylös varastoon höyrykoneella,  pahanpäivän  koittaessa  solisuuttaa turbiinin läpi alas.  Siinä on samalla varasto aqua.  On muitakin systeemeitä;

    Hyödyntää lämpötilaeroa (esim. 80 °C vesi vs. 20 °C ympäristö) muuntaen sen suoraan sähköksi Seebeck-ilmiöllä.   ORC (Organic Rankine Cycle) -tekniikka 5- 15 % hs.

    — Erikoishöyryturbiinit (Low-Temperature Steam Turbines)
    Käyttää alipaineistettuja turbiineja ja erikoissuunniteltuja lauhduttimia, jotka toimivat alle 100 °C:ssa.   Hyötysuhde: 10–20 %, jos lämpötilaero on tarpeeksi suuri (esim. 80 °C lämmin vs. 10 °C kylmä lähde)

    Rukopiikki 2.4.2025, 11:34

    Parikymmentä vuotta sitten sähkölämmitystä paheksuttiin.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11