› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 12 13 14

  • Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

    Lähetetty: 17.11.2012, 19:05

    Kuka on keksinyt , että energiapuuta on mahdollista kerätä rinnankorkeusläpimitaltaan 40mm:n risuista ?! Pystystä niitä ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä yksitellen keräilemään. Vielä 100mm:n läpimitaltaan olevat puut ovat selkeästi konekorjuun kannattavuusrajan alapuolella.

    Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3

    PS. 2000 (kpl) katkaisua (kaato/katkaisu) giljotiinikouralla PÄIVÄSSÄ on jo kova saavutus. Laskekaa tästä , montako kuutiota rk 40mm:n /400mm(pit) raippoja on mahdollista katkoa päivässä(/8h) yksi kerrallaan ja paljonko muodostuu työkustannushinnaksi tehtyä kuutiota kohden , kun tuntikustannus on 70-80 eur.? (…kun se jesse on näitä niin kovasti tarjoamassa)

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 18.11.2012, 17:42

    Tuo Leevinkin kasvatusmalli erittäin hyvä ja järkevä juuri vähien korjuukäyntien suhteen. Kuivemmilla mäntykankailla ei niin väliä vaikka sieltä ylimääräinen energiaerä käytäisiinkin ottamassa talteen.

    ensolainen evakko 18.11.2012, 19:16

    Aiemmin joku tulkitsi homman oikein:

    Raivurilla nurin ja maihin, risut kuuluvat tallattaviksi. Ei pitäisi olla aikuisten ihmisten ”matematiikkaa”, minkä litran risun menetinkään?

    jees h-valta 18.11.2012, 19:49

    Minun matematiikkani sisältää kyllä myötäplussana jokaisen tilin metsätaloudesta. Risujen koon ei ole väliä jos ostajia kerran löytyy.
    Ja niitähän tuntuu piisaavan pieneksi kisaksi asti.

    suorittava porras 18.11.2012, 20:30

    Jesse voisi ystävällisesti kauppamiehenä antaa vastauksen avauksessa esittämääni kysymykseen. Paljonko maksaa yksi kuutiometri rk-läpimitaltaan 40mm ja pituudeltaan 400mm ”onkivapoja” työkustannuksiltaan hakkuun osalta?

    jees h-valta 18.11.2012, 21:13

    Toistan edelleen ettei puunmyyjän velvollisuus ole tarkistaa saako urakoiva koneyrittäjä hommasta liksansa vai ei. Se on puhtaasti yrittäjän vastuunalainen asia. Jos joku keikka menee meilläkin ”persiilleen” niin yleensä yritetään oppia seuraavaan tarjouslaskentaan. En tiedä sitten millainen on metsäalan urakoitsijoiden tapa.

    jees h-valta 18.11.2012, 21:30

    En voi täällä ruveta nevomaan metsäalan urakoitsijoita kun en heidän lokiikkaansa niin hyvin tunne.
    Mutta olettaisin että talouden tunnusluvuista päätellen ainakin energiaerikoistuneet, puuta ostavat yritykset ovat jossain määrin osanneet laskeakkin koska paranemaan päin on kannattavuus. Alkuun aina yrittäjä joutuu investoimaan rankasti ja silloin numerot näyttävät aivan muuta kuin todellisen ”tasaisen” tulosta.

    jees h-valta 18.11.2012, 21:55

    Osaan laskea mutta en voi myös laskea kattilanvaihtourakkaan kaikkia yksittäisiä osatekijöitä. Otetaan karmeja irti, suojaillaan lattioita, muuraillaan savusolia. Joka kohteella on töitä jotka eivät ole puhdasta ”kerman kuorintaa” eli sen varsinaisen kykentätyön suoritusta. Yhtähyvin voit suorittava hinnoitella ne isot lepän rohjot, lukisat kuitukoon koivut, sun muut toisen äärilaidan kaadettavat.
    Turha takertua yksittäisen varmasti huonosti kannattavan koon puun kaatoon. Sitäpaitsi joukkokäsittelykouralla nuo yleensä niitä napsivat. Jos kalusto on työhönsä per….tä niin kait sen teko sitten on sitä samaa laatua. Se ei ole meidän ongelma.

    jees h-valta 18.11.2012, 21:56

    Johonkin ne äärirajat aina on vedettävä. Siinä välillä on sitten se todellisuus.

    Pete 18.11.2012, 22:43

    Ottamatta kantaa sen enempää suorittavat ja jessen kinasteluun totean, että ei kannata aloituksessa kuvattu tilanne koneyrittäjälle eikä metsänomistajalle. Nykyinen tilanne ei ole terve, hyvien leimikoiden tarjoajat subventoivat risukon kasvattajia. Tilanne on jokseenkin samankaltainen tukin tuottamisessa, jossa huonosta keskinkertaisesta laadusta maksetaan samoja hintoja kuin parhaasta laadusta. Massan ostaja, olipa se energiaa, kuitua tai tukkia, ei niinkään kiinnosta yksittäisen kaupan kannattavuus kunhan koko volyyymin keskihinta on mahdollisimman alhainen. Koneyrittäjä on tässä yhtälössä häviäjä, mutta niin on myös hyviä leimikoita ja laadukasta puuta tuottava metsänomistaja. Rationaalinen kasvattaja kuten Jesse varmaan toimii sitten niin, että hän hyödyntää tilanteen ja korjaa suhteettoman suuren tilin hoitamattomuuden tai ”hallitun hoitamattomuuden” metsistä. Jesse syö siis minunkin pöydässä. Ei Jesseä tästä pidä kuitenkaan moittia. Vaikka aika moni koneyrittäjä on ahdingossa, niin tiettya vapaus heilläkin on kuitenkin.

    Pete 18.11.2012, 23:06

    Itse en vain usko risukkometsätalouteen kokonaisuutena. Se johtaa pienempään tukkisatoon ja pidentyneeseen kiertoaikaan. Minulla ei siihen ole varaa. Tästä huolimatta ostopalstoilla tulee eteen aika useinkin tilanteita joissa pusikko täytyy jotenkin käsitellä ja silloin olen itsekin kaupannut tällaiset kohteet harvennukseen raivaussahan koskematta ja kaupaksi on kieltämättä mennyt. Sääli urakoitsijaa. Nykyisillä raivaussahatyön hinnoilla esikäsiyttely ei vain kannata. Kuviolle on parempi mennä pari vuotta hakkuun jälkeen pelastamaan se mitä pelastettavissa on. Uskon kuitenkin, että kehitys kehittyy siihen suuntaan, että risukkokasvatus on jatkossa entistä kannattamattomampaa metsänomistajallekin. Tämä voi olla toiveajattelua, mutta minä ainakin toivon, että olemme menossa vakaasti mutta hitaasti markkinatalouden suuntaan metsätaloudessakin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 132)
1 2 3 … 12 13 14