› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 35 36 37 … 42 43 44

  • Energiapuuharvennus

    Lähetetty: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 4.5.2023, 12:10

    Onneksi tällä hetkellä löytyy kuskeja ja yrityksiä jotka tekee hyvää jälkeä energiapuu leimikoilla, vähemmän niitä toki on, moni yritys joka teki ennen niitä on siirtynyt yhtiöiden palvelukseen nyt kun puusta ja tekijöistä on lähes kaikilla ollut pulaa, venäjän tuonti ilmeisesti ollut tiedossa olevaa jonkin verran suurempaa..

    Visakallo 4.5.2023, 17:11

    A.J.:lle tuolla edellä tarkennan, että jos sama ensiharvennusleimikko hakataan kuitupuun asemesta karsituksi energiapuuksi, kertymä on silloin suurempi, koska kuitupuiden latvaläpimitat ovat 6-7 cm,  energiapuun 3 cm.

    Panu 4.5.2023, 20:12

    Olisi hauska nähdä laskelma 3cm latvaläpimitan vaikutuksesta kertymään. 6cm läpimitalla Janne Seppänen on tehnyt 7,5 litraisia kuitupölkkyjä, tosin ne on ehkä lipsahtaneet vähän minimiläpimitan alle.

    A.Jalkanen 4.5.2023, 21:08

    Osaisiko joku arvioida kuinka paljon kertymä kasvaa energiahakkuussa vs. kuitupuun hakkuussa? Ero vaikeuttaa vertailuja, mutta jos tarjottu kuutiohinta on samaa luokkaa, energiahakkuu on hiukan kannattavampi.

    mehtäukko 5.5.2023, 05:58

    Joskus on niin kehuttu, kun energiapinoon käy hyvällä hinnalla lepät,haavat,raidat ym. laho roju. Kun taimikkopalstaa on raivattu, eihän näitä monimuotoisia tule kasoihin ollenkaan?

    Raivaamattomassa keppimetsässä iso osa ohuista rungoista menee karvoineen kasaan, latvat kokonaan. Ravinnetappio on ainakin varmaa. Millaisia ovat 7,5 litran kuitupölkyt?

    Visakallo 5.5.2023, 06:51

    A.J:lle vastaan: Silloin kun normaalisti varhaisperattu ja raivattu parikymppinen ensiharvennuskohde hakataan normaalin kuitupuun asemasta karsituksi energiapuuksi, kertymä kasvaa puulajista riippuen 15-30%.  Aika moni meistä on varmaan joskus tehnyt ja kasannut polttopuita ensiharvennuksen latvoista tai teettänyt latvat jo suoraan motomiehellä valmiiksi, joten tuota luokkaa se kertymä yleensä on. Nyt ei siis puhuta niistä hoitamattomista ”keppimetsistä” joista kuitua tulisi vain vähän.

    mehtäukko 5.5.2023, 07:17

    Keskustelu selvitti sen, että on tärkeää alun alkaenkin tietää näissä tapauksissa työn luonne jota toteutetaan.

    Avohakkuu voidaan tehdä hoidettuun 400-500 motin päätehakattavaan metsään. Se tehdään myös hoitamattomana vajaatuottoiseen hatelikkoon jossa epämääräinen saanto on edellisestä 10%…

    suorittava porras 5.5.2023, 07:28

    Tuo 15-30% pitää paikkansa juuri niillä kohteilla , joilla hakkuuta tehdään ennen aikojaan ja puusto on liian tiheässä kasvanut vain pituutta. Monesti hieskoivuvaltaisia tapauksia ,joissa kolmosen kuidun/10litraa katkaisemisen jälkeen puuainesta jää lähes puolet latvaosaan. Mitä paksumpana puu korjataan ,sitä pienempi tämä alamitan osuus on. Hoidetussa enskassa ( lukijoiden kuvat) ei enää merkittävä. Puuston parempi kunto hakkuun jälkeen vie kokonaishyödyn nopeasti plussalle.

    Paljon puhutaan paremmasta kertymästä ,kun käytetään energiapuuhakkuuta ,mutta ei oteta huomioon sitä ,kuinka kallista kokonaisuuden kannalta tämä laihan hukkapuun talteen ottaminen on.

    Mitä noihin latvusten karsimiseen tulee ,sitä hommaa teetettiin yhteen aikaan hyvän tahdon osoituksena isoille asiakkaille. Homma loppui kuin seinään ,kun työmuodolle laitettiin  aiheutuneita kustannuksia vastaava hinta.

    Energiapuun korjuun kohdallakin siirtyminen työn osalta tuntihinnoitteluun muuttaisi totaalisesti suhtautumisen siihen työmuotoon. Kun puita käsitellään vain kilokaupalla , runkokoon vaikutus työkustannuksiin hämärtyy. Paksumpien runkojen kanssa pärjää , mutta onkivavat vievät yrityksen perikatoon. Kun näihin olemattoman pienen runkokoon metsiin ohjatut yrittäjät joutuvat suoritustilaan ,sen todetaan kylmästi olevan vain yrittäjän osaamattomuutta. Olosuhteillakin on kuitenkin merkittävä osuus tapahtuneeseen.

    Näitä tapauksia ei enää tarvita lisää. Tekijöitä on jo nyt liian vähän tarpeisiin nähden ja näistäkin monien aikaa kuluu kaksinverroin työskentelyssä kohteilla ,joiden saanto on niukka.

     

    Visakallo 5.5.2023, 07:37

    Jälleen kerran suorittava väänsi asian keppimetsiin, vaikka kysymys oli hoidetuista eh-kohteista. A.J. teki aivan asiallisen kysymyksen, johon minä annoin asiallisen vastauksen.

    sikari 5.5.2023, 07:42

    Nyky koneet jotka ovat kehittyneet siitä, kun täällä kirjoittelevat eläkeläiset ovat hommia tehneet energiapuun parissa tuottavat tulosta. Nuoret näppäräsormiset kuljettajat saavat kouran liikkumaan siihen tahtiin ettei 10 vuotta sitten osattu edes unelmoida. Korjuuvauriosta kolhut on jäänyt miltei kokonaan pois. Kolhut oli vielä 10 v sitten merkki siitä, että metsässä on käyty, jos joku ei muuten tajunnut.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 35 36 37 … 42 43 44