Järkeä on niin monenlaista. Jotkut tykkää maksaa metsänsä raivaamisesta tai käyttää siihen omaa aikaansa kymmeniä tunteja ja maksaa siltikin tietysti. Toiset tekevät kaupat esim. verkossa ja e-puufirma käy tekemässä hakkuun ja maksaa siitä vielä kantorahatuloa. Minulla tosin tehtiin normaali ainespuuhakkuu mutta e-puuhakkuu oli hyvä vahva vaihtoehto. Voi olla ettei kovin isoksi ero olisi jäänyt tilityksessä mutta en halunnut päästää heitä hiukan isommalle hakkuualalle kuin olin ajatellut.
JOO! Kasvattakaa risukkoa ja hakkuuttakaa risuja. Tulopuolelle ei myynnistä jää edes KEMERAa. Jos mitataan lähtöpuusto ohjeiden mukaan ja jäävä puusto ohjeiden mukaan, niin käytännössä KEMERAkin jää saamatta.
Kun risukkoa on kasvatettu parikymmentä vuotta ja se myydään pystyyn energiapuufirmalle hintaan 0,1 euroa kiinto – Kemera ja jäljelle jää harva risukko, jonka kasvusta on leikattu 75 %!
Hoidetusssa metsässä olisi puulajit ja runkoluku ohjelukemissa, joten tilanne olisi aivan toinen, eli käsillä olisi ensiharvennusta kohti kehittyvä metsä, jossa ei olisi tuottamattomia aukkoja ja väärää puulajia, vaan sen puuntuottokyky olisi täysin kunnossa ja ohjattu kasvattamaan oikeaa puulajia ja oikeaa laatua.
Tuo Jeessin mainostama ensiharvennus, energiapuu -, taimikonhoito ja -perkaus savotta on tuottanut vain risukon, joka voidaan nimetä jätemetsäksi.
EI mitään järkeä moisessa Jeessin toiminnassa. Vanhan metsälain mukaan kaikki toimijat olisivat leivättömän pöydän ääressä ja rikosnimike olisi ”Metsänraiskaus”.
Hieman ihmetyttää joidenkin asenne energiapuun korjuuseen. Sanotaan, ettei siinä ole järkeä, se ei kannata, metsä menee pilalle, jne, jne. Kuitenkin energiapuuta korjataan ja käytetään lisääntyvässä määrin vuosittain. 2 miljoonaa mottia energiapuuta vuodessa on sentään jonkinlainen kasa.
Olen ollut erittäin tyytyväinen jo 15 vuoden ajan maillani tehtyihin koneellisiin energiapuusavotoihin. Voitte olla täysin varmoja siitä, että olisin lopettanut ne, jos en olisi ollut tyytyväinen. Nyt voin kenelle tahansa esitellä näitä eri ikäisiä alueita jossa korjuu on tehty. Minulle on ollut merkittävä taloudellinen etu, että olen voinut muuttaa yli 50 hehtaarin alalla kustannukset tuloksi. Se on ollut yksi metsäyrittäjyyteni kannattavimpia toimia.
Energiapuun korjuussa ei ole mitään sanomista, jos on ammattilaiset asialla. Energiapuun kasvattamisessa ei ole mitään järkeä, ellei ole jostain Hybridihaavan kasvattamisesta kysymys.
Se, että energiapuuta korjataan, on tietenkin ihan jees, koska siten saadaan tehtyä ( jos saadaan- ) pahasti myöhästynyt taimikonharvennus ja jäävä puusto pääsee kasvamaan lähes sen, minkä se pystyisi kasvamaan jos olisi kunnossa. menetetty arvokasvu on saman verran kuin energiapuusavotassa on saatu kasaan + maahan poljettu pikkurisu. Kumpi on järkevämpää : Kasvattaa kuusitukkia 60 € / kuutio, vai energiapuuta, jonka rehellinen kantohinta on 3 € kuutio? Ynnä jäävän puuston vauriot?
