Syksyllä on tarkoitus pyytää ensiharvennuskohteilta tarjouksia. Alustavasti eräs toimija katseli kuvioita ja ehdotti kolmea kuviota Kemera-kohteeksi! Nähtävästi vähän ”Visan” malliin?
Alueen olen ennakkoraivannut, joten olen luullut energiakohteen rkluvun poistuman olevan yli 1000 r/ha ja energiapuun kertymän vähintään 35 m3/ha, jotta kuvio täyttäisi Kemera-vaatimuksen?
Kainuussa tuo 35 m3/ha on jo tavallinen ensiharvennuskertymä, joten kaikki pitäisi pistää energiapuukasaan? Korvanneekohan Kemeratuki kuitupuun/energiapuun hinta-erotuksen?
Jätkä tuolla edellisellä eppäili etten tunnista hiestä rauduskoivikosta. Kyllä tunnistin ja kävinkin hakkuun jälkeen nyt maanantaina varmistamassa että on puhdas rauduskoivikko. Ne muutamat hiekset lepää siellä maassa nyt. Kolmella tankillisella pärjäsi koko alueen ”jalostuksen” joten ollos huoleton jätkä. Tunnistettu ja kaadettu on. Ei mikään suuri jalostus kyseessä mutta metsän näölle ja loppukasvulle suuri merkitys. Turhat räipät pois koska moton kuljettaja ei näköjään aivan tehtäviensä tasalla ollut tuossa asiassa.
harrastelijalla hyvä kysymys, jota moni muukin varmasti pähkäilee: myydäkö energiahakkuuna vai kuitupuun hakkuuna. Molempien hakkuu samalta leimikolta kuulostaa hieman hölmöläisten hommalta – kannattaa vasta kun määrät ovat todella isoja. Ostajalta voi pyytää tarjouksen molemmilla tavoilla, siis joko tai eikä sekä että! Videolla nähty VAPO:n energiahakkuu näytti hyvältä kun energiarangatkin karsittiin: oksien ravinteet jäivät metsään lannoitteeksi.
Energiapuun koneellisen harvennuksen normaali vaatimus on että alle nelisenttiset räipät ennakkoraivataan ENNEN savotointia. Ei se ole hakkuukoneella tehtävää hommaa varpujen raivailu.
Kyllä ne senkin näyttää osaavan aivan hyvin. 10%:ia oli kuitenkin e-puuta joten on siellä jokunen ”varpukin” tehty. Mitähän ihmeen hölmöä siinä on jos molempia samalta hakkuulta tehdään? Kyllä ne laadukkaat koivukuidut kannattaa omanan tehdä. (ne alle nelisenttiset oli ennakkoraivattu ja hiukan isommatkin karsittu alaoksistaan näkyvyyden auttamiseksi)
Logistisesti teettää paljon lisätyötä, kun energia- ja kuitupuuerät joudutaan mittaamaan, pitämään erillään ja kuljettamaan eri paikkoihin. Tämän vaikutus kantohintaan selviää, kun kysyy tarjouksen myös ’sekä että’ -vaihtoehdolle.
Länsi-Suomessa energiasta maksetaan ilman kemeraa jo enemmän kun kuidusta. Kemera siis vaan parantaa tilannetta energian puolelle. Ero on kokonaisuutena jo todella iso! Ei mitään edellytyksiä tehdä kuitua.
Omia ensiharvennuksia on vuosien ja vuosikymmenien aikoihin menny niin kuituun kuin energiaksi, vaihtelua ollu todella paljon ja myös eri ostajia.. Keskisuomessa kun ostajia riittää kuidulle ja energialle niin kilpailutus ja siitä sitten hintojen vertailua kannattaa suorittaa…
Kuidun hinta on noussut, tarve on kova ja kesäleimikko pitäisi olla. Hakkuu heti, paitsi Jeessillä vasta kolmen vuoden kuluttua, kun puut ovat kasvaneet kuitukokoon….
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.