Metsien keskimääräinen kok.vuosikasvu on lisääntynyt Suomessa vähintään ~ 30 % n. 3-viime vuosikymmenen aikana.   Lisäkasvu selittynee jalostushyödystä, taimien siirrosta , maanmuokauksen kehittymisestä, kehitysluokkajakaumasta, ojitusalueiden kasvusta,  lannoituksista  ja ilmaston lämpenemisestä.   E-Suomen metsien nykyinen kasvu vastaa suunnilleen Tanskan / Skonen korkeuksien kasvua 30 vuotta sitten.  Lapin kasvut Rovaniemen kohdilla ~ Kainuun korkeuksia, Kainuun kasvut ~Keski-Suomen, jne.

Osin siksi niitä energiapuumetsiäkin tulee entistä nopeammin harvennusikään ja ovat pusikoitumassa herkemmin kuin ennen.  Ensiharvennus – ja taimikonhoitorästejä on myös enemmän kuin ennen. Muitakin syitä siihen tietysti on kuin kasvun paraneminen.

Mutta kohta saattaa käydä täälläkin niin, että metsien kasvut hiipuu koska luonnontuhot lisääntyy. Kuusikot varsinkin on arkoja kuivuudelle ja kuusiporalle ym. vahingoille .  Jotkut tutkijat on varoittaneet mahdollisesta kasvutaantumasta, jos metsät kuusettuu edelleen nykyisellä vauhdilla ja kuivat kesät & lämpimät talvet jatkaa yleistymistään .  Mänty pärjää kotomaisista lajeista parhaiten kuivissa olosuhteissa. Lehtipuutkin ehkä paremmin kuin pintajuurinen kuusi.  Siksi  metsänhoitosuosituksiakin pitää uusia , jotta esim. kuusettuminen ei menisi liian pitkälle.

karsittu ranka puutavaralajiksi normi tukkien ja kuitujen lisäksi auttais tuossa energiapuun kysynnän lisääntymiseen. jakaisi puun siten että saisi latvoista rangan, myöskin lepät, kuivat, ja vähemmistö lajit mitä ei ole kannattavaa hakea tolppa-autolla niin kaikki hakepuu kasaan toisi kannattavuutta kaikille kuitu olisi parempaa autoilijoille ja konemiehille olisi laji mihin kelpaa semmoinen puu mistä ei ilkeä kuituakaan tehdä. ja myyjä saisi hieman paremman tilin ja siistimmän metsän.

Kun Energian ja kuidun hinta on lähellä toisiaan, niin ihan hyvin voi kuidun minimimitan sopia vaikka 10 cm:iin. Se vain hieman sekoittaa, kun jotkut pöljät kuvittelevat sellaisten jo  kuuluvan tukkipinoon.

Mihin perustuu esitys, että energiaan menevän latvarangan pitäisi olla tyvipäästään kymmensenttinen? Sehän on latvus kourassa valmiina, kun kuitu on katkaistu. Ei kai mopokuski kuulu siihen vajaaälyisten porukkaan, joka kuvittelee, että kaiken energiarangan tarvitsee olla 4,5 metriä pitkää?

Mutta tuo energiarangan karsiminen motokorjuussa edellyttää mielestäni huolellista ennakkoraivausta, jossa kaikki alamittainen on kaadettu pois. Eli Jeessit pois metsästä ja runkoluku n. 2000 r/ ha.

Miten niin kaikki alle 8 rk-lpm:n puut pitäisi aina laittaa nurin ? Siitähän tulee jo melkonen pätkä energiapuuta, jos on 8 cm rk:lta  ; 1000 kpl noita, nii siinä on ~ 20 kiintoa puuta. Liki 40 MWh energiaa, jos kWh maksais esim. 3 s , niin   sen e-arvo olisi 1200 € ja 85%:n hyötysuhteellakin vielä n. 1000 € .    Jos sitä e-puuta ollaan keräämässä, niin runko-osa kannattaa tuon kokoisesta puusta ottaa mieluummin talteen; latvat ja oksat voi jättää metsää lannoittamaan.        PS  Tulikin tuosta mieleen  että ilmankos se energian tuottaminen onkin ollut ja on edelleen hyvin kannattavaa bisnestä yhtiöille  –    Kalikat lähtee metsästä euron -parin kantohinnalla/k-kuutio.  Korjuukustannus on ~ 20 , haketus + kaukokuljetus ~ muutaman euron /kuutio  (ehkä n. 15 yht.)  … sähköä myydään lopulta asiakkaalle  n. 1800 kwh x (4 s sähkö + 7 s siirto + sähköveroa 3 s+ alv 3,3 s) = 311,40 € ;n edestä.  Eli puun kantohinta n. 100 -kertaistuu sillä reissulla.

Samaan aikaan toisaalla : ”Uusiutuvan energian syöttötariffin mukainen tuki on lissääntynyt tänä vuonna n. 100 milj. euroa ja on n. 335 milj. euroa tukea pääasiassa tuulivoimalle ” (joka voisi jo toimia kannattavasti täysin ilman tukiakin) .    Kemeratuki uusiutuvan puun kasvatus taimikoihin on marginaalisen pieni tuohon verrattuna.  Erona on sekin, että th-tuki menee oikeasti lisäarvoa tuovaan työhön kun taas tuulivoimatuki suurimmaksi osaksi ulkolaisille sijoittajille.

Jätkä: ennen kuin jatkat tuota solvaamista enemmän ammattiryhmää vastaan niin tuo 10 cm kuidun mini tuli vain siitä että energiapuusta tulisi edes sen mittainen että mahtuu kuormatilaan pankkojen väliin. Jokainen voi miettiä kuinka pitkä pätkä on nykyisen kuidun minimin n. 60 mm ja  rangan minimin 40 mm pituinen pätkä vaikka puun latvaosasta.

Suorittava jo tuossa sanoi että energiapuuta voidaan tehdä jo tänä päivänäkin jokaisesta leimikosta jos vain teko ja kertymä on sitä luokkaa että kannattaa tehdä.

Käytännössä on niin että moton kouralla ei energiapuuta voi tehdä pienemmäksi kuin 40 mm kun ranka ei kestä tekoa. Lepän osalta minimi on vähintään kolmin kertainen.

Puuki voi miettiä 8cm rangan tekoa 20€ /motti ajon kanssa. Kannattaako ? Vois vaikka laskea montako keppiä pitää tehdä kiintokuution.

Olen samaamieltä suorittavan kanssa että kovin pienestä energiapuun teko ei ole järkevää koska raaka-aineesta saatava energia ei vastaa tekoon muodostuneita työaika kustannuksia ja kone sekä kuljetuskustannuksia. Täällä mm MG ei osta energiapuuta muuten kuin hankintana suurten sivukulujen vuoksi.