Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 439)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • Puuki

    20- vuotiseen taimikkoon ei kannata silloin tuolla kasvulla vielä tehdä e-puuharvennusta (kertymä ei riitä)  vaan taimikonhoito, jos ei ole aiemmin tehty tarpeeksi hyvin.

    Planter

    Palaisin vielä tuohon erään keskustelijan esittämään fiktiiviseen (näin ainakin oletan) puunkorjuuyritykseen, jossa motokuskilta on kielletty moottorisahan käyttö. En tiedä koskeeko kielto myös hakkuupäässä olevaa erilaisella moottorilla toimivaa sahaa, eli tilataanko huoltomies tai metsuri, kun ketju pitää vaihtaa.

    Eli motokuski olisi tässä fiktiivisessä yrityksessä erikoistunut asiantuntija, jonka persaus on liimattu penkkiin ja painaa vain nappuloita kopissa. Varmaan tällainen yritys olisi ostanut puolen miljoonan fixterinkin pienpuun korjuuseen ajatuksella, että näin sekin homma hoituu kopista pois tulematta.

    Monissa mammuttitautisissa suuremmissa yrityksissä on ollut se ongelma ja ovat siihen kaatuneet. Yritys koostuu erityisasiantuntijoista. Asiantuntija on sellainen, joka tietää yhä suppenevasta asiasta yhä enemmän. Kun tämä menee liian pitkälle tietää asiantuntija kaiken ei mistään. Tarvitaan myös moniosaajia, jotka paikkaavat väliin jäävätsektorit, jotka eivät organisaatiokaavion mukaan kuulu kenellekään.

    Hyvä esimerkki joustavasta asiakaslähtöisestä yrityksestä oli jo aiemmin kertomani metsätietä tehnyt kaivinkonekuski. Hänellä oli moottorisaha käytössä ja lapiokin, jota myös käytti apuna, kun kaivoi ehjänä vanhan rumpuputken ylös uusiokäyttöön. Lisäksi hänellä oli panostajan paperit ja välineet ampua tielinjalla ollut kallionkökkäre pois. Rumpuputket hän pystyi toimittamaan huomattavasti halvemmalla, kuin itse olisin saanut. Täyden palvelun yritys, jolle oli pakko viedä konjakkipullo ja järjestää naapurustosta kaksi työmaata lisää. Tällaisia kaivataan energiapuun korjuuseenkin.

    Sitten on tämä toinen fiktiinen yritys, jonka asiantuntija tulee ja sanoo, sinulta on jäänyt taimikonhoidot tekemättä, ei tule mitään. Rästikohteita aletaan yleensä laittaa kuntoon, kun omistaja vaihtuu tai perikunta saa asiansa järjestykseen. Aika hankala on ollut tehdä taimikonhoitoa parikymmentä vuotta sitten, jos metsä on tullut omistukseen pari kuukautta sitten. Syyttömien syyttely ei ole rakentavaa eikä johda sopimuksiin, kun tarkoitus on etsiä parhaat vaihtoehdot tilanteen korjaamiseksi.

    Metsuri motokuski

    Siinä mielessä se fiktiivinen yritys on totta että motokuskit harvoin käyttävät moottorisahoja. Ei niinkään etteikö ne osaisi tai haluaisi. Hyvin harvoin niillä on tarperllisia varusteita kopissa saatika autossa sitä varten. Pääosin kun sahamiestä metsässä tarvitaan niin se tulee ostajan toimesta pyydettäessä.

    Me käytimme sahamiestä yleensä niin että minä tulin tuurinvaihtoon sahavermert mukana ja siinä vaiheessa tehtiin apukaadot ja niin edelleen. Sen jälkeen vaatteiden vaihto ja koppiin.

    Se nyt oli vähän fiktiivistä etteikö sahaa voisi mukana edes pitää. Olen itsekkin työautossa sahaa pitänyt varmuuden vuoksi. Enkä suottaa. On niillä käyttöä joskus ollut.

    Se toinen fiktiivinen yritys. Ei kai ne hoitamattomat taimikot vaikuta kuin omistajan puunmyyntiin.

    Jätkä

    Harjavallassa ei näköjään ole kuultukaan koealojen mittausmenetelmistä, eikä sydeemisä, jolla tarkastusmittauskin pitää tehdä luotettavasti ja helposti.

    Taitaa viranhaltija olla yhtä kehnolla koulutuksella varustettu, kuin itse Tollo-Jeessikin, eli koulutus tasoa nolla. löytyisköhän tuolta kehitysalueelta Antikvariaattia, jossa olisi Tapion taskukirja , vaikka vanhempikin, josta kyllä ohje otantamittaukseen löytyisi, jos tajuaisi lukemansa. ( Ja osaisi lukea)

    Tollokaan ei ole päässyt näkemään hoidettuja nuoria metsiä, vai onko ne jo harsittu pilalle?

    jees h-valta

    Koealat mitattiin mutta ei niitä jäämäkantoja kyllä alettu kovin paljon oksien alta tonkia. Koealoja tehtiin joka kuviolla kymmenkunta että perusteellista oli tutkimus. Mutta ei niitä kantoja sen enempää säädelty. Näkyi mitä sattui näkymään ja arviointia loput. Puuki meinasi ettei kaksikymppiseen vielä kemeratoimia. Kyllä, kaksikymppiseen ja jopa allekkin se viimeksi tehtiin ja kaikki kuviot hyväksyttiin. Niissä ensimmäisissä syynätyissä oli enemmän hilkulla rinnankorkeusvahvuus. Se oli 0,5 cm:n päässä 16:sta. Että kyllä on mahdollista hyvinkin.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Onpa herroilla optimistiset käsitykset puun kasvusta, jos tehdään energiapuu harvennus 20v ikäiseen taimikkoon. Runkojen keskijäreys ei ylitä 30v vielä 16cm ainakaan meilläpäin.

