› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 6 7 8 … 12 13 14

  • Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

    Lähetetty: 17.11.2012, 19:05

    Kuka on keksinyt , että energiapuuta on mahdollista kerätä rinnankorkeusläpimitaltaan 40mm:n risuista ?! Pystystä niitä ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä yksitellen keräilemään. Vielä 100mm:n läpimitaltaan olevat puut ovat selkeästi konekorjuun kannattavuusrajan alapuolella.

    Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3

    PS. 2000 (kpl) katkaisua (kaato/katkaisu) giljotiinikouralla PÄIVÄSSÄ on jo kova saavutus. Laskekaa tästä , montako kuutiota rk 40mm:n /400mm(pit) raippoja on mahdollista katkoa päivässä(/8h) yksi kerrallaan ja paljonko muodostuu työkustannushinnaksi tehtyä kuutiota kohden , kun tuntikustannus on 70-80 eur.? (…kun se jesse on näitä niin kovasti tarjoamassa)

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 23.11.2012, 08:31

    Siis kannattavuus tai kannattamattomuus on lähinnä tullut kartoiteltua sen Metsä-Groupin palaverin jälkeisessä hintatiedusteluissa joissa on saanut noita pysty-sekä tienvarsihintoja. Toki myös aiemman syksyn oma toteutunut kauppakin auttoi pohjatyössä. Siellä palaverissahan selvisi vain että tavaraa tarvittaisiin ja paljon enemmän kuin nykyinen saanto.
    Tekijät, ne harvat varmaan itse parhaiten tietävät kannattaako tahi ei.
    Tuskin ketään kuitenkaan aivan hyväntekeväisyyttään tekee. Saattaa vain olla kalustonkin täysimääräinen työkäyttö motiivina.
    Kotona kiukuttelu aiheesta ei ainakaan tuo euroakaan työtuloa konemiehelle.

    Pähkäilijä 23.11.2012, 20:31

    Onhan niitä pikkukoneilla urakoivia ollut usein, Terrejä ja Harmirakkejakin aikoinaan mutta täällä suunnalla ovat kaikki lopettaneet siinä vaiheessa kun rahat on loppuneet ja joko siirtyneet ”normaaliin” koneluokkaan tai luopuneet yrittäjyydestä.

    Jos auton peräkärrykokoluokan ”harvesterilla” pystyy urakoimaan liikevoitollisesti niin mikäettei. Maalaamatta pirua seinälle tuppaa noissa hommissa vekseli pyörimään nopeammin kun akseli…

    tamperelainen 23.11.2012, 21:54

    Eikö näissä 40mm;ssä manuhakkuu ole taloudellisempi ja työn jälki parempi?

    jees h-valta 23.11.2012, 22:05

    Varmaan onkin tamperelainen mutta jos käyt päivätöissä ja samankaltaisia kohteita useita hehtaareja on luonnollista mielestäni hakea jopa ”kaupallissävytteistä” ratkaisua jolla asia tulee kuntoon ja saa siitä vielä hiukan korvaustakin. Palkattuun raivaajaan verraten aletaan jo puhua tuhansien edusta muutamalla hehtaarilla. Toki käsityö on hyvää laatua mutta entä sitten?
    Mihin lopputulemaan kun ottaa huomioon että kasvatusmetsä siihen kuitenkin jää ja muilla harvennuksilla jälki senkun paranee.
    Emme tee näistä enää ”lopputiliä”.

    H-vallan kriitikko 23.11.2012, 22:13

    ”Mutta huonoa on että tekijöitä on niin vähän että saattaa kestää”

    Ja Metsäliiton ”tupaillassa” sitten selvisi, ettei kannattamattomuus ainakaan ole syy tekijöiden vähyyteen?

    Vai………………?????

    .

    H-vallan kriitikko 24.11.2012, 00:02

    ””Siis kannattavuus tai kannattamattomuus on lähinnä tullut kartoiteltua sen Metsä-Groupin palaverin jälkeisessä hintatiedusteluissa joissa on saanut noita pysty-sekä tienvarsihintoja. Toki myös aiemman syksyn oma toteutunut kauppakin auttoi pohjatyössä. Siellä palaverissahan selvisi vain että tavaraa tarvittaisiin ja paljon enemmän kuin nykyinen saanto””

    Mutta mitä tekemistä tuolla ylläolevalla on ”luudasten” korjuuurakoinnin kannattavuuden kanssa?
    .
    ””Tekijät, ne harvat varmaan itse parhaiten tietävät kannattaako tahi ei.
    Tuskin ketään kuitenkaan aivan hyväntekeväisyyttään tekee.””

    Tietävät varmasti ja hyväntekeväisyyden piikkiin menee! Itselläni muuten on alalta kokemusta paljon pidemmältä ajalta, kuin Jessentaalilla metsämaan omistuksesta!

