› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

    Lähetetty: 17.11.2012, 19:05

    Kuka on keksinyt , että energiapuuta on mahdollista kerätä rinnankorkeusläpimitaltaan 40mm:n risuista ?! Pystystä niitä ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä yksitellen keräilemään. Vielä 100mm:n läpimitaltaan olevat puut ovat selkeästi konekorjuun kannattavuusrajan alapuolella.

    Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3

    PS. 2000 (kpl) katkaisua (kaato/katkaisu) giljotiinikouralla PÄIVÄSSÄ on jo kova saavutus. Laskekaa tästä , montako kuutiota rk 40mm:n /400mm(pit) raippoja on mahdollista katkoa päivässä(/8h) yksi kerrallaan ja paljonko muodostuu työkustannushinnaksi tehtyä kuutiota kohden , kun tuntikustannus on 70-80 eur.? (…kun se jesse on näitä niin kovasti tarjoamassa)

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 24.11.2012, 16:18

    Kyllähän se kriitikkokin tuon sekoilun taidon osaa. Mitä tekemistä sitten metsämaan omistuksen ajalla on niiden ”luudasten” keräilyn kannattavuudessa?
    Kuten totesin selkisi se mikä on korjuun osuus koko energiakaupan summasta. Ja siitä se kriitikko voi sitten saada käsitteitä kannattavuudesta vapaaseen ja ilmeisen pessimistiseen laskentamalliin. Tuolla edellä on Tanelin aika selkeä kannattavuusanalyysi konemiesten elkeistä. Ja allekirjoitan täysin.
    Sieltä tosiaan tulee muutakin kuin raippoja ja varmasti työkone on käytössä kannattavampi huonollakin liksalla kun suulin nurkalla pilkki pystyssä. Laskut kulkee ja hetken voi mennä nollatoleranssilla ja kohteethan muuttuvat talven myötä kannattavammiksi.
    On joka alalla huonoja vuosia ja kuukausia etenkin mutta ei sitä silti toimintaa seis naulata.

    jees h-valta 24.11.2012, 17:40

    Kun tuo Taneli ei nyt ole vastailemassa olen kummissani tuosta koneiden seisottamisesta. Kun on märkää ymmärrän ettei kaikille kohteille tosiaan voi mennä. Mutta,mutta. Moto nyt yleensä pysyy aika hyvin märässäkin metsässä ihan kelvollisesti aika vähilläkin uppoumilla pinnalla. Jos ei ole töitä niin luulisi tekevän vaikka energiakohteita. Tulee siitä sentään laskutusliikennettä. Ja ajokonehan voi varrota sitten niitä pakkasiakin.
    Aika hyville päiville, sanoisko liian hyville on konemiehet opetettu.
    Kyllä Virolaiset kohta tekee. Ei kauan seiso hommat.

    Korpituvan Taneli 24.11.2012, 19:14

    Pähkäilijä:
    ”Eikös Taneli ja Itä-Suomen Antti jo EH:t myyneet suoraan energiaksi? ”

    Juu noin 30 ha hakkuuta, jossa järeys vaihtelee ja kasvupohjakin kuivasta kankaasta, entiseen peltomaahan. Tuosta pinta-alasta pois ne kohteet, jotka moto kiersi kesäkohteella. Talvihakkuulla ei juuri kierrettävää taida olla.
    Enakkoraivuuta ei vaadittu, mitä nyt muutaman ojanvarren kuusikepikon raivasin.

    Havutukki ja -pikkutukki (min. 28dm/12cm) erotellaan. Muu puu hakataan kaikki samaan kasaan keskiarvohinnalla. Määrä todetaan kuormainvaakalla.
    Ei ole sellun ostajat enää oikein kiinnostuneita ostamaan harvennuksia, ainakaan pehmeiltä mailta.
    No joo, puupulaanhan sitä vedottiin Kaskisten sellutehtaan alasajossakin.
    Jos tämä ”ostoaktiviteetti” jatkuu, niin ”puupula” sulkee loputkin sellutehtaat.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 24.11.2012, 19:46

    Juu, vain koville kuiville kankaille motot ja ajokoneet näillä keleillä.
    Pitäisi aina muistaa, että oikea harvennusaika on aina vain talvella ja pehmeillä mailla vain kunnon talvina, niitäkin on nykyään samaan tahtiin kuin ennenkin. Nimimerkillä, hevosen jalkoja nevasta 60-luvulla irroitellut, mutta myös hangenpäällä ajanut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 24.11.2012, 21:28

    Taneli tuntuu olevan tietämätön siitä tosiasiasta , että motoja on viety sopimattomille kohteille. Yleisintä tämä on nimenomaan energiakohteilla. On tapauksia , joissa on järki mukana ja puu riittävän kookasta korjattavksi taloudellisesti .Liian paljon on kuitenkin niitä työmaita , joissa raivaussaha olisi oikea työväline. Tämä rk 40mm:n riuku valitettavsti kummittelee monella palstalla. Sehän on alin läpimitta , johon voi saada kemeratukea. Niitä siis jätetään koneella korjattavaksi.

