Keskustelut Metsänhoito Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 439)
  • Energiapuuharvennus

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

  • Planter

    Nyt ovat kuitenkin poliitikot linjanneet niin, että polttoturpeesta ja kivihiilestä luovutaan nopeaan tahtiin. Ainoa kotimainen vaihtoehto lienee 800 000 hehtaarin ”riistatiheiköt” joissa olisi energiapuuta 40 miljoona kuutiota. Jotenkin se potentiaali pitäisi saada käyttöön.

    ”Varastokin jää avaamatta ,jos paikalla on vähänkin isompia puita.”

    Minulla kun kaivinkonemies oli tien teossa ja halusi ottaa muutaman puun lisää avaamastani tielinjasta, niin hän nappasi koneen laatikosta Stihlin, hyppäsi kuin kärppä nummelle ja vetäisi puut nurin. Olisiko tällainen joustava toimintatapa mahdollinen muillekin alan toimijoille, jos on kyse muutamasta puusta?

    ”Isommalla kouravarustuksella pystyy tekemään muutakin ,kun ongenvapoja. On mahdollista tehdä useita erityyppisiä kohteita tilalla samalla käynnillä.”

    Koneyrittäjät: ”Teollisuuspuun korjuukoneet ovat liian hienoja ja kalliita energiapuun korjuuseen. Tarvitaan halpa, yksinkertainen energiapuun korjuukone”

    https://www.koneyrittajat.fi/media/Julkinen/Liitteet/Tapahtumat/Energiapaiva2019/06Jaakkola.pdf

     

    Visakallo

    Toisin kuin suorittavan seudulla, täälläpäin on uusia giljotiinikoneita. Kyllä niillä tarvittaessa tukkipuun paksuinenkin puu kaatuu.

    Jätkä

    Giljotiinikoneet ovat toki puunkaatoon ja katkaisuunkin ihan päteviä, mutta ainespuun tekoon ne eivät oikein sovellu, koska katkaisussa puu särkyy niin pitkälti, että sen käyttö esim tämänpäivän sahoilla edellyttäisi tukin molempien päiden – aika roheeta tasaamista ja kuitupuunkin päät olisivat kuin maalisuteja, joissa olisi sitten multaa, hiekkaa ja kiviä.

    Karsiminen taitaa giljotiinikoneista yleisesti puuttua.

    Tuota Planterin mainitsemaa moottorisahan käyttämisen poisjäämistä ihmettelen toki myös. Silloin ennen oli traktoreissa M-saha, yleensä vielä kohtalaisen pitkällä laipalla, jolla sai hieman vaikeammastakin paikasta sahattua puun tai kannon pois.

    Kerran olin metsätraktorin kanssa hyvin epätasaisessa maastossa talviaikaan ja kone luisui sellaista rinnettä kylki edellä alaspäin pysähtyen tukkikokoisen männyt voimalla keskinivelen kohdalta nojaamaan siihen mäntyyn.

    Loppujen lopuksi pelastukseksi koitui moottorisaha, jolla sain männyn pois siitä runkoa tukemasta.  Oli mielenkiintoinen paikka, eikä siitä vielä ilman kohtalaista vaijeria olisi ehjänä noustu. Ensimmäinen mänty lähti juurineen, jonka tyveen – aivan maanrajaan vaijeri kiinnitettiin. Kello näytteli jo kokolailla keskiyötä.

    Talousmetsässä ollaan enskan ja energiapuusavotan merkeissä pahasti myöhässä, jos siellä tarvitaan koneita, jotka puivat kevyesti kolmen kuution tukkirunkoja. Kyllä nykyurakoitsijoilla on niin kätevät lavettiautot, että pienempiinkin savotoihin on nopeaa ja helppoa tulla savotoimaan. Ei tarvita kolmenkymmenen tonnin painoisia koneita, jotka vaativat 5 metriä leveät ajourat, jotka pitäisi ainakin sorastaa, ehkä jopa öljysoralla ja joiden motokoura on henkilöauton kokoinen, jolla ei pysty jättämään puita ehjäksi alle kolmen metrin väleillä.

