› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 34 35 36 … 42 43 44

  • Energiapuuharvennus

    Lähetetty: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 4.5.2023, 08:58

    Suorittavalle: juurikin näin! Energiaharvennus ei ole taimikonhoidon vaihtoehto vaan ensiharvennuksen vaihtoehto. Vielä kysymys: mikä mahtaisi olla maksimi runkoluku kun pyritään männyn laatukasvatusketjuun mutta huomioidaan myös korjuun kannattavuus? 3000 kpl ehdoton maksimi?

    suorittava porras 4.5.2023, 09:03

    Niin…mitä voisi päätellä siitä ,että hehtaarin käsittely kestää toisessa vaihtoehdossa(3000 runkoa) kaksi päivää ja toisessa (2000 runkoa) riittää yksi päivä?

    A.Jalkanen 4.5.2023, 09:15

    Voi siitä jotain päätellä mutta jos ihan laskisi numeroilla. Mikä on em. tapauksissa metsänomistajalle jäävä kantoraha (e-puuhakkuussa 3000 runkoa vs. normaalissa enskassa 2000 runkoa)? Pienpuun korjuun tuki huomioituna. Jos Metka tähtää tuohon väliin eli 2500 runkoon, niin sehän on varmaan hyvä kompromissi (männyn saannon ja oksalaadun välillä)?

    Voisiko vastaus olla jo tuolla edellä? Visakallo kertoo pääsevänsä energiahakkuussa samaan taloustulokseen kuin enskassa. Jos enskassa poistuisi vaikka 1000/2000 runkoa a 100 litraa, saanto on 100 mottia. Energiahakkuu vaikka 2000/3000 runkoa a 50 litraa, saanto voi olla samaa luokkaa eli 100 mottia. Jos mottihinta on edellisissä vaihtoehdoissa sama, on taloudellisesti sama kumman tekee.

    Mutta: onko männyn latvus energiahakkuun jälkeen hyvässä kasvukunnossa mutta oksat riittävän ohuet? Kasvupaikka vaikuttanee myös: karulla kasvupaikalla kuten kanervatyypillä kannattaa pyrkiä harvempaan männikköön (max 2000 kpl), jotta puut järeytyvät nopeammin. Rehevämmän pään kasvupaikalla kuten puolukkatyypillä hiukan tiheämpään kasvustoon, jotta oksat eivät paksuunnu liikaa (max 2500 kpl). Miltä nyt kuulostaa?

    Perko 4.5.2023, 09:18

    A  J :n kysymykseen  vastaan,  hyviä e- puukohteita ovat pelto-ojanreunat kosteikonlaidat  hylätyt viljelykset.  Metsässä ei juuri tarvitse erikseen risujen kanssa temmeltää kun jos  alkutilanteen pitää peitteisenä metsänä. Tukkipuun hakkuun sivussa toimii ohuempienkin korjuu jos on tarpeen.  Virheitä joutuu korjaamaan vuos’ kymmenet kun repäisee paljaaksi maan.

    Puukin toteamus on aiheellinen,  metsänomistaja on se joka päättää.  Varmaa on,  hakkaajat ja hakkuukoneet ei määrää eikä päätä vieraassa metsässä.  Fakta on näin!

    mehtäukko 4.5.2023, 09:27

    Fakta on näin, että mo ehdottaa toimenpiteitä joko myhistykselle tai suoraan klusterin ostomiehelle. Mikäli ostaja näkee leimikon ostettavan kuntoisena ja kauppatekijät kohdallaan molemmin puolin, kauppa syntyy.

    Harhat perkon määräyksissä ja päättämisissä ovat pötyä.

    Perko 4.5.2023, 09:38

    Kaupantekijä on  eri ihminen kuin hakkaaja monesti.

    mehtäukko 4.5.2023, 09:55

    Tuosta roolista ei ole ollut kysekään.

    On vaan käytännössä usein niin, että kuolinpesän osakkaat tai muut mo:t eivät ymmärrä metsien hoidoista tai ajankohdista yhtään mitään.

    Nostokoukku 4.5.2023, 10:22

    Ja tämä joukko tulee kasvamaan vuosi vuodelta. Asuvat kaukana metsistään ja kiireiltään eivät jouda käymään metsissään vuosikausiin. Metsistä saatava tulo ei ole heille merkityksellinen. Ja jos jossain vaiheessa on, niin sitten tulee suurena yllätyksenä tulon vähyys ja hoitotoimien kalleus. Ja metsä saa jäädä sille silmälleen.

    mehtäukko 4.5.2023, 10:51

    Kyllä.

    Mutta yksinkertainen lääke tähän olisi joko olla myhistykset tai klusterin toimijoiden hoitosopimusasiakas.

    suorittava porras 4.5.2023, 10:55

    Käsittääkseni oikeat tiheydet kullekin kasvupaikalle on tarkkaan punnittu laadittaessa mh-suosituksia. Pysytään niissä eikä anneta muotivirtauksen sotkea biologisia faktoja. Nyt poltetaan vain rahaa tekemällä huonoja ratkaisuja , joissa taloudellinen tulos työn toteuttajan kohdalla on huono ja paljastuu kyllä huonoksi myös metsänomistajan kohdalla myöhemmin.

    Tuo tukikin on alunperin tarkoitettu kattamaan kohonneita korjuukustannuksia ,mutta päätyy valitettavasti ihan väärään taskuun. Jos hakkuun toteuttaja saa huonosti tuottavasta työstä vain hätäisesti kuljettajan palkan ja polttoainekulut, on kehityksen suunta helppo päätellä. Yrittäjät vähenee ja työvoimapako muille aloille kasvaa. Osaavimmat kuljettajatkin ovat taatusti muualla ,kun risuja poimimassa. Korjuujäljessä riittää arvosteltavaa , kun halpa kuski ei ole paras.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 34 35 36 … 42 43 44