Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tarve lisääntyy Suomessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 85)
  • Timppa

    Ihmeellisiä nuo Visakallon e-puumetsät.  Meillä kuivahkoilla kankailla siemenpuumenetelmällä kasvatetuissa puhtaissa 20-vuotiaissa männiköissä puuta on n. 50 m3/ha jsa runkoluku n 2000 kpl/ha.  (perattu 2 kertaa)  Jos mäntyjen taimettuminen on ollut heikompaa ja seassa kasvaa koivua, puumäärä voi olla 70 m3/ha.

    Voisiko eroa selittää maapohja ja viljelysiemenen laatu.   Tietysti tiheikössä on puuta enemmän, mutta rajansa kaikella.

    Jätkä

    Näkyy toki hoitorästit pinossa, mutta ei mielestäni miltään alueelta kuin yhden kerran, ellei tee sitä Jeessin tyyliin, eli  ”Avohakkuu Ylispuuhakkuuna, joka ei ole harsinta, vaan jatkuvan kasvatuksen sovellus, jossa maanpinnan peitteellisyys säilytetään”.

    Visakallo

    Vastaan Timpan ihmettelyihin: Yllättävän vierasta tämä energiapuuasia tuntuu monelle olevan. Kun sitä on jo 15 vuotta pyörittänyt, ei tätä tule aina ajatelleeksi. Ensinnäkin tapauksessani ei ole kysymys hoitamattomista metsistä, vaan päinvastoin. Kylvömänniköt on aina ajallaan varhaisperattu ja taimikonhoito tehty. Ainoa ero on runkoluku, joka on ensiharvennusvaiheessa suunnilleen kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Toinen asia, mikä näyttää jäävän huomioimatta, on korjatun energiapuun kertymä. Sehän sisältää poistetun puun kokonaisuudessaan oksineen latvaan asti. Tämä takia motteja voi kertyä hehtaarilta alle sata. Täällä Päijät-Hämeessä metsien kasvu on kieltämättä hyvää, mutta ei aivan valtakunnan parasta kuitenkaan. Kaikki männikköni on aikoinaan kylvetty valiosiemenen ja metsikkökeräysalkuperän seoksella, joten pieni vaikutus silläkin saattaa kertymään toki olla.

    pihkatappi

    Paljonko näissä energiapuu kohteissa kuviolle tulee kiertoajan tukkiprosentti?

    Visakallo

    Normaali hyvin hoidetun männikön kiertoajan tukkiprosentti 80, jos energiapuun suurempaa kertymää ei huomioida verrattuna normaaliin ensiharvennuskertymään. Lopullisia lukuja joudumme vielä odottamaan, sillä vanhimmat alueet ovat nyt 40 vuotiaita.

    Visakallo

    reservuaari-indeksi: Monella retkellä mukana olleena voin kertoa, että visvun jutuissa ei ole päätä ei häntää. Eikä totuutta edes siteeksi. Itse asiassa jäljellä on vain pussihousun pakonomainen 24/7 -suhde tyhjääkin tyhjempään avautumiseen.

    ♥ Kerttu

    Reva-Kerttu se näkyy olleen jo heti aamusta ihan entisellään. Hyvä niin, sillä revaa me kaikki tarvitsemme. Sehän on selvää, että meikäläisen avautumiset ovat tyhjääkin tyhjempiä, siitä voidaan olla täysin samaa mieltä. Jännityksellä jäämmekin nyt odottamaan, mitä kaikkea hyvää ja täyttävää saamme jatkossa reva-Kertulta täällä lukea.

     

    Jätkä

    Tukkiprosentilla ei oikein koviin lukemiin voi päästä, kun kyseessä on koko kiertoajan kertymä. jos enskahakkuuvaiheessa tulee energiapuuta ( ei muuta ) sata mottia ja toiskassa kaksisataa mottia, josta määrästä 60 % , eli 120 mottia tukkia. Niin päätehakkuussa täytyy vielä irrota 600:n kuution luokkaa, että päästään noihin lukemiin.

    Kun tehtiin aikoinaan MH:n hoidetuissa metsissä, joista oli alaharvennuksella poistettu väljennyshakkuun yhteydessä kaikki ne puut, joista ei tukkia tule, päästiin yli yhdeksänkymmenen prosentin tukkiosuuteen.

    Jos lasketaan kiertoajan puutavaralajit yhteen, niin tuo prosentti on mahdottomuus, ellei kuitupuuta tahallisesti jätetä metsään maatumaan.

    Tietenkin – jos tukiksi lasketaan kaikki suora, yli kahdeksansenttinen puu, niin voidaan leveillä kovalla tukkiprosentilla, mutta kyllä sen tavaran nimike on korkeintaan parruaihio, joka katkeaa veistosahan rullissa.

    Puuki

    Runkopuun määrä lasketaan mukaan . Eli latvat , energiapuu, kuitupuu, pikkutukit, parrut tms. ja normitukin kokoinen runkopuu .  Siitä kokonaiskuutiomäärästä lasketaan kiertoajan tukki% .

    Ei kait sitä sentään 2. harvennuksessa voi vielä hakata 200 mottia puuta missään päin Suomea tavallisilla harvennusohjeilla toimittaessa ainakaan. Se olisi 30 vuotiaassa männikössä siemenpuuhakkuu.

    jees h-valta

    Jätkähän vetelee vielä Visaakin reippaampia lukemia. On täällä kovaa metsänhoitoa.

    Jätkä

    Puuki:”Runkopuun määrä lasketaan mukaan . Eli latvat , energiapuu, kuitupuu, pikkutukit, parrut tms. ja normitukin kokoinen runkopuu .  Siitä kokonaiskuutiomäärästä lasketaan kiertoajan tukki% .
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Ei kait sitä sentään 2. harvennuksessa voi vielä hakata 200 mottia puuta missään päin Suomea tavallisilla harvennusohjeilla toimittaessa ainakaan. Se olisi 30 vuotiaassa männikössä siemenpuuhakkuu.”

    Runkoluvussa on lähtökohta Visalla 4000 r/ ha. Ensiharvennuksessa hoidetuissa metsissä tuskin poistetaan enempää kuin puolet runkoluvusta? Sadan litran runkoja?

    Toiskassa on pakko huitaista vähintään puolet, eli yli tuhat runkoa. Ei kai toiskaa tehdä ennenkuin keskikoko poistuvilla on väh 200 litraa ! Eikö vaan?

    Se vaan, että pohjan pitää olla hyvä, jos 45 vuotias metsä on jo siinä kunnossa ja viidentoista vuoden kuluttua kuution keskikoko.

    Jeessin on turha päivitellä siellä jätemetsän risupuskissa, Visalla on erilainen jumala puunkasvua hoitelemassa.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 85)