Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 439)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • suorittava porras

    Kyllä Anneli(11.42) on asian ytimessä . Ei ne puut liho, jos elävä latvus puuttuu. Juuristokin jää kehittymättä tulevia haasteita varten. Tuo 2500 on kyllä ihan ehdoton yläraja. Muuten menee näpertelyksi ja syödään eväät tulevaisuudelta.

    Äsken ajelin vastikään hakatun enskan ohi , jossa oli otettu pelkkä ainespuu. Hakkuutähteissä latvuskin oli katkaisun jälkeen niin lyhyt ,että  ulottui hädintuskin kouran ulkopuolelle eli noin kaksi metriä latvasta jäi lannoittamaan maaperää.

    Kun tiheydet pidetään alunalkaen kohdallaan tulos on kertomani kaltainen . Kysyntä puolestaan määrää ,mihin puu lopulta päätyy.

    pihkatappi

    Jotkut viisaat tuottaa tarkoituksella tiheämmällä asennolla tietoisesti energiapuuta ensiharvennuksen. 3500 runkoa hieskoivua enskaan tuottaa jonkun mielestä paremmin, kuin 50-luvun metsänhoitosuositusten tavoitteet. Jos yrittää saada laadukkaan päätehakkuu puuston ja koko kiertoajalla järkevän taloudellisen tuloksen, kannattaa miettiä ensiharvennuksen kertymän lisäksi paljon muutakin. Varmaan, jos suorittava porras saisi päättää, ensiharvennuksessa poistettaisiin puolet puista karvan alle tukkikoossa. Meillä, jotka emme katso putken läpi asioita, riittää ymmärrys tähän mielipiteeseen, mutta toimimme kuitenkin hieman toisin.

    Puuki

    Riukumetsän hoidon ja energiapuuharvennuksen runkolukuohje on harvennuksen jälkeen tapion maasto-ohjeessa 8-14 m pitusille puille 1300-900 kpl/ha.   Kun tiheän taimikon /02-metsän e-puuharvennus tehdään ajoissa   n. 10 m valtapituudessa, niin latvukset ja juuristo pysyy kunnossa.

    A.Jalkanen

    ”Männyn taimikon harvennus suositellaan tehtäväksi 5-7 metrin keskipituudessa. Taimikko harvennetaan tiheyteen 2 000–2 200 tainta hehtaarilla.”

    ”Tiheissä ja tasaisissa kylvö- tai luontaisesti syntyneissä taimikoissa, joissa on yli 6 000 tainta hehtaarilla, taimikon harvennus tehdään, kun männyt ovat 3–4 metrin pituisia. Silloin ne ovat ohittaneet pahimman hirvituhoriskin vaiheen. Jos harvennusta lykätään tätä myöhemmäksi, latvukset supistuvat liiaksi, ja myös lumituhoriski kasvaa. Männyllä pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vähintään 40 prosenttina puun pituudesta. Tällainen taimikko suositellaan harvennettavaksi tiheyteen 3 000 tainta hehtaarilla.”

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/toteutus#section-289

    Puukille kysymys: miten lyö leiville eli miten tuottaa kuskille/myyjälle? No varmaan kannattaa paremmin kuin taimikonhoito, mutta tuollainen ”nuorenmetsänhoidon” savotta on varmaan sellainen, joita meidän tulisi kaikin keinoin välttää.

    Jos ajatellaan että jatkossa mennään Metka-tuen mukaisin runkoluvuin, eli ennen enskaa on puulajista riippumatta max 2500 runkoa/ha, niin harvennuksen tullessa ajankohtaiseksi voidaan päättää tehdäänkö enska vai energiaharvennus.

    Puuki

    16-17 € motilta kok.tulos oli  parempi (ennen puun hinnan nousua) kuin maksaa 500 €/ha taimikonhoidosta.  Välttää kannattaa lisäkuluja varsinkin.     Vain yksi leimikko on tehty noilla ohjeilla, tavan ohjehan on tuo n. 2000 kpl/ha taimia mäntyjä (mieluummin vielä harvempaan viljelyssä).

    suorittava porras

    Näytti Finsilvan aukoissa kasvavan alle 2000 männyntainta hehtaarilla mätästetyllä vajaan 10 ha:n kuviolla. Kasvuvauhti oli hirvittävän kova. Varhaisperkaus tehty viime kesänä ja menee taatusti noilla asetuksilla vaivatta enskaan asti . Energia tulee eskastakin aikanaan se 60%,mutta tavara kulkee sitä ennen biotuotetehtaan prosessin kautta. Turhia rukkasenjälkiä ei matkalla kerry.

    Tanakkaa oli kasvu kuusentaimikoissakin. Sellaista ei voinut avojuuritaimien aikana edes kuvitella 40 vuotta sitten. Äestys on korvattu lievällä mätästyksellä, joten hoitotoimiksi riittää varhaisperkaus ellei kuviolta ole nostettu kantoja. Varsinaista energiajaetta niiltäkään kuviolta tuskin koskaan saadaan ennen biotuotetehdasta.

    Visakallo

    Suorittavalla on erittäin hyviä ja toiveikkaita näkemyksiä, mutta ne eivät vain valitettavasti tahdo oikein toimia käytännössä. Haluaisin kernaasti kerran vielä nähdä suorittavan puimassa ensiharvennusta alueelta, jossa on tehty pelkästään varhaisperkaus.

    Nostokoukku

    Onko biotuotetehdas suomeksi sanottuna sellutehdas?

    pihkatappi

    Mulla on yksi 2,7 ha kuvio, jossa tietoisesti pyrin energiapuuhakkuuseen, loput noin 100 kuviota perinteisesti, joskin osassa jatkuvalla kasvatuksella. Kaikki vissiin tietää, että 1600 – 2200  5 metriin asti oksatonta suoraa ja tervettä havupuun runkoa ensiharvennuksessa on hyvä tavoite, mutta ihan aina tuo ei onnistu riittävän halvalla ja muita vaihtoehtoja ei voi tyrmätä ainakaan tietokoneen äärestä. Ei mulla muuta.

    Visakallo

    Tämä keskustelu alkoi jo lähes kolme vuotta sitten. Katsoin ihan mielenkiinnosta, mitä silloin alkupuolella aiheesta kirjoitettiin. Poterot ovat edelleen aika syviä, vaikka maailmassa on aika paljon tapahtunut kolmessa vuodessa. Ymmärrys energiapuuta kohtaan on kuitenkin jonkin verran viimeaikoina lisääntynyt. Euro lienee siinäkin paras konsultti.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 439)