Juuri näin kun visa kertoo.. Energiapuuhakkuita vastustaa tämä vanhempi sukupolvi joiden aikaan ei energiapuuhakkuita koskaan tehty, suosittelen heille joilla aikaa on käymään katsomassa nykyaikaista energiapuukorjuuta siinä pääsee mukaan nykyaikaan(:
Kemerasäännöt on laadittu e-puuhakkuiden osalta metsäteollisuuden eduksi, ei mo:n ja hyvän metsänhoidon . Tai ainakin niiden käyttö (kemera) on mennyt pääosin vain metsäteollisuuden hyödyksi (johon lasken kuuluvan tässä muutkin e-puun ostajat kuin sellufirmat).
Riippuu tietysti mm. kohteen ravinteisuudestakin onko e-puuhakkuu sopiva toimenpide vai ei .Mo:n kannattaa kasvattaa pääosin tukkia , varsinkin jos metsä on perustettu istuttamalla. Kun korjattavalle e-puulle ei jää käytännössä kantohintaa, niin ainut hyöty mo:lle on yleensä myöhästyneen th:n paikkaus puuston koon suhteen liian suurilla koneilla rymistelemällä. NMH-tuessa on valuvika paikallisten olosuhteiden huomioon ottamatta jättämisessä.
Paras kiertoajan tuotto metsälle saatiin esim. eräässä koneellisen th:n teon tutkimuksessa pienellä th-koneella tehden kuusitaimikko tiheyteen 1300-1400 kpl /ha ( 3%-korkokannalla laskettuna) . ( Ei siis suositeltuun norm. 2000 kpl/ha tiheyteen tai vielä vähemmän aikoinaan myös hyvän mh:n suosituksissa olleeseen 4000 kpl/ha e-puuhakkuuta varten. )
Eräs kuivahkon kankaan mä-taimikko kuvio on odotellut e-puuhakkuuta kohta 30 vuotta eikä sinne sitä tehdä liian pienen kertymän takia . Kokeeksi jätin th:ssa sen aikoinaan ylitiheäksi. Laadukasta tukkia sieltä joskus saa myydä mutta kiertoaika on pidentynyt n. 10 vuotta. Toisaalta jos myös Suomessa mennään tulevaisuudessa oikeaan laatuhinnoitteluun sahoilla, niin saattaa olla jopa kannattavaa kasvattaa laatupuuta pidempään eikä nopeasti höttöä. Siitähän on viitteitä ainakin, kun uusilla sahoilla läpivalaisulla karsiutuu raakit entistä tarkemmin jo ennen sahausta. Mm. Saksassa ja Pohjois-Amerikassa hitaasti kasvanut laatutyvitukki on arvossaan ja siihen pitää pyrkiä täälläkin, muuten ei voi puhua kehityksessä mukana pysymisestä. Kertalavalautoja sahaamalla ei tule kunnon tulosta ja parempi laatuinen tukki hupenee nykymenolla entisestään, jos sen kasvatuksesta ei makseta korvausta. Niitä voidaan hyvin sahata vaikka kuusiporan vioittamista kuivaneista tukeista mutta oksatonta sisäpaneelia tai puusepänlaatua ei saada ihan tavan tukista.
Ep-hakkuut tulevat eteen esim. ostopalstan kylkiäisenä, – pyytämättä. Jos / kun ammattilaiset tekijät löytyy, kysyntää on hakkeelle ja etenkin metsä jää kehityskelpoiseen asentoon, tottakai homma on järkevä. Mutta niin tavan hakkuissa kuin ep:ssa, monen asian on loksahdettava kohdalleen että onnistuminen on mahdollista.
Kun Visalla on kokemusta energiahakkuista männiköissä, antaisitko vielä onnistumisen reseptin? Elikkä mikä on männikön lähtötiheys taimikonhoidon jälkeen, mikä on lopputiheys energiahakkuun jälkeen ja suuntaa antavasti myös poistuma, kantohinta, loppupituus, loppuläpimitta?
Minulla on kokemusta vain yhdestä energiahakkuusta ja se onnistui kyllä hyvin. Koivikko oli jäänyt liian taajaksi taimikonhoidossa ja energiahakkuu oli järkevä tehdä ennen ensiharvennusta suuren poistuman ja tuen ansiosta (100 mottia/ha x 10 euroa).
Uudet kemeraehdot määrittävät aika pitkälle jatkoa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.