Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 439)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • suorittava porras

    .. ja sen kasankin pitää olla kooltaan vähintään  sata mottia tai mieluiten kaksi ja noudettavissa vuodenajasta riippumatta.

    Visakallo

    No, näpertelijät ne näpertelee, täälläpäin on vähän toinen meininki.

    Hämis

    En tiedä heitteleekö hinnat pitkin maata paljonkin,mutta meilläpäin saa rangasta saman kuin kuidusta.

     

    suorittava porras

    Keskimääräisellä tilojen 32 ha:n pinta-aloilla homma menee näpertelyksi ,jos kasvatellaan   energiapuuta. Visalla lääniä on enemmän ,mutta suurimmalla osalla metsänomistajista huomattavasti vähemmän. Jos tulosta halutaan ,energiapuu ei kuulu tuotevalikoimaan, ei varsinkaan taimikossa kasvatettuna.

    Toisaalta näpertelyä on sekin ,kun pyritään korjaamaan puut keskenkasvuisina. Reilusti kuidun mitat täyttävän tavaran kanssa ei tule ongelmia. Sitä voi myydä sinne ,mistä saa parhaan hinnan. Alimittaisella tavaralla on vain yksi osoite ja rajalliset markkinat .

    Visakallo

    Minkä ihmeen takia energiapuu muuttuu suorittavan kirjoituksissa aina alle kuituun mittoihin? Eihän varhaisperattua ja raivattua parikymppistä puustoa saa millään jäämään alle kuitupuun mitan vaikka kuinka yrittäisi. Kun tämä tavara korjataan karsittuna energiapuuksi, on kertymät suuremmat kuin pelkkänä kuituna korjattuna ja mottihinta kuitenkin sama. Karsimattomana kokopuunakin pääsee tämän päivän hinnoilla aivan kelvollisiin tuloksiin. Suorittavan kanssa on todella hankala keskustella, koska asia kääntyy hänen aivoissaan aina siihen samamaan vanhaan kaavaan. Myös hirviasiat menevät saman kaavan mukaan.

    suorittava porras

    Kun energiapuuhakkuu on tälläkin palstalla kirjoittelevien mielestä tehtävä ennen ensiharvennusta ,ei puhuta kuitupuusta. Onkivapoja on tarjolla. Tämä on ollut yleinen käytäntö sinä aikana ,kun energiarisujen kanssa vuosikymmenen verran touhusin. Paksumpikin tavara olisi toki kelvannut, mutta käytännössä oli tarjolla vain raivaamattomia ja pilalle menneitä riukumetsiä. Eli ylimainostettua näpertelyä koko homma.

    Niitä pilalle menneitä nuoria metsiä tuli toki vastaan myöhemminkin . Niissä kasvoi raivauksen jälkeen monesti vain 20-40 litraisia riukuja. Palsta oli kasvatettu energiapuuhakkuulla korjattavaksi ,mutta heikon markkinatilanteen takia toimenpide muuttui tavanomaiseksi harvennukseksi, josta ei paljoa motteja kertynyt. Kemeraa paloi polttoaineen ohella vailla merkittävää lisäarvoa metsän tulevaisuudelle. Metsää hoidettiin kalleimmalla mahdollisella tavalla. Tällaista tuhlausta on vaikea sietää ,kun asiat voi tehdä paremmallakin tavalla.

     

    Visakallo

    Olisikohan suorittavan jo syytä tulla sieltä kielteisten kokemustensa historiaosastolta tähän päivään? Ainakin täälläpäin energiapuun korjuu on ollut jo lähes 20 vuotta aivan luonteva osa puunkasvatus- ja korjuuketjua. Jyväskylää, Lahtea ja pääkaupunkiseutua on pidetty uusiutuvalla energialla kaukolämmössä. Metsäyhtiöt ja sahat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat ensiharvennusten sijasta päässeet korjaamaan tarvitsemiaan puita suoraan 2. harvennuksista. Suorittavan olisi hyvä joskus tulla tänne vain 100 kilometrin päähän katsomaan, ettei täällä mitään keppimetsiä viljellä, vaan harjoitetaan aivan järkevää ja kannattavaa metsätaloutta. Ei asioita kannata tehdä vaikeammiksi kuin ne ovat. Parhaat ratkaisut ovat monesti aivan yksinkertaisia.

    MaalaisSeppo

    Energiapuuhakkuuna minäkin myin viime syksynä n 5 ha harvennuksen. Itse olin ko kuviot harventanut hankintana n 8 v sitten energiapuuksi. Ei se silloinkaan riuku metsää ollut. Kuitupuun mitoissa ainakin 90 %. Viime syksyn hakkuissa tuli hieman tukkiakin. Energiapuukasan puista aihakin 95% oli kuitupuun mitoissa. Energiapuufirmalle myin, kun sain siltä paremman hinnan ja korjuu jälkikin oli hyvä.

