Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 439)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • Visakallo

    Vaikka omat metsät onkin tullut aina raivattua ajallaan, tuo suorittavan asenne meitä metsänomistajia kohtaan on kieltämättä saanut ajattelemaan asioita uudestaan. Miten sama työ voi hänen mielestään olla toisarvoista, mutta jos sitä ei ole tehty, se muuttuukin ratkaisevan tärkeäksi? Miksi metsänomistajan pitäisi ennakkoraivata leimikko saamatta siitä mitään taloudellista etua, mutta jos saman työn tekee joku ostajan tai korjaajan puolesta se hinnoitellaan?

    Jätkä

    Visakallo on ilmeisesti käsitellyt ja hoitanut metsiään niin, kuinka tunnollinen ja omaa omaisuuttaan arvostavan metsää omistavan pitäisikin tehdä. Sehän voidaan rinnastaa vaikka auton huoltamiseen tai talonsa kunnossapitämiseen.

    Karu totuus on, että sekin työ maksaa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Kun täälläkin lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että ennen koneellista hakkuuta olisi todella tärkeää tehdä ennakkoraivaus, jos metsä muuten onkin ollut herran hallussa, niin itse asiassa KENEN se pitäisi tehdä? -Ja kustantaa! Kyllä se minusta kuuluu yksiselitteisesti metsän omistajalle, eikä kenellekään muulle.

    Jos sen pitää tehdä ostajafirmn, niin tottakai ennakkoraivauksen kustannus vähennetään puutavaran hinnasta. Jos sen tekee paikalliset Rotarit, hekin tekevät sen saadakseen rahaa toimintaansa. Ei ilmaisen työn tekijöitä ihan pilvin pimein ole liikkeellä. Tekemättä jääneestä työstähän siinä on kysymys.

    Jos ostofirma edellyttää ennakkoraivausta, mutta maanomistaja ei siihen suostu, niin minusta ostaja tekee aivan oikein unohtamalla moisen tarjokkaan.

    Visakallo

    Muistan vielä hyvin sen ajan, kun metsänomistaja sai hintalisän leimikon puille, jos alue oli ennakkoraivattu. Miksi tästä yksipuolisesti luovuttiin?

    Jätkä

    Nyt voisi olla niinpäin, että hinta-alennus tulisi leimikolle, jota ei ole raivattu.

    Yksi porkkana on – Täysijärkiselle metsänomistajalle – ja se on mielestäni se, että korjuun jälkeen on metsä paljon paremmassa kunnossa kuin viidakon seasta hakatun leimikon kunto olisi.

    Minusta se on enemmän kuin pieni rahallinen korvaus. Ennemminkin pitäisi saada yhtiö korvaamaan, jos hakkuujälki on kehno. Puiden valinta pielessä tai liian harvaksi hakattu – Edellyttäisi rahallista korvausta myyjälle.

    jees h-valta

    Jätkällä hyviä ajatuksia mutta kun se ajatus lähti heti laukalle. Oli kyse siitä miksi ei velvoiteta hakkuun tekijää hoitamaan homma alusta lopppuun? Miksi meidän maanomistajien pitää siellä heilua tekemässä heille hyvää korjuukenttää? Hehän siitä kuitenkin hyötyvät eniten. Työ nopeutuu jolloin kohteita päästään tekemään vuodessa paljon enemmän. Mehän teemme ilmaista työtä toisten työn ja toisten vuokraamaan oikeuden eteen. Ja vielä maksamme siitä kulut vaikka emme saa siitä mitään hyvitystä. Jos vuokraamme huoneiston saamme jopa takuuvuokraa sisään että varmasti saamme kaiken meille kuuluvan. Metsän hakkaajat ottavatkin sen ”takuuvuokran” meiltä vuokranantajilta.

    Jätkä

    Jos Jeessi olisi ostajan metsäyhtiölle, hän varmaan kustantaisi nuo raivaukset ostoleimikoihin, mutta maksaja ei varmasti olisi firma, vaan Jeessi itse.

    Jeessiä on pidetty kuin kukkaa kämmenellä Harjavallan ”piireissä”. On maksettu kelvottomista risukoista huippuhintoja, on hakattu harsimalla, on tehty laikutuksia ja jaettu hirviaitavärkkejä ilmaiseksi. On tehty teitä kilometritolkuilla sen livulla, että sieltä saa muutaman risukuorman KEMERAn tukien kera.

    Ei sellaisia etuja ”bonusten kera” tuupata tavallisille ihmisille, kyllä pitää olla paikkakunnalla varsinainen Keisari.

