› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun tarve lisääntyy Suomessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 85)
1 2 3 4 5 6 7 8 9
  • sitolkka 8.8.2019, 21:15

    Kolme harvennusta on oma ohjelma. Toki kiertoaika sitten pitempi.

    Visakallo 8.8.2019, 21:15

    Miksi sitä sataa mottia energiapuuta ängetään siihen tukkiprosenttilaskelmaan mukaan? Eikö vertailukelpoisempi olisi, että otettaisiin energiapuun määrästä vain sama kuituosuus kuin normaalissa ensiharvennuksessa? Joka tapauksessa, metsänkasvatus on silloin jostain syystä epäonnistunut, jos kiertoaikainen tukkiprosenti alkaa havupuulla jäädä alle 80 prosentin. Se, onko ensiharvennus tehty energiapuuksi vaiko kuiduksi ei juuri vaikuta tulevaan tukkiprosenttiin tai kuutiomääriin. Männiköihin tehdään ainakin meillä kolme harvennusta. Yhtään kuviota ei vielä ole mennyt päätehakkuuseen vain kahdella harvennuksella.

    Puuki 8.8.2019, 21:16

    ”1 . energiapuuharvennuksen jälkeen sama tilavuus kuin norm. eh:n jälkeen ” .  2 . harvennus 10 vuoden päästä . 30 vuotta ja tiheys n. 1100-1000 r/ha ennen harvennusta luultavasti.  Jotenkin niin että puolet runkoluvusta ja n. 1/3-osa tilavuudesta pois tuossa vaiheessa (mä-alaharvennus) tavallisesti. Laskeppa J. siitä uudestaan jatko.

    Visakallo :

    Kun harvennat 1.harv. energiapuuksi reippaalla kädellä, kuten kerroit,  niin jäävä puusto kasvaa tavallista nopeammin tukkikokoon.  Ja tukki% saadaan osuutena runkopuun määrästä . Vai miksi ei pitäisi latvoja ja muuta puuta laskea mukaan ? Silloinhan saisi mielensä mukaan saada tukkipuu%;ksi vaikka 95 , jos jättää osan pienemmästä puusta laskuista pois.    Hyvä tapa tuo kuitenkin on, kasvattaa mahdollisimman paljon tukkia eikä kuitupuuta.    Sitä olen itsekin ”markkinoinut” kustannustehokkaampana tapana eri menetelmin vain kuin energiapuukasvatuksen kanssa. –>Välttää turhia kuluja kuitupuun kasvatuksessa koska hinta on usein liian matala kuluihin nähden.

    PS. Osan energiapuusta voi toki ajatella olevan taimikkoa, joka muuten hakattaisiin maahan mutta sen kuutiomäärä on kuitenkin melko pieni kokonaisrunkokuutioista.

    jees h-valta 8.8.2019, 21:16

    Tuntuu olevan joo. Päijät-Hämeessä ja yleensä Savon suunnalla tuo jumalus tuntuu olevan maineensa väärti vääntämään hiukan enemmän kotiinpäin kuin täällä Satakunnassa on totuttu. Olen toki huomannut sen muillakin tavoilla siellä päin lomaillessani. Ettei aivan uusi ”tauti” sillä jumaluusopilla niillä kulmilla.

    Visakallo 8.8.2019, 21:27

    Jos Jesse olisit ollut 2017 kesäretkellä, tai tullut ehdottamalleni privaattikierrokselle, sinun ei nyt tarvitsisi hölmöillä juttujesi kanssa täällä palstalla.

    jees h-valta 8.8.2019, 21:36

    Miten se näkyy metsästä katslemalla mikä sen historia on?

    Visakallo 8.8.2019, 21:38

    Kirjanpidosta.

    Tikkula 8.8.2019, 21:50

    Visa, onko tukki% pikkutukkiakin? Ja myytkö pääasiassa sahafirmoille? Täällä ku 3iloista rosvoa pääsee hakkaamaan niin päätehakkuussa pääsee 90% tietämille jos tosi hyvä ja pitkää puuta. Harvennukset kyl silppuaat pitkine mittoineen mite sattuu. Oon joskus arvioissa laskeskellut että jos 70 pääsee kiertoaikana ni on hyvin.

    Visakallo 8.8.2019, 22:00

    Täällä on siinä mielessä hyvä tilanne, että puusta on ainakin ajoittain aito kilpailu. Täältä lähtee aika paljon myös pylväspuuta. Pikkutukin osuus on ollut melko pieni. Kiertoaikainen tukkiprosentti saadaan nousemaan, kun ensiharvennus tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaana. Myöskään toista harvennusta ei pidä pitkittää. Mitään poppakonsteja ei tarvita. Kaikki metsänhoito- ja hakkuutoimet vain tehdään ajallaan.

    jees h-valta 8.8.2019, 22:03

    Hyvä maaperä siellä ruokkii hurjaa kasvua. Multamoreeni antaa juurille nopean ja laajan leviämisen ja ravinneotto on maksmaalista kun pieni kivimuru sisältää hyviä puun tarviimia ravinteita. Ja kosteus riittää lähes aina.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 85)
1 2 3 4 5 6 7 8 9