    ””Saattaa vain olla kalustonkin täysimääräinen työkäyttö motiivina””

    Mitä järkeä siinä ”täysimääräisessä työkäytössä” on, jos kulut on suuremmat kuin tuotto?

    Korpituvan Taneli 24.11.2012, 10:02

    Mitä se suorittava porras täällä höpisee. En ollut lukenut ketjua, kun tiesin tuuban entiseksi, mutta nyt oli joutavaa aikaa.

    Ensinnäkin matematiikkaan.
    Energiapuunostajat lupaavat korjata puun karsittuna rankana aina neljään senttiin (4 cm) asti, siis latvan läpimitta 4 cm. eivätkä kyllä sen alle juuri menekkään.
    Jos puu on 4 metrin korkeudelta 4 cm, niin sen keskiläpimitta on taatusti sen 5 cm ja tilavuus 7,85 litraa, niitä menee kiintokuutiometriin 127. Jos puu on 9 m korkeudesta 4 cm, sen keskimääräinen läpimitta on vähintäänkin 6 cm ja tilavuus 25,4 litraa, niitä menee kiintokuutiometriin 39.

    Tanelin metsässä oli energiamoto nyt kolmisen viikkoa, isäntä itse ajoi vain yhtä vuoroa.
    Annoin hänelle luvan kiertää omatoimisesti ne paikat jossa olisi tarvittu tuntipalkkaa. Oli niin karua kangasta että paikoin tilanne oli tuollainen, vaikka ikääkin ja runkolukua kyllä olisi ollut. Täytyy ne kohdat sitten selvitellä raivaussahalla.
    Jos poistettava puu, muualla kuin ajourilla, on pääsääntöisesti tuollaista 3…4m metrin päästä 4 senttistä, niin hulluahan sinne on motolla ajouria laahata.

    Suorittava porras taitaa nyt yrittää aktiivisesti unohtaa sen ettei poistuma keskimäärin ole tuollaista keppiä. Sitte erikseen ajourilta tulee aina isompaa tavaraa, kun kaikki kaadetaan.
    No, johan tuo on jo moneen kertaan luettu, että metsäomistaja on aina syyllinen kun hirvi syö ja taas säma syypää kun motofirma ei tuota ja kuski joutuu kilometritehtaalle.
    Mitä minä olen tässä vuosikymmenien varrella konkursseja katsellut niin niihin on 99% ollut patevä syy, niitä on yleisemmin kolme, pätee muuallakin kuin metsällisessä yrittämisessä.
    – Yrittäjän viinankäyttö
    – Suuruudenhullut investoinnit ja väärät laskelmat kannatavuudesta, joko heti alkuun tai sitten kun rahantulo on hurmaannuttanut.
    – Joku isompi konkka vie mukanaan, kun jää rahat saamatta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika 24.11.2012, 11:27

    Jo on aikoihin eletty, kun metsuria ei tarvita enää energiapuun hankinnassakaan, ei edes kun rojupuu korjataan kuusentaimikon päältä hakerankaläjään. Onko todella metsurien työ niin kallista, että motolla tulee hakerankanyyttien järjesteleminen palstatien varteen edullisemmaksi, vaikka taimikkovahinkoa tulee varmuudella enemmän.

    Hakerankakasojen ajamisen itsekantavalla tai maataloustraktorilla kylläkin hyväksyn, mutta raskaiden motojen korjuutyö pieniläpimittaisten pystypuiden pomimiseksi nyytteinä palstatien varteen tuntuu ajan, polttoaineen ja rahan haaskaamiselta.

    Järkeä hommaan pitäisi saada. Alla oleva taimikko nimittäin kärsii kohtuuttomasti, jos yksinomaan korjuun kannattavuuden vuoksi on pakko kasvatella sen päällä olevan metsän runkokokoa.

    Leevi Sytky 24.11.2012, 11:39

    Siihenhän pitäisi pyrkiä että mahdollinen energiapuu korjattaisiin ensiharvennuksen yhteydessä. Siihen asti käytäisiin taimikko läpi pari kertaa raivaussahalla. Ensiharvennusta tehtäessä saadaan aikaan suojaava havupärtökerros ajouralle.
    Tuttua, moneenkertaan toistettua asiaa, mutta näinhän se menee.

    Pähkäilijä 24.11.2012, 15:08

    Leevi Sytky kirjoitti:

    Siihenhän pitäisi pyrkiä että mahdollinen energiapuu korjattaisiin ensiharvennuksen yhteydessä.
    #############################

    Hintahan sen ratkaisee, jossain päin maata lause on muotoutunut muotoon

    ”siihenhän pitäisi pyrkiä että energiapuu korjataan ensiharvenuksena”.

    Silloin homma menee helpommaksi kun kaikki saa ajaa samaan kasaan ja jos ranka karsitaan tulee ajourillekin oksia.

    Eikös Taneli ja Itä-Suomen Antti jo EH:t myyneet suoraan energiaksi?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 6 7 8 … 12 13 14