    Kyllä sääntö, että jos et hoida metsiäsi – et myy puuta – on ihan hyvä. Varsinkin kun siihen muutaman vuoden välein tuupataan rahaa niin, että vaikka sen teettäisi MHY:n metsureilla, niin puolet jäisi vielä isännällekin ”Bonusta”.

    Puuki

    Jh- v.   Se 2. kertaan tehtävän kemeran saannin mahdottomuus e-puukorjuuseen koski norm. taimikon/2-khl:n  kasvatuskohteita,  ei lehtipuu-kuusi 2.jaksosia suojuspuumetsiköitä joita   ei paljon nmh:n metsistä ole .

    Olen ehdottanut joskun aiemminkin, että eh-puun ostajat voisi (hommasta suurimpina hyötyjinä ; puun käyttöarvo ja korjuun helpottuminen) osallistua myös ennakkoraivauskuluihin. Vaikka kemeratuen verran/ha , koska kemeratuella on alennettu eh-puun kantohintaa.  Se on tavallaan puun ostajien tilillä jo olemassa valmiiksi  se raivauskustannus.      Joskus ennen ostajat sakotti raivaamattomista eh-leimikoista kantohinnan alennuksella.   Nyt on yleistä,että raivaus on pakollinen toimenpide, jos sille on tarvetta , jotta leimikon saa edes kaupaksi.

    Erään tutkim. mukaan ennakkoraivauskulut tulee edullisemmiksi kuin mitä korjuukulujen nousu on , kun korjuuta haittavien alikasvospuiden määrä ylittää 6000 kpl/ha. Tutkimus on vuosien takainen mutta korjuun ja raivauksen hintasuhteet ei ole siitä paljon muuttuneet, joten pitänee melko hyvin paikkansa nykysinkin.

    Itse ainakin olen jo aikoja sitten päätynyt siihen , että harvennuksilla raivausta tehdään sen verran, että korjuu on mahdollista ilman isompia ongelmia . Näkemäraivauksella ja kaadettavien puiden ympäriltä varsinkin alikasvos pois.  Joskus voi olla aiheellista raivata melkein kaikki alikasvospuut ennakkoon pois (ei metsän eläinten  suojapuita). Esim. kuusen tatit ja vesasyntyiset koivut erit. männiköissä karummilla kasvupaikoilla.

    Muutenhan ei taimikoita yleensä kannata kasvattaa e-puun puintia varten, (ellei ole pakko hirvien takia) ei ainakaan ole kannattanut  tähän mennessä  . Eli taimikon perustamisesta lähtien  kasvupaikan mukainen sopiva tiheys , ja harvahko taimikko norm. th:n jälkeen jotta puut järeytyy nopeasti .(puulajin ja kasvupaikan olosuhteiden  mukanen  th.   Esmes MT-männikköön ei sovi kovin harva taimikon kasvatusasento ).

     

    jees h-valta

    Tämä asia on vain asennekysymys joka on vinksautettu meille poloille metsänomistajille aivan samoin kuin hirvien ruokkimisvelvoitekkin. Johtuu toki siitä ettei meillä ole koskaan edunvalvontaa ollut johtuen Mtk/Mhy:n oman suhmuroinnin paljon suuremmasta tärkeydestä erään tietyn puolueen siipeilyn sivulla. Kun alkujaan on metsätalous pitkälti lähtenyt maanviljelyssivutuotteena touhusta on vinksaus tyyliinsä ymmärrettävä. Juna kääntyy hitaasti kun raiteet on rasvattu vain yhtä tarkoitusperää myötäilemään. Uskon että tämä ei todella olisi metsäyhtiöille mikään suuri kynnys hypätä jos asia laitettaisiin asialistalle. Toki minäkin sen palvelun nytkin saan hyvin kohtuuveloituksella, joskus jopa ilmankin sitä bonuksilla mutta laajemmin ajatellen tuo on vain väärin maksaa siitä edes bonuksilla.

    A.Jalkanen

    Puukin ja Jätkän ohjeilla menisin. Ennakkoraivauskustannus voi olla joillakin kohteilla niin suuri suhteessa leimikon arvoon, että ei ole järkeä lisätä sitä ostajan tehtäväksi. Kantohintaa ei sitten paljon jää. Paras olisi jos sen voisi välttää kokonaan hyvällä taimikonhoidolla tai tehdä itse.

    Metsuri motokuski

    Miksi jesselle aurataan talvella tiet valmiiksi. Nehän voisi aurata kuka niitä tarvii.

    Kyllä jätkällä hyviä ajatuksia. Näinhän se pitäisi homma tehdä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 439)