    Syyt , miksi olen vastustanut voimakkaasti pienpuun rassaamista taimikoista ovat puhtaasti taloudelliset. Metsänomistaja menettää tuloja ja riskeeraa taimien tulevaisuuden jättäessään taimikot perkaamatta odottamaan energiapuunkorjuuta. Toisaalta koneyrittäjän taseita ei korjata liian pieniläpimittaisen puun keräilyllä. Jo tänä päivänä yrittäjien keskimääräinen tulos pitäisi kolminkertaistaa , jotta voitaisiin puhua oikeasta yrittämisestä. Pienpuun parissa puuhailu lisäinvestointeineen vie tilannetta rajusti päinvastaiseen suuntaan.(Alkoholilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.)

    Yksi selkeä tavoite konekorjattaville alueille tulisi olla alle 2000 rungon ha-tiheys ja yli 70 litran runkojen keskitilavuus.Tätä suuremmat tiheydet tai alemmat runkotilavuudet aiheuttavat vain turhia kuluja ja lisäävät tarpeettomasti työmäärää.

    PS. Tiesitkö Taneli , että yli puolet Suomen puunkorjuukalustosta seisoo tällä hetkellä?

    suorittava porras 24.11.2012, 21:30

    Eipä ole virolaisille tekemistä , kun ei ole suomalaisillekaan. Leimikoita ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä. Energiapuiden korjuu näissä olosuhteissa on aivan mahdoton ajatus. Energialeimikosta ei kartu riittävästi hakkuutähteitä , jota korjuu-urat saataisiin kestämään työkoneiden alla. Tukevat , oksaiset puut olisivat kova sana näillä keleillä. Muutama risu ei kantavuutta paranna…..mutta jos välttämättä haluaa ne raiteet sinne taimikkoon ennen aikojaan (ja maannousema), niin siitä vaan…
    Minä kuitenkin kannatan enemmän taloudellista toimintaa ja vähemmän metsää rasittavia korjuukertoja metsikön kiertoaikaan.

    H-vallan kriitikko 25.11.2012, 03:50

    Jees h-valta kirjoitti:
    ””Kyllähän se kriitikkokin tuon sekoilun taidon osaa.””

    Osaan osaan, sekoilunkin. Ei siinä mitään…

    ””Mitä tekemistä sitten metsämaan omistuksen ajalla on niiden ”luudasten” keräilyn kannattavuudessa?””

    Kokemus pohjainen tieto/taito lisääntyy metsänkasvatuksen, kuin myös puunkorjuun osalta

    ””Kuten totesin selkisi se mikä on korjuun osuus koko energiakaupan summasta. Ja siitä se kriitikko voi sitten saada käsitteitä kannattavuudesta vapaaseen ja ilmeisen pessimistiseen laskentamalliin””.

    Itse hinnoittelen tuottamani palvelun/tuotteen yritykseni kannalta ”optimistisen optimaallisesti”, eikä vähääkään kiinnosta ostajan toiminnan kustannus jakauma.

    ””Sieltä tosiaan tulee muutakin kuin raippoja ja varmasti työkone on käytössä kannattavampi huonollakin liksalla kun suulin nurkalla pilkki pystyssä. Laskut kulkee ja hetken voi mennä nollatoleranssilla ja kohteethan muuttuvat talven myötä kannattavammiksi”

    Kalusto ”suulin”nurkalla puomit suorina, niin laskuja kulkee huomattavasti vähemmän,saatika koneet olisi tuottamattomassa mahdollisesti miinukselle menevässä työssä..

    ”””On joka alalla huonoja vuosia ja kuukausia etenkin mutta ei sitä
    toimintaa silti seis naulata””

    Metsäkone alalla tuttua. Tänäkin vuona joka toinen yritys tekee tappiollisen tilinpäätöksen.
    Ja sillä ”nolla toleranssilla” toimii lähes kaikki, osa on toiminut jopa vuosikymmeniä!

