Koittakaa muistaa että on kyse alkuraaka-aineesta joka on vuosia ollut kovemmassa kurssissa kuin jalostus olisi kestänyt. Ette kai sitä kuitenkaan ole epähuomiossa jääneet havaitsematta?
Se ei jätä katetta kuten jo kerroin. Ja kun metsäyhtiöt ovat saaneet muita kannattavia jakeita alkaa tuon sahauksen massiivinen ”tervehdyttäminen”. Tai lopetus niin kauan kuin jossain muualla kannattaa.

Me emme ole Saksassa emmekä Itävallassa. Joten nuo vertailut ovat täysin turhia. Tämä meidänkin tavaramme tulee maksamaan jalostettuna kyseisissä maissa huomattavasti enemmän sinne rahdattuna. Voisi kysyä että mikset sitten puuntakunen ole avannut markkinoita näihin maihin ja tehnyt kovaa tiliä tukeillasi?
Myös jonkun yksittäisen pienkaupan vertailu normierien kauppaan aivan yhtä turhaa spekulointia.
Vain se minkä verran saamme jalostettuna myytyä maailmalle laivalasteittain merkitsee meidän tavis-mo:en tilanteeseeen.
Minulla ei ole muuta kuin visiot tulevaisuudesta ja nekin vain lähitulevasta. Elinaikavisiot riittävät minulle ja pelkään että joudutte toteamaan taas jotain muuta kuin haaveita kauniista metsävauraudesta tukkirintamallanne. Varminta olisi alkaa myyskennellä jo nyt jos jotain rahaksi on muutettavissa.
Minä ainakin aion edelleen jatkaa säännöllistä kuusileimikoiden tekoa edelleen. Enkä istuta kuusta.

Eihän olekkaan kyse senhetken kantorahatulojen autuudesta vaan sen hyödyllisyydestä sekä yhteiskunnalle että metsänomistajalle.
Kyllä kantorahatulollakin on merkitystä koska muuten raivaustarvekin on olemassa. Pitää ottaa huomioon että maksatko vai saatko. Ja kun saat muutaman satkun/ha tai maksat siitä vastaavasti kokonaishyöty mo:lle on kuitenkin huomattavan edulliseen suuntaan. Kokonaisetu saattaa nousta helposti nytkin lähes tonniin/suoritettava hehtaari. Raivaushan hakkuuta ennen on kevyt toimi ja sen puolesta moni vastentahtoisempikin raivaaja saattaa päätyä jopa omatoimiraivaukseen. Kaikissa sitä ei tarvita lainkaan varsinkin jos varhaisperkaus on asianmukaisesti ja oikeaan aikaan suoritettu. Turve ja e-puu on jo nyt arkipäivää täällä Satakunnassa. Toivottavasti pian koko Suomessa.

Tässä nyt mitään selvänäkijän kykyjä vaadita, kunhan silmäilee hiukan ympärilleen. Historia todistaa, että rakennuspuu on ennenkin selvinnyt. Sille ei yhtä helposti löydy korvaajaa etelämpää.

Jos katsotaan maailman energiatilannetta laajemmin, niin ihmeellinen keikahdus tuntuu tapahtuneen tuon liuskekaasun myötä. Energiasta ei taas sitten olekkaan maailmanlaajuista pulaa tulossa, niinkuin muutama vuosi ”tieteellisen varmasti” todisteltiin.
Suomen vihreät eivät näytä hevillä luopuvan, ah niin vihreästä kivihiilestään. Turpeen tuotantoakaan ei niin vain lopeteta. Ydinvoimaa ollaan rakentamassa lisää. Tuulimyllyjenkin tukemiseen tunnutaan sitoutuneen tiukasti. Kaiken lisäksi energian kulutuksen huippukin lienee jo Suomessa nähty
Ei ole ollenkaan varmaa että energiapuun tuet säilyvät tässä myllerryksessä. Toivottavasti e-puu pystyy pitämään edes nykyisen asemansa polttoaineena. Siihenkin tarvitaan tiukkaa hintakuria, voimalaitoksen kentälle toimitetun puun hinnalla ei juurikaan ole varaa nousuihin.

Tähän vielä lisätään kuitupuun kysynnän jämähtäminen ainakin paikoilleen, jopa kysynnän laskukin on mahdollinen. Siinäpä sitä on sitten perusteet pitää jalat maassa ja tähdätä metsätaloudessa siihen tukkiin ja ottaa matkanvarrella rahaa sieltä mistä sattuu saamaan.
Muuten haapatukkiin tähtääminen loisi varmuutta haavanvijelyynkin. Turha tuudittautua siihen että on luvattu kuusikuidun hinta. Mistä me tiedämme sen kuusikuidun hinnan tulevaisuudessa, vaikka kuusi onkin se puu, joka kuituteollisuudessa viimeksi pintansa pitää.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Rakentamisessa käytetään nykyisin eniten nopeakasvuisesta tukkipuusta jalostettua tavaraa keveytensä ja hyvän U-arvonsa takia.
Hidaskasvuinen puu ohjautuu enemmänkin puusepänteollisuuteen ja muuhun erikoiskäyttöön.
Mitä taas energiaaan tulee, siitä ei tule jatkossa olemaan Suomessa pulaa, sillä Olkiluodon uusi ydinvoimala valmistuu kuin valmistuukin, ja venäläiset taasen rahoittavat ja toteuttavat Pyhäjoen ydinvoimalan ainakin nopeammin kuin ranskalaiset Olkiluodon.
Voidaan jopa tulla tilanteeseen, että Suomesta tuleekin energian viejä.