    Peltoon istutettua kuusikkoa harvensin talvella energiapuuksi hankintana. Kuusilla kää 20 v, pituus n 11 m, runkoja 2500/ha. Eli ei mitään riukumetsää. Olisi puut voinut tietysti myydä kuitunakin, mutta helpompi energiapuuna, kun hintakin oli suunnilleen sama.

    suorittava porras

    MaalaisSepon malli onkin jo ihan käypäinen tapa toimia. Korjuu onnistuu myös ihan normaalilla kalustolla ilman erikoistyökaluja. Puutkin on mahdollista myydä sinne ,mistä saa parhaan hinnan.

    Sen suhteen olen ollut kriittinen ,että korjuun kohteeksi tyrkytetään nippanappa kuidun mitat täyttäviä ja tiheydeltään 3000-5000 runkoa/hehtaari kohteita.  Tämä tarkoittaa sitä, että rungot istutus-/kylvöriveissä ovat jopa alle metrin etäisyydellä toisistaan . Tämän seurauksena puuston kehitys on kärsinyt jo pahasti. Kun puusto harvennellaan tiheyteen 1000 runkoa/hehtaari , voi näkymä olla karu ja lopputulos osoittautua vuosien mittaan kehnoksi. Hiilensidontakin romahtaa pitkäksi aikaa alle puoleen ja toipuminen kestää vuosia.

    Lisäksi saadaan jutun juurta liian voimakkaista hakkuista. Näyttäähän se pahalta ,kun kolme neljäsosaa rungoista raapaistaan kerralla pois. Tavoitetiheys enskan jälkeen on kuitenkin suositusten mukaan runkolukuna tuhannen kahtapuolta hehtaarilla .

    Visalle totean vielä ,että esimerkkejä puiden kasvatustavoista löytyy lähempääkin. Olen tiiviisti seurannut männikön kehitystä kohteella ,jossa poistin siemenpuut 1990-luvun loppupuolella. Sielläkään ei ole tehty vielä harvennuksia eikä puuston kehitys niitä kiirehdi. Palsta löytyy lukijoiden kuvista kuvassa ,jossa sulanut metsätie halkoo nuorta männikköä.

    Myös viime vuosisadan lopussa tehty 50 ha:n aukko ,joka äestettiin ja kylvettiin , toimii hyvänä havaintokohteena. Osallistuin itsekin aukon tekoon neljän muun kollegani ohella ,joten sen kehitys kiinnostaa ihan erityisestä syystä. Puustolla on ikää reilut 20 vuotta ja th on tehty alueelle vajaa 10 vuotta sitten. Varsinainen energiapuuharvennus ei kyseisen kohteen osallakaan ole tarpeen. Ainespuuksi on menossa ,kun se hetki koittaa. Hyvin kehittyneitä runkoja kasvaa vähän alle 2000/ hehtaari eli eivät nojaa toisiinsa evätkä haittaa toistensa kehitystä. Täytyy vielä mainita ,että kemeroita ei ole käytetty ainakaan esimerkkini siemenpuukohteilla eikä muissakaan nuorissa männiköissä sen lähialueilla.

    Erityinen herkkupala on vuosituhannen vaihteessa kulotettuun maahan istutettu männikkö ,jossa th:t on tehty ajallaan ja joka tällä hetkellä odottelee raivattuna ensiharvennusta tänä tai tulevana vuotena. Kaunis katsella ja on mitä ottaa ,kun harvennus toteutuu. Missään vaiheessa runkoluku ei ole ollut yli suositusten. Ei myöskään alle . Johtuneeko siitä , että palstan omistaa entinen kollega…..

    mehtäukko

    ”…energiapuuhakkuu on tälläkin palstalla kirjoittelevien mielestä tehtävä ennen ensiharvennusta ,ei puhuta kuitupuusta. Onkivapoja on tarjolla. Tämä on ollut yleinen käytäntö sinä aikana ,kun energiarisujen kanssa vuosikymmenen verran touhusin. Paksumpikin tavara olisi toki kelvannut, mutta käytännössä oli tarjolla vain raivaamattomia ja pilalle menneitä riukumetsiä…”

    on suorittavan portaan hyvä valaistus asiaan joka on ollut vallitsevaa kulttuuria. Ja niin kun on ollut, eipä henk.koht. kiinnostusta ole. Visakallon tyylissä kun ostomarkkina pelaa, sillä saanee katetta.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 439)