Molemmat kohteen tarjoajat kyllä varoittivat laserkeilauksen liian optimistisesta tuloksesta tuossa kohteella. Mitä asia sitten vaikuttaa ja mihin ettei poistuma aivan vastannut arviota Metsään. fi.ssä, mielestäni ei mitään. Joten tunge sikari se relaskooppisi sinne ……
Metsään. Varmaan tarkoitit.On toki hankalaa, jos esimerkiksi eturaha 80 %:a, kuten tässä kohteessa. Saannon putoaminen 65 m3:sta 40 m3:n vaikuttaa ainakin loppu tiliin.
Metsään. fi on näyttänyt jokaisessa hakkuussa pienempää puumäärä, kuin mitä päätehakkuusta on kertynyt. Sehän olisi aika erikoista, jos ostomies arvioisi palstan niin, että 80% etumaksu on enemmän kuin hakkuusta kertyy. Sellaista tapahtuu vain saduissa ei oikeissa kaupoissa.
Sikari: ”Onhan se vaan niin,että vanha kunnon relaskooppi vaan pitäisi ottaa käyttöön tai ainakin opetella sen käyttö ja ostaa se.”
Siis löytyykö jostain joku metsätalouden harjoittaja, jolla ei relaskooppia ole ja joka ainakaan teoriassa sitä ei osaa käyttää? Toki sen käyttökelpoisuutta tiheässä energiapuukohteessa voi pohtia.
Sikari vetelee jotain omia päätelmiään. Tästä kohteelta ei ole maksettu eikä pyydetty mitään ennakkorahaa joten se ei tässä kyllä ahdista. Olen myös varautunut aika tarkalleen sen lopputilin suuruuteen. Kyllä osataan senverran itse arvioita. Ja tunnustan, ilman relaskooppia jota koronlaskijat tarviivat ilmeisesti. En ainakaan ole sellaista kaivannut.
Tolopaiselle kerron, ettei se nyt aivan tavatonta ole, että hakkuusta ei kerrykään sitä määrää puuta, mistä kauppa oli tehty. Yleisin heitto on toki siinä, että tukin sijasta tuleekin kuitua, mutta on myös tapauksia, että kokonaimottimäärää jää vajaaksi. Näiden tapausten välttämiseksi kannattaa leimikkoon tutustua ennakkoon niin myyjän kuin ostajankin.
Tutustunut on ostajakin, molemmista tarjoajista. Paikanpäällä käyneet. Myös minä käynyt useastikkin. Arvio kait sentään on aina arvio eikä tuo ainakaan minua yllättänyt. On myös tosiasia että se olisi voitu harventaa huomattavasti rankemminkin kuten M-G:n ostaja mainitsi. Tuo taajuus nyt vie tuota puustoa sen kymmenkunta vuotta eteenpäin hyvin ja silloin harkitaan harvennetaanko enää vai tehdäänkö päätehakkuu.
Jeessillä tehtiin taimikonperkaus ja -harvennus, sekä energiapuun hakkuu ja ensiharvennus lihalle asti kertarykäisyllä! On se touhua.
Hoidetussa metsässä ei ole energiapuun hakkuun aineksia, vaan tehdään ensiharvennus, jossa runkoluku pudotetaan 1000 – 1200 r/ hehtaarille.
Seuraavaksi käsittelyksi ei harkita päätehakkuuta kymmenen, eikä edes viidenkymmenen vuoden jälkeen.
Ensiharvennuksen jälkeen pohjapinta-ala pitäisi olla 16 – 20 neliömetriä, riippuen metsätyypistä. Veikkaan, että Jeessin hakkuun jälkeen PPA on alle 10, jopa 8, eli kyse on jätemetsästä, ja hakkuu oli aikaisemmin hävityshakkuun nimellä, jonka tekijä sai kutsun raastupaan.
Vai semmotta meitin huippuasiantuntija Tapion dokkarista löysi. Ensinkin runkokeskivahvuudella 12-13 senttiä ei kait kovin taimikosta voi puhua. Eikä kai kovin hoitamattomastakaan kun runkoluku on alle 1500/ha ennen hakkuuta. Nämä suoraan Metsään.fi:n tiedoista. ppa ennen hakkuuta 13-14 huiteilla vähän kuviosta riippuen. Että varmasti ollaankin alle kymmenen jälkeen hakkuun. Mikä siitä sitten tekee jätemetsän se varmasti on sieltä Tapion dokkarin uumenista kaivettua NIIN ajantasaista tietotaitoa. Huomautan (kuten ennenkinjopa kuvan kera) että niin männyt kuin rauduksetkin huitelevat yhden tukin elämää jo nyt aika huomattavalla prosentilla. Pitänee kait sitten jälleen kirjoittaa uutta metsähistoriaa ja tehdä kolmessakymmenessä vuodessa siemensyntyisestä rauduskoivikosta (pääpuulaji) jossa jonkinverran mäntyhöystettä joukossa päätehakkuu. Niin että sillä on tuotannollisesti hyvä anti.
Tukkipuuksi kelvollinen Mänty pitää olla 19 senttiä D 1,3, Kuusi 21 senttiä ja koivu selkeästi enemmän, riippuen sen minimi latvaläpimitasta, joka perinteisesti on ollut 18 senttiä, mutta nyttemmin joillakin ostajilla paksumpi.
Energiapuuhakkuuna tehty ensiharvennus – ja kertymä 45 kiintoa /ha ?
Rauduskoivikon harvennusvoimakkuus on sikälis ihan oikea, kun vetäistään puolet pois, vajaan kymmenen vuoden kuluttua puolet pois ja saman jakson jälkeen avohakkuu.
Jotenkin vaan käsittämättömän pieni kertymä hakkuusta tuli. Ehkä syynä olis se, että Tapion harvennusohjeita ei tullut luettua?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.