Giljotiinissa ei tietääkseni kantokäsittelyä. Havupuut jäävät siten vain talvikorjuiksi.

Liika tiheys on hyvin tapauskohtaista, toki ei pidä päästää pahasti riukuuntumaan silloin riski hakkuun jälkeen lumi ja tuulituhoille on iso. Monesti hyvissä ajoin tehty energiapuu kohde kasvaa nopeasti kakkos harvennukseen josta jo saa pikkutukkia, parrua, kuitua yms. Kokopuu korjuuta en harrasta risut ja latva saa jäädä lannoitteeksi. Tällä hetkellä energiapuulla kuten myös kuitupuulla on erinomainen kysyntä ja hinta taso nouseva, ainut miinus on pätevien tekijöiden puute.

A.J. on ymmärtänyt aivan oikein. Varhaishoito ja taimikonhoito on aina tehty. Suurin osa energiapuukohteista ovat olleet kylvömänniköitä, joissa on hirvien takia pidetty isompaa runkolukua energiapuuharvennukseen asti. Samoin on yleensä menetelty myös koivikoissa. Kun verrataan energiapuusta saatavaa hintaa, pitää myös muistaa vaihtoehtona olevan raivauksen hinta. Nyrkkisääntö on ollut, että energiapuilla saa suunnilleen sen verran rahaa, mitä raivaus maksaisi. Tämän lisäksi tulee vielä kemera. Metsää omistamattomilta ”konsulteilta” tämä asia aivan ymmärrettävästi unohtuu. Ketola on tehnyt aivan samoja johtopäätöksiä kuin minäkin. Metsänomistajan on aina katsottava, mitä viivan alle jää. ”Konsultit” eivät sitä metsänomistajan puolesta tee.

Eipä näytä suorittava vieläkään ymmärtävän luettua tekstiä. Kyllä minä olen viimeiset 40 vuotta aina tehnyt tai teettänyt metsiini varhaisperkauksen ja taimikonhoidon. Jos joku muuta väittää, valehtelee. Kun metsät sijaitsevat hirvien talvehtimisalueilla, olen joutunut jonkin verran soveltamaan runkolukuja. Näinkään selvä asia ei tunnu suorittavan päähän mahtuvan ei sitten millään.

Varhaisperkaukset tehtiin  tunnollisemmin siihen aikaan ,kun vakuustalletukset olivat käytössä. Vakiintumistarkastus ja kunnossa oleva taimikko vapauttivat vakuustalletukset maanomistajan käyttöön. Mutta miten Visa onnistui tekemään varhaisperkaukset ilman kemeraa sen jälkeen ,kun vakuustalletuksista luovuttiin? Kaikkiin hoitohommiin olet keronut tukea käyttäväsi. Kemerakelpoista varhaisperkaus on ollut vasta vuodesta 2015 alkaen. Vakuustalletus pois käytöstä vuosia tätä ennen.

Energiapuuasioita olen käsitellyt enemmän laajemmassa mittakaavassa ja toiminnan vaikutusta koko toimintaketjun kannattavuuteen ja tuloksiin.

Ensimmäinen viimeinen ,joka huonosta strategiasta kärsii on maanomistaja itse. Viivyttely maksaa ja todistetusti aiheuttaa kasvutappioita metsissä. Ihmettelin tällä palstalla jo yli 10 vuotta sitten energiapuuhakkuun lopputuloksia ,joissa jäävä puusto oli määrältään niukka ja laadultaan heikko ,vaikka hakkuussa poistettiin vain kasvatuskelvoton puuaines.

Senkin totesin , että palstalle ajauduttiin monesti ennen aikojaan ajouria tekemään. Varsinkin kokopuukorjuussa tarvittiin reilusti tilaa ja kunnon urat. Nyt samoihin asioihin on puuttunut harvennuksia tarkastava viranomainenkin. Hakkuu on tehty tulosten perusteella monissa tapauksissa liian aikaisin ,mutta latvuksen supistumisen takia jo vähän myöhässä. Kasvatuskelpoisia puita on jäänyt jatkamaan eloaan liian vähän.

Herääkin edelleen kysymys ,kuinka paljon biologisesti väärin kohdistetuilla tuilla ja palkkioilla on ollut osuutta asiaan? Kuitenkin ajatus taimikonhoidon korvaamisesta energiapuuhakkuin ja hakkuun markkinointi hoitotoimenpiteenä on joidenkin mielessä kovasti voimissaan ja ainoa oikea tapa toimia ,kun siitä maksetaan . Raha ei ratkaise kaikkea. Järkeäkin on lupa käyttää. Energiapuuhakkuussa on monesti kysymys vain kalliista tehohoidosta , jonka tuloksena saadaan potilas pysymään vain välttävästi hengissä. Työn tuottaman lisäarvon perään on turha haikailla. Sitä harvoin tulee.