Voi sen ajatella niinkin, että kuusikosta saa 60 vuoden aikana vähintään saman tulon kuiduista kuin energialepästä PLUS lisäksi tukista rutkasti lisätuloa. Korkolaskua osaavat varmaan täsmentävät kuinka paljon prosentteja tulee, mutta laskut maksetaan euroilla eikä prosenteilla.
Täytyy muistaa että eripuolilla suomea maksetaan energiapuusta täysin erinlaisia hintoja ja jokainenhan muistaa myös kysyä muilta kun siltä yhdeltä sen tarjouksen?
Onkohan Jätkällä nyt mennyt motit, kasvuajat, sekä kuusikot ja koivikot vähän sekaisin? Meillä toteutuneissa hoidettujen viljelykuusikoiden hakkuissa mottia / ha keskimäärin: 1. harvennus: 40 mottia. (+latvat, jos ne otetaan energiaksi) 2. harvennus: 60 mottia. 3. harvennus 100 mottia. Päätehakkuu: 600 mottia, eli 60 vuoden kiertoajalla ainespuuta yhteensä 800 mottia + energiapuu.
Hoidetuissa viljelykoivikokoissa päätehakkuu 35-40v iässä, mutta kiertoaikainen mottimäärä jää reiluun puoleen kuusikoista.
Lukijoiden kuvissa vuodelta 2016 on lisäksi mm. 3000 tainta / ha istutettu riippakuusikko, jonka luvut ovat vähän toista luokkaa, mutta niitä ei voi verrata normaaliin suomalaiseen talousmetsään.
Tämä kuva vuodelta 2013 (oikeasti silloin 10 vuotias kuusikko) oli olevinaan hyvä kohde ja vaikka siinä nyt järeys 17 vuotiaana on jo ensiharvennusleimikon luokkaa, tukin mitat täyttäviä tuskin on ainoatakaan. Kova loppukiri siis tarvitaan, jotta pääsee jätkän kasvuihin:
Aivan oikeita tietoja vaihteeksi Visakallon ja Glan viesteissä. Kyllä on Jätkä ollut sekaisin eilen illan turinoissaan. Ihantuore oma tieto vahvistaa Visan näkemystä ja kokemusta. Eli ei isoja eroja minunkaan hakkuussa ensiharvennuksen osalta. Kolmen kuvion yhteispinta-ala oli 5,8ha:ia ja hehtaarilta otettiin 40m3, lähinnä pääosin koivukuitua. Olihan siinä e-puuta ja mänty-ja kuusikuituakin mutta vain yksi 0,5m3:on mäntytukki. Joku rajatapaus tai vahinkojäänyt varmaan siemenpuiden aikanaan poistolta. Seuraavaa kuviota katselin jossa vahvistuu Glan näkemys. Siinä puhdasta kuusikkoa juuri 17 vuotiaana. Alalta tukkisaanto alle viisi kuutiota Metsäverkon mukaan. Siinäkin männystä enempi. Kuusesta vain 2m3.
Eihän sitä energiapuun kasvatuksen ja tukkipuun kasvatuksen kannattavuutta niin voi verrata, että lasketaan vain päätehakkuiden tulot ja niiden kasvatusaikojen eron vaikutus. Pitää laskea koko kiertoajan tulot ja menot yhteen ja diskontata ne nykyhetkeen tai laskea toisinpäin korkolaskuna kiertoajan loppuun.
Tuon videon kuusikon kasvuero voisi olla n. 10 vuotta vastaavaan hoidettuun istutuskuusikkoon verrattuna; 5-6 m pituutta enemmän ja khl 02. Pikkutukki kokoa siis ja pienemmällä alkutiheydellä suurempi tilavuus/runko kuin 2000 kpl:een istutuksella.
Onhan energiapuukin tarpeellista, ja lepän kasvatus hyödyllistä, kun siinä saa samalla ilmaista typpilannoitusta maaperään (lepän typpibakteerit). Valintoja ajatellen olisi myös hyvä tietää paljonko enemmän euroja tulee kätöseen kuusesta ja mikä on uudistamissijoituksen korko. Kolmas vaihtoehto olisi hoitaa lepikkoa yhden energiakierron verran ja ottaa alle samaan aikaan luontainen kuusikko.
Ei sinne lepikon alle saa kuusta helposti kasvamaan. Yritin kerran yhdelle vanhalle niitylle kasvaneen alle. Harvensin leppikon mielestäni kohtuulliseen harvuuteen ja istutin kuuset alle. Huono tulos. Lepikko oli niin elinvoimainen, etteivät kuuset selviytyneet.
Meillä oli 1970-luvulla vanha lepikkoa kasvava lehmähaka. Senkin kanssa midetittiin, mitä tehdä. Kaadettiin ja istutettiin koivut. Koivut kasvoivat erittäin hyvin. Niin myös lepät. Sain kyllä useampia kertoja kertoja perata lepikon ennen kuin koivut voittivat. Minun neuvoni on, että ldepikko kannaattaa mieluummin uudistaa koivulle. Se selviää kasvukilpailussa paremmin.
Kuusikon tulo puuston alle on tuurikauppaa ja todennäköisesti parhaassakin tapauksessa joutuu täydentämään. Se, että kolmen hehtaarin kuviolla on kaksi hehtaaria 20 vuodessa taimettunut, ei vielä riitä. Toki omatoimisella hoitajalla täydennysistutus voi olla käyttökelpoinen menetelmä, metsurityönä en sitä teettäisi.
Erään koivikon nurkassa minullakin on lepikko omt-pohjalla. Koivikkoon on kuusta tullut, mutta jostain syystä lepikkoon ei. Toki kuusten määrä koivikossakin vaihtelee, kaikkialla ei ilman täydennystä siitä kasvatuskelpoista saa. Löytyy jopa puolen hehtaarin taimettumattomia aloja. Maaperä on omt ja päälle päin katsottuna tasalaatuista maata.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.