    Metsuri motokuski

    Sellaisillako koneilla ne jätkän seutuvilla operoi ? Siellä on kaikki niin suurta: koneet, sahat, miehet ja puheet.

    suorittava porras

    Jos moottorisahaa tarvitaan ,tilataan metsuri. Koneissa ei saa säilyttää mtsahaa. Täysi turvavarustus on oltava ,jos sahaa käytetään. Sahahommiin liittyvä työturvallisuuslisenssikin suoritettava.

    En ole sahaa tarvinnut sen jälkeen ,kun lopetin erilliskaatohommat eli yli 30 vuoteen.

    Visakallo

    Jätkä taisi ymmärtää tahallaan väärin kun sanoin, että nykyisillä giljotiikourilla saa t a r v i t t a e s a  tukkipuunkin nurin. Eihän niillä ole tarkoitus tukkisavotoihin lähteäkään, mutta joskus energiapuuleimikossakin vastaan saattaa tulla tukkirunkokin, joka menee vikaisuuden tai kuivumisen takia energiaksi. Nykyiset giljotiinikourat myös karsivat kuten tavalliset moton kourat.

    Puuki

    Kyselin tuossa erään urakoitsijayhtiön harvennuskoneesta ja yksi omistajista kertoi hyvin onnistuvan kun ei ole yli 30 rk-lpm puita. Ne harvat sitä paksummat kaatavat moottorisahalla. (Motokoura koneessa, ei nipsutin ).

    Ajouran leveydeksi koneella tulee käytännössä n. 3,5  m (min olisi 3 m) joka onkin omiaan eh-metsiin. Ei eh-metsiin ole hyvä tehdä 5-5,5 m uria vähentämään jäävän puuston kasvua.   Urien liika painuminen on toinen tod.näkönen ongelma , jos ajokone on suunniteltu päätehakkuisiin eikä harvennuksia varten .  Korjuutaksat kuulosti olevan ihan ok. ~ samalla tasolla kuin isommilla koneillakin.  Min. ajotaksan yläraja on 200 m eikä 300 m ( keskimäär. ajomatka) joka on yleisemmin käytetty mutta se ei ole mikään kynnyskysymys  , varsinkin kun leimikot joita varten urakoitsijaa kyselin on pääosin rekalle ajokelpoisten  teiden varsilla.

    Jätkä

    Mopokuskit mölähtivät heti – välittömästi, kun tuli puhe oikeasta työnteosta. Toki jokainen metsäammattilainen saa puun kuin puun nurin, suurin osaa on niitä kaadellutkin.

    Nuo väitteet ”Työturvallisuuslisenssistäkin” joutavat roskakoriin, kun on oikeassa metsäoppilaitoksessa suorittanut opinnot. Sieltä saa pätevyydet kaikkiin ammatissa vastaantuleviin tehtäviin. Toki tiedän, että on tumpeloita, joiden taidot eivät riitä edes letkun tekemiseen, eikä voiteluöljyn määrän toteamiseen moottorissa, puhumattakaan voimansiirrossa. He hankkivat joulukuusensakin Rotarien kuusimyynnistä.

    Jätkä

    Luulisi kuitenkin, että Metsuri Mopokuski  – kun hän käyttää noin juhlavaa titteliä – osaisi ja pystyisi moottorisahallakin jotain nirhaamaan poikki. Jos ei muuten, niin pyytäisi vaikka eukkonsa käynnistämään sen.

    suorittava porras

    Osaamisesta ei ole kyse. Puita ei kaadella ,jos sahaa ja suojavarusteet puuttuvat. Niiden hankkiminen on työnantajan tehtävä . Ei kuljettajan. Kyseisiä varusteita en ole nähnyt yhdenkään koneketjun varustevalikoimassa.

    Sen verran päivitystä jätkän suppeaan oppimäärään ,että työturvallisuuskortit on uusittava viiden vuoden välein . Ilman voimassa olevaa lisenssiä ja metsä koulun vanhoilla opeilla ei töitä tänä päivänä tehdä.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 439)