Keskustelut Metsänhoito Energiapuu hakkuu

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 172)
  • Metsänmies

    Gla:”Miten saa luontaisesti lepikon syntymään koko alalle kauttaaltaan ilman isompia reikiä? ”. Luulen, että niille kymmenille, tai sadoille hehtaareille, mitä olen kuusentaimikkojen päältä vuosien aikan leppää raivannut, ne kaikki ovat syntyneet luonnostaan. Eihän leppää tietysti kasva missä tahansa, mutta aika monella rehevällä alueella kuitenkin.

     

     

     

     

    2

    jees h-valta

    Minä annan kasvaa kun nytkin leppää oli ojanvarsi aika sakeana. Eipä moto sitä olisi varmaan puimaan ruvennutkaan mutta ensiharvennuksen jälkeenkin ojanvarsi kasvaa leppää samaan tahtiin. Muutaman vuoden päästä voi laittaa poltinpuiksi jos alle tulee muuta puuta.

    Mettämakuri

    Suojalasit tai visiiri sais olla  miehellä kun tuolla risukossa heiluu.

    Montakohan vuotta eteenpäin ensiharvennus siirtyy  kun jättää taimikonhoidot tekemättä?

    Ola_Pallonivel

    Ymmärrän kyllä, jos tila on ostettu ja silloin edessä on risukon hakkuu energiaksi. Tai että aukolta ajetaan risut kasaan ja ne myydään energiaksi.

    Mutta että omistaja itse jättää raivaukset tekemättä ja rupeaa myöhemmin moottorisahalla risuja keräämään, niin ei kai tuo kaikista paras vaihtoehto ole.

    Paljon työtä, paljon kuutioita. Mutta rahaa tulee vähän. Eihän tuolla hehtaarin kemeralla saa edes yhtä nuppi+kärry kuormaa mursketta, joka varmasti tarvitaan lopulta tien korjaukseen.

    Gla

    Metsänmies: ”Luulen, että niille kymmenille, tai sadoille hehtaareille, mitä olen kuusentaimikkojen päältä vuosien aikan leppää raivannut, ne kaikki ovat syntyneet luonnostaan. Eihän leppää tietysti kasva missä tahansa, mutta aika monella rehevällä alueella kuitenkin.”

    Joskus raivattavaa on riittävästi, joskus taas vähemmän. Mutta jos jättää välistä (muokkauksen ja) istutustaimet pois, ei tuloksena olekaan kattavaa puustoa, jota olisi mielekästä energiakorjuuvaiheeseen saakka kasvattaa. Aika suurella todennäköisyydellä tuloksena olisi kannattamatonta toimintaa, joten itse en haaveile tuollaisesta mallista. Tätä korostaa lepän viihtyminen parhailla eli arvokkaimmilla kasvupaikoilla, jossa on eniten varaa investoida uudistamiseen. Sama pätee muuhunkin luontaiseen uudistamiseen. Mänty vaatii kattavan siemenpuuston, kuusta tulee ajan mittaan koivujen alle, mutta yleensä kovin epätasaisesti ja eri kokoisena. Kumpikaan ei tue näkemystä energiapuun kasvatuksesta. Pioneerilajit ei ole poikkeus tässä suhteessa varsinkaan, kun leppää lukuunottamatta muut syödään pensasmaiseksi.

    Jätkä

    Videolla olevassa risukossa on helposti menetetty 15 vuoden kasvu. Jos on kyse istutuskuusikosta vähintään MT:llä, on vuosikasvu väh. 15 kuutiota, eli 225 kuution kuusimassasta on kysymys. Jeessi tuolla leuhkii saaneensa 7 euroa kuutiolta pystyyn – Kuusitukin hinta oli 70   euroa kuutiolta pystymyyntinä.

    Millainen laskuoppi osoittaisi leppien kasvatuksen olevan parempi bisnes kuin istutuskuusikosta hoidetun arvopuuston?

    A.Jalkanen

    Jos ilmaisen lepikon laittaisi 15 vuoden välein energiaksi (e-puuta 100 mottia eli 700 euroa per 15 vuotta) ja kuusikon kiertoaika olisi 60 vuotta (tukkia 400 mottia x 70 euroa eli 28000 per 60 vuotta), nimellinen pystykaupan vuositulo euroissa olisi kuusikossa karkeasti kymmenkertainen 466 vastaan 46. Laskinkohan hölmösti? Ilman korkolaskua tai veroja tai vuosimenoja tai kuitupuun arvoa. Entä mikä olisi aloitusinvestoinnin määrä lepikossa – maan arvoko?

    ChesterC

    Olipa mielenkiintoinen video ja näkemys metsänhoidosta. Virkistävää nähdä eri metsänkasvatusmalleja ja tapoja. Kova sälli töihin, itse en viitsisi noin paljon vaivaa nähdä. Kyseiselle kuviolle olisin tehnyt raivauksen tiheyteen n.2500r/ha ja muutaman vuoden päästä konehakkuu ja kerännyt kemerat sitten. Tosin kemera-rahoitus loppuu ja jatkosta ei ole tietoa saako metka-rahoitusta em. korjuihin.

    Jätkä

    Anneli. Jalostettu alkuperä kuusikossa ja kasvupohja väh MT = kuudenkymmenen vuoden kiertoajalla kokonaiskasvu lähempänä 800 kiintoa /ha, josta ainakin kolmesataa kiintoa on revitty kasvatushakkuin. Visalla avohakkuu 35-vuoden iässä.

    Energiapuuksi ei risuakaan, paitsi korkeintaan päätehakkuusta hakkuutähdettä.

    A.Jalkanen

    Jätkä, kyllä, tiedän että tuotos on tuossa laskelmassa varovaisesta päästä, mutta antaa käsitystä eroista. Polttopuulepikköä ei siis kannata lähteä perustamaan, mutta jos sellainen on valmiina, sen voi hyödyntää kerran. Lepikon alle syntyvän kuusikonkin voi hyödyntää sellaisenaan tai täydennettynä jalostetuilla taimilla.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 172)