› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 9 10 11 … 42 43 44

  • Energiapuuharvennus

    Lähetetty: 6.7.2020, 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 9.7.2020, 07:23

    Ei ole tullut monellekaan mieleen ,että tuonti puu on teollisuudelle paljon halvempaa verrattuna siihen ,että sama määrä tavaraa olisi kerättävä riukuuntuneista keppimetsistä pieniltä palstoilta.

    Tolopainen 9.7.2020, 07:36

    Baltiasta on tuotu paljon energiarankaa rannikon läpövoimaloihin. Eihän Suomesta saa tuhansia kiintoja rankaa nopealla aikataululla eika muutenkaan rannikkoseudulta. Puuta tuodaan kun kotimaista ei saa riittävästi.

    Puuki 9.7.2020, 07:42

    Enpä usko, että kuitupuun korjuukaan olisi ainakaan halvempaa esim. Venäjän selkosilta tiettömien taipaleiden takaa kuin kotimaasta pääosin metsäautoteiden varsilta.  Tien tekeminen on aina kalliimpaa kuin koneen siirto useampaankaan kertaan tehtynä .  Muutamalla satasella ei tietä saa tehtyä kuin kork. muutamia kymmeniä metrejä.   Tuontikuitupuun hinta rajalla  on ollut menneinä vuosina 5-kympin kahta puolta. Samaan aikaan kotimaisen kuitupuun tienvarsihinta n. 2-kymppiä sen alle.    Viimeksi pienen hintahuipun (-18 vuoden lopulla)  aikaan esmes Baltian maiden satamahinta oli kuitupuulla ~ sama kuin tukkipuun hinta täällä.

    Niitä riukuuntuneita keppimetsiä on päässyt syntymään hoitamattomuuden takia toki melko paljon.  Niiden lisääntymiseen  on vaikuttanut mm. heikko puun hinta ja metsänomistuksen muutokset.      Mutta suurin osa myytävistä kotim. puista saadaan  kuitenkin vielä ihan kunnollisista hoidetuista harvennus-ja päätehakkuuleimikoista. Kuitupuun min. latvalpm on kuitenkin se sama ~ 6-7 cm edelleen.

    Jätkä 9.7.2020, 07:49

    Suoriutuva:”Ei ole tullut monellekaan mieleen ,että tuonti puu on teollisuudelle paljon halvempaa verrattuna siihen ,että sama määrä tavaraa olisi kerättävä riukuuntuneista keppimetsistä pieniltä palstoilta.”

    – Sanoppa muuta!. Kun vielä huomioidaan, että tonni Venäjän puuta on paljon painavampaa kuin Tonni Suomalaista puuta.

    Visakallo 9.7.2020, 08:23

    Eihän tuontipuun hinta ole ratkaiseva tekijä vaan sen määrä. Tuontia lisätään siinä vaiheessa, jos kotimaan puun hinta uhkaa nouta teollisuuden mielestä liikaa. Tuontipuun osuus kokonaismäärästä on yleensä vain murto-osa, joten sen hinta voi olla korkeakin, jos sillä saadaan laskettua moninkerroin suuremman puumäärän hintaa. Vastaavasti yhtiöt voivat parturoivat ylikuumenemistilanteessa omia keskenkasvuisia kuusikoitaan. Niin tapahtui viimeksi 2007 hinnannousun seurauksena.

    Jätkä 9.7.2020, 08:31

    Siksi olisi hyvä, että energiapuun hinta nousisi pysyvästi tasolle, jolla kuitupuuta voisi surutta hakettaa energiaksi. Se nostaisi kuidunkin hintaa kuitupuuksi.

    Totuus on kuitenkin se, että nuorien metsien harvennukset laahaavat pahasti jäljessä ja metsien kasvu vain lisääntyisi, kun nekin hoidettaisiin ajallaan. Ei liian aikaisin ( Jeessi) – eikä liian myöhään, puhumattakaan, että jätetään tekemättä kokonaan.

    Apli 9.7.2020, 09:11

    Jätkän kanssa samaa mieltä, jos jotain hyvää turpeen polton vähentämisestä seuraa on energiapuun hinnan nousua ja samalla kuidun hinnan nousu, omista metsistä on korjattu paljon kuitupuun kokoista puuta polttoon eikä harmita yhtään, nyt on meneillään sellainen aika että tarjouksia kannattaa vertailla kaikessa rauhassa huomioiden kemeran vaikutukset hintaan.. Isoja eroja tulee helposti, kilpailua on kovasti niin kuitu kuin energiapuolellakin..

    Panu 9.7.2020, 11:23

    OK, pikkuhiljaa alkaa valkenemaan:

    1. E-puuhakkuun kannattavuus perustuu kemera-tukeen

    2. Tiheässä kasvatus ja sitä seuraava e-puuhakkuu on tapa suojautua hirvituhoja vastaan

    Itse olen sitä mieltä, että metsätalouden (ja kaiken muunkin talouden) pitää kannattaa ilman tukia enkä ole ikinä nostanut kemera-tukea enkä muutakaan tukea 30 vuoteen.

    Hirvet kyllä ovat riesana minullakin, joten ainakin siitä syystä en vielä luovu e-puuhakkuuajatuksesta. Mielipiteitä tuntuu muutenkin olevan niin monia, että ehkäpä tämäkin asia selviää parhaiten itse kokeilemalla.

    jees h-valta 9.7.2020, 12:01

    Kannattaa ilman muuta Panu. Ei täällä vanhoja jurinoita kannata kovin todest ottaa. Minä en erityisemmin suojaudu noissa kasvatuksissa hirviä vastaan mutta toki e-puu on puulaji muiden mukana. Onhan ensiharvennuksellakin mukavampi kun on jotain puitavaakin. Eli ilman muuta yli kolmetuhatta/ha kasvatusasennoksi. Saa sitten itse funtsia mikä hakkuu kannattaa parhaiten. Viimeksi valitsin normie-harvennuksen josta kuitenkin tehtiin e-puukin.  Kannattaa kokeilla, itse ainakin aion jatkaa näin vielä ilman Kemeraakin jos sellainen aika joskus edes tulee.

    MaalaisSeppo 9.7.2020, 12:13

    Kirkasotsainen Panu ei ota vastaan Kemeratukea, mutta ruokkii ilmaiseksi valtion karjaa. Itse otan Kemeratukea vastaan aina, kun se on mahdollista. Pieni korvaus valtion karjan vahingoista.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 439)
1 2 3 … 9 10 11 … 42 43 44