    Mikä on syynä Tolopaisen metsien huonoon kasvuun? Onko maapohjassa vesi- tai ravinneongelmaa? Onko maanmuokkauksesta tingitty? Onko varhaisperkaus tehty liian myöhään, entä taimikonhoito? Maapohjalle sopimaton puulaji?

    Puuki

    Jos on 20-kymppisenä liki 16 cm k-lpm, niin mahtaiskohan onnistua se kemeratuettu e-puuharvennus  vielä 2.kerran 10 vuoden päästä ? Siitä oli kysymys , eli ei onnistu  kuin poikkeustapauksessa , jos puut kasvaa etananvauhtia.

    jees h-valta

    Se Puuki onnistuu juuri noin kun edellä kerroin. Eli jo varhaisessa vaiheessa koivikko kuusien päältä pois (15v.) e-puuna. Tehnyt silloin Metsäliitto heidän ostajansa kanssa käydyn katselmuksen yksimielisenä päätöksenä. Moto kävi joukkokäsittelykouralla homman tekemässä. Eikä siinä ollut mitään ongelmaa ja tavaraa tuli aivan mukava kasa. Oli hiukan susimäntyjäkin joukkoon sekaan. Nyt kuusikko hidaskavuisempana on vielä säädetyissä rajoissa, toki tiukkaa tekee kun vielä kotva pitäisi jarrutella.

    suorittava porras

    Toteaisin nimimerkki Planterin kommenttiin ,että kyseessä ei ole fiktiivinen yritys vaan aikaansa seuraava yli 45 vuotta alalla toiminut puunkorjuuyritys. Koneketjuja toista kymmentä ja palvelee useita eri asiakkaita.

    Turhat ja huonosti tuottavat rönsyt on karsittu toiminnasta. Näihin rönsyihin kuului myös koneen kuljettajan osallistuminen toisarvoisiin hommiin. Hänen tehtävänsä on tehdä tulosta koneella,ei harrastella.

    Metsurikin oli kuvioissa mukana jossakin vaiheessa asiakkaan toiveesta. Hänen oli tarkoitus huolehtia ennakkoraivauksista ja aputöistä. Pian huomattiin ,että kaikki leimikot olivat raivaamattomia ja tehtävä mahdoton metsurille ,kun kymmenen moton edellä oli pysyttävä. Kun raivaus ei kuulu yrityksen varsinaiseen toimenkuvaan ,metsuri lähti ja asiakas sai huolehtia raivaukset . Tässäkin tapauksessa toimiva taho on edelleen väärä ,koska täyden hyödyn raivauksista saa tekemällä ne vuosi tai pari ennen hakkuuta . Vähemmällä pääsee ,kun raivaustoimet tehdään aikanaan taimikoissa. Kun kaikki tahot hoitavat asiansa aikanaan ja kunnolla ,ei näistäkään asioista tarvitse porua pitää. Homma ei etene ,jos joku ketjun toimija luistaa omista velvoitteistaan ja sysää rästihommat seuraavalle. Isäntä vastaa omaisuudestaan ja sen kunnosta. Työntekijät tekemisistään.

    jees h-valta

    Mikähän ihmeen kömmähdys tuon raivauksen on irrottanut metsän hakkuutapahtumasta? Minusta tuo voisi olla aivan hyvin koneyrityksen tai puut ostaneen tahon velvollisuus aivan yhtä hyvin kuin metsänomistajankin. Ei mo:kaan voi valita tuleeko metsästäjien eduksi kasvatettavat hirvet hänen metsäänsä raiskaamaan. Miksi tuo ei alunalkaen heti ole velvoitettu puun ostajan toimeksi tarpeen niin vaatiessa. Tässäkin vain on Mhy/Mtk koittanut pitää leiviskästään kiinni eikä ole hyväksynyt sen tahon velvoitettavaksi joka siitä suurimman voittopotinkin korjaa. Kun vuokraamme hakkuuta varten metsämme annamme kyllä muuten vapaat kädet lähesulkoon mutta emme velvoita edes pientäkään juuri hakkuuta entraavaa työtä heitä samaan kauppaan tekemään. Puun hinnassa ei tapahtuisi juuri yhtään mitään ja tämä alituinen itkuparku loppuisi. Huomautan vielä suorittavalle että kun teemme puukaupan metsä on käytännössä metsän puiden ostajan hallinnassa siltä osin koko kauppa-ajan aina suoritukseen saakka. Olisi siinä yhtiölläkin aikaa se raivaus käydä tekemässä tai ainakin toteamassa pitääkö tehdä ja ohjata omat metsurinsa töihin.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 439)