Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tarve lisääntyy Suomessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 85)
  • Puuki

    Minkälaisilla maapohjilla Visakallo kasvatat mäntyjä ?  Hyvin on kasvaneet jos kiertoajan tukki% on 80 ja alkuun tulee energiapuutakin liki 100 mottia. Tuleeko 2. harvennuksella minkä verran tukkia ?

    reservuaari-indeksi

    Monella retkellä mukana olleena voin kertoa, että visvun jutuissa ei ole päätä ei häntää. Eikä totuutta edes siteeksi. Itse asiassa jäljellä on vain pussihousun pakonomainen 24/7 -suhde tyhjääkin tyhjempään avautumiseen.

    ♥ Kerttu

    jees h-valta

    Sitähän tässä jo palstan alkuajoilta lähtien on saanut ihmetellä kun jossain puut kasvaa tuplaten muiden kasvuihin nähden. Taitaa Kerttu osua asian ytimeen.. Hybridihaapakin oli ihan sekundakasvaja Visan kuusiin nähden.

    Gla

    En ota kantaa Visakallon tai muiden palstan hurjimpia kasvuja esittävien lukujen todenmukaisuuteen. Totean vain, että kasvun vaihtelu on huikeaa ja hyvällä hoidolla tavanomaista kasvua on varaa petrata reilusti. Aina sekään ei silti onnistu, jos esim. savimaa on liian tiukkaa koivulle.

    Energiapuun kasvatuksesta metsätalouden yhteydessä puhuttaessa toivoisin kuitenkin, että kyse ei edelleenkään ole synonyymistä hoitamattomuudelle. Itsekin olen tehnyt ensiharvennuksia, jossa kaikki on mennyt rankana energiapuuksi. Toki mukana on ollut myös rästien korjausta. Kaikissa kohteissa on silti raivaukset tehty ja edellytykset motokuskin työlle kunnossa. Kun joskus ensiharvennuksessa on poistettavana monenlaista puuta (esim. hirvieläinten harventamaa taimikkoa täydennetty luontaisella sekapuustolla), voi olla järkevää korjata vain yhtä puutavaralajia eli energiarankaa. Jäljelle jää kasvatuskelpoinen puusto, jota ei hirvieläimet juurikaan uhkaa ja jota siten voi tavoitteellisesti kasvattaa.

    isotee

    Ampukaa vapaasti, mutta kyllä minustakin metsänhoito on mennyt lähtökohtaisesti pieleen, jos sieltä energiapuuta isosti tulee. Hoitamattomista rääseiköistä puhutaan… Aikanaan kun raivailee, risut saa jäädä metsään.

    Toki jos aletaan maksaa kunnon hintaa e-puusta, sittenhän on sama vaikka tukkipuuta silppuaa hakkuriin.

    A.Jalkanen

    Et tainnut reva olla Visakallon omissa metsissä retkellä! Tulokset ovat vaikuttavat.

    Minun palstallani on tehty vain kerran energiaharvennus. Kyseessä oli rehevän kuvion koivikko joka oli kahteen kertaan raivattu, mutta toinen raivaus eli taimikonhoito tehtiin liian lievänä. Sata mottia koivukuitua lähti per hehtaari.

    Gla

    Energiapuun tievarsihinta ei paljon ainakaan TSE:n Naantalin laitoksen hankinta-alueella paljoakaan kuidusta jää. Kun samaan läjään menee kaikki puut laadusta riippumatta, kompensoi se hintaeroa. Korjuukulut tietysti lopulta ratkaisee pystykaupan hinnan ja siinä hoidon merkitys näkyy.

    Isotee on oikeassa pieleen menemisestä, mutta kuten Visakallo sanoi, olosuhteiden ehdoilla tässä toimitaan. Joka on erimieltä, kertoo keinot koivun ja männyn kasvatukseen hirvieläinkannan ollessa suuruusluokkaa 50…100 / 1000 ha.

    Puuki

    Rehevän maan koivikot kasvaa nopeasti ja paljon mutta kuivat männiköt on eria asia.  Jossain Mt- kankaalla voi kasvaakin lannoitettuna huonolaatusta tukkia paljon enemmän kuin tavallisesti. Ja muutakin puuta runsaasti.

    Energiapuusta tosiaankin maksavat niin huonosti kalliin korjuun takia,että useimmiten hyödyllisempää on hoitaa ne taimikot, ellei muuten ole pakko harventaa puiden järeytymisen takia . Tai sitten, jos joutuu ko hommaan hirvien vuoksi.

    Jätkä

    On näkynyt energiapuupinoja, joissa on tukkikokoista leppää, haapaa ja muuta puulajia, jotka eivät ole metsätaloudellisesti kovin arvokkaita.

    Kuitenkin niitä on metsästä löytynyt – jopa satoja metrejä pitkiä pinoja on tienvarsivarastoon kerääntynyt.

    Ihmettelen metsän omistajan hoitometodeja, jos hänen omistamassaan metsässä tuollaiset ”vähäarvoiset puut” ovat saavuttaneet sellaiset mitat, kun kuitenkaan energiapuun kantohinta ei päätä ole huimannut, eli ei sitä missään tapauksessa ole kannattanut kasvattaa esim kuusen, koivun tai männyn kustannuksella.

    Esim Lepän tai Raidan kasvaman kuution tilalla kuutio Kuusitukkia on kantohinnaltaan ainakin 15 – kertainen.

    Gla

    Suomi on pullollaan hoitamattomia kuvioita. Kun metsä vaihtaa omistajaa ja aletaan purkaa rästejä, tulos tietysti näkyy pinoissa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 85)