    .

    suorittava porras 25.11.2012, 11:06

    ”Taneli” 24.11 :”Mitä se suorittava porras täällä höpisee. En ollut lukenut ketjua, kun tiesin tuuban entiseksi, mutta nyt oli joutavaa aikaa. ”

    Se koira älähtää , johon kalikka kalahtaa…Tanelinkin kohdalla.
    Nyt selvisi sekin , että metsänhoitotöiden ajoitus on mennyt hänelläkin monen muun suomalaisen tapaan vähän pitkäksi. Oli aika yllättävä lukea Tanelin tasoisen metsänomistajan kommentteja.

    Paitsi , että hakkuupalsta on ollut nyky vaatimusten vastaisesti osin raivaamatta ja puu leimikolla pienehköä , on yrittäjä joutunut ARPOMAAN TYÖTÄ TEHDESSÄÄN isommilla kuvioilla , mitä alueita hakataan ja mitä ei.Tämä ARPOMINEN SYÖ TUOTTAVUUTTA.

    Sääliksikäy myöhemmin sitä yrittäjää , joka käy tekemässä seuraavana töitä tällä tilkkutäkkipalstalla.Ongelma on iso , jos edellinen hakkuuntoteuttaja ei ole tuottanut paikannuksen ajouranpiirto -ohjelman avulla tiedostoa alueista , jotka on käsitelty.

    Tanelin esimekkiraippojen tilavuus on edelleenkin liian pientä konekorjuun kannattavuutta ajatelelen. Alle 10 litran pöllikyt , puhumattakaaan rungoista , tuottavat tekijälleen silkkaa tappiota.

    Tanelin muistutus hirvistä osuu kuitenkin paikalleen. NS. energiametsissä (pöheiköissä) elukan viihtyvyys on taattu . Näin on tapahtunut Tanelinkin kohdalla. Vasta nyt tuli tietoon , että hänenkin maillaan on jopa 30 ha :n enrgiapuukohde. Ei ihme , että hirvet ovat tykästyneet Tanelin tiluksiin.Muualla voi olla huomattavasti vähemmän nelijalkaisia ”taimikonhoitajia”.

    Korpituvan Taneli 25.11.2012, 13:27

    Ei se 30ha ollut ihan samanlaista kaikki. Kuten sanoin järeys vaihteli huomattavasti. Tämä kesäkrjuukelpoinen oli osin siitä heikoimmasta päästä. Siinäkin oli ihan kunnollista pikkutukkimetsääkin, karummat kohdat vain eivät olleet ehtineet mukaan
    Talvihakkuulla on sellaista metsää, että kelpais kyllä suorittavallekkin. Tosin ennakkoraivausta ei tehty, kun ostomies piti sitä tarpeettomana.
    Se että koko harvennus meni enerkiaksi, paitsi tukit ja pikkutukit, ei johtunut siitä että olisi ollut mitenkään tyypillistä energiametsää, vaan siitä että kuitupuun ostajat eivät kaikki edes lähteneet liikkeelle. Kirosana tuntui olevan talvikorjuu.

    Vaatimus jostain 90 litran minimistä runkokoolle jättäisi jo osan kuitupuustakin metsään, voisi jäädä joku pikkutukkiaihiokin sinne.
    Tuollaisten vaatimusten esittäjälle riittää uuninpankolla makuuta jatkossakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete 25.11.2012, 14:01

    Kyllähän fakta on se, että tässä kinastelussa Suorittava on ainakin periaatteellisella tasolla oikeassa kaikien osapuolien näkökulmasta ja Tanelija kumppanit ovat väärässä. Eniten Taneli pettää itseään uskotellessaan oman kasvatusketjunsa olevan se järkevä. Se että esim. ostomies on jotain mieltä ennakkoraivauksen tarpeellisuudesta ei kuvasta millään tavalla kokonaistilannetta. Hänellä on todennäköisesti vain siinä mielessä hyvä tilanne, että käytössä riittävän alisteisessa asemassa oleva koneyrittäjä. Itsekin olen sitä mieltä, että ennakkoraivaus on turha menoerä. Nimittäin jos metsää hoitaa hyvin niin ennakkoraivaukselle ei ole tarvetta. Metsänhoito on ennenkkaikkea päätösketju, jossa päätösten ajoitus on olennaista,.

    Toki Suorittavan vaatimukset ovat nykykäytäntöön jo liiankin tiukkoja. Männiköiden kasvatukseen on jo vakiintunut eism. UPM:n mailla yhdistelmäkasvatus jossa männikkö jätetään taimikon hoidossa noin 4000kpl/ha tiheyteen ja ensiharvennuksessa jätetään noin 1500kpl/ha. Poistettavan rungin keskikoko jää 40-50litran tasolle. Nämä ovat kuitenkin hoidettuja kohteita ja varsinaista raippaa ei joukossa ole.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14