› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapolitiikkaan järkeä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Energiapolitiikkaan järkeä

    Lähetetty: 25.4.2018, 10:12

    Merkitty: 

    Mietiskelin sitä kuinka epäjohdonmukaisesti energia-asioitakin ratkotaan.  Pyritään pyydystämään auringon säteilysta voimansa saavaa tuulienergiaa suurilla ja kalliilla myllyillä, jotka monien mielestä ovat melkoisia häiriötekijöitä luonnossa.  Sähkön siirtoon tarvitaan leveitä linjoja.  Tuulimyllyjen rakentamista tuetaan veronmaksajien rahoilla ja niiden rakenteet, rakentaminen ja ylläpito kuluttavat melkoisia määriä energiaa ja uusiintumattomia luonnonvaroja..

    Tuntuu, ettei kukaan ole huomannut, että sen aurinkoenergian saa pyydystettyä siistimmin kasvattamalla metsää.  Siihenhän saadaan ilmaiset raaka-aineet ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä.  Tarvittava energia tulee metsänkasvatukseenkin auringosta.  Talkoisiin osallistuu maapohjan monipuolinen eliöstö, joka ei aiheuta häiriöitä.  Eikä tarvitse palkkaa, pekkaspäiviä tai lakkoile.

    Mitä ihmettä nyt tapahtuu.  Tuntuu siltä, että maailma on tullut aivan hulluksi.  Jatkuvasti mediassakin kerrotaan kuinka hienoa on kasvattaa metsiä jatkuvaa kasvatusta käyttämällä.  Tapa, jonka tiedämme varmasti supistavan metsien kasvua ja siis mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti niiden  kautta  saatavaa aurinkoenergiaa.  En minäkään ole kieltämässä jatkuvaa kasvatusta.  Kysymys kuuluukin, että pitäisikö sellaisille, joiden metsät kasvavat huonommin kuin voisi kohtuudella toivoa, määrätä haittavero.   Silloin saisimme metsänkasvatukseen vauhtia.  Ilmasto pelastuisi.  Veronmaksajien rahoja säästyisi ja Suomi vaurastuisi entisestään.  Tietenkin erittäin tärkeä seikka olisi sekin, että näin maaseudulle saataisiin entistä enemmän työpaikkoja.

    Joka tapauksessa kaikessa metsänkasvatusta koskevassa keskustelussa tulisi tämä energiakysymys olla esillä.  Aivan hölmöilta tuntuu keskustelut siitä, että millaisen tuoton joku metsänkäsittelytapa tuottaa vaikkapa seuraavien 80 vuoden aikana, kun emme voi ennustaa ilmaston kehitystä.  Voimme kuitenkin omilla toimillamme ainakin yrittää vaikuttaa siihen.

     

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 26.4.2018, 09:19

    Kylläpäs Puunhalaaja hermostuit.  Kasvatatko metsiä jastkuvalla kasvatuksella vai miksi?

    Itseasiassa vähän tuollainen ”haittaveron” tyyppinen järjestelmä on ollut takavuosina toiminnassa ja tuottanut tavaiteltua tulosta.  Kyse on siis aikoinaan harjoitetusta vakuustalletusjärjestelmästä, jossa puunostajan velvollisuus oli tallettaa osa kauppahinnasta sulkutilille, josta se vapautui, kun perustettu taimikko oli vakiintunut.  Jos metsänomistaja ei puuhasta huolehtinut, niin sitten Valtio hoiti homman niillä metsänomistajan talletusrahoilla.  Järjestelmän tuloksena syntyi hyviä metsiä.  Esimerkiksi Matti Kärkkäinen kertoo huomanneensa, että sen aikana perustetut metsät olivat keskimäärin parempia kuin järjestelmän päättymisen jälkeen kasvunsa aloittaneet.  Vakuustalletusjärjestelmän vaikutukset näkyvät siis edelleen positiivisena lisäyksenä metsänkasvuun.

    Tuulivoima saattaa olla kannattava, jos tyydytään kohtuulliseen tuottoon.  Ongelma on vain siinä, ettei siitä ole mitään apua Suomessa kylmänä tyynenä pakkaspäivänä.   Metsätalouden sivuvirtoihin perustuva energiatuotanto on aina käytettävissä.  Energiavarastot ovat ilmaisia, pystypuu metsässä ja hakekasat.  Tuotanto voidaan hajauttaa, mikä pienentää siirtokuluja ja lisää huoltovarmuutta.   Jos pystytään kehittämään sopivia voimaloita, niin niiden yhteyteen voisi perustaa esimerkiksi jätelämmöllä toimivia kasvihuoneita.  Energiaa syövä lentorahti vähenisi ym ym

    Energiakysymystä pitäisi tarkastella siis uudelta kokonaisnäkökannalta.  Avainkysymys on siinä kuitenkin riittävä metsien kasvu, mille jatkuvan kasvatuksen mahdollinen lisääntyminen on selvä uhka.   Toinen avainkysymys on luonnollisestikin riittävä määrä sellutehtaita, joiden puunkäytön sivutuotteista ja itse prosesista tulisisi erittäin paljon energiaa.  Jotenkin surkuhupaisaa on se, että jatkuvan kasvatuksen kannattajat mainostavat järjestelmäänsä sillä, että se tuottaa vähän kuitupuuta.

    suorittava porras 26.4.2018, 09:55

    Äänekosken biotehdas

    ”Laitos tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti oman kulutuksensa verran. Tehdas tuottaa sähköä 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa 2,5 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta.”

    puunhalaaja 26.4.2018, 09:58

    ”Kylläpäs Puunhalaaja hermostuit.  Kasvatatko metsiä jastkuvalla kasvatuksella vai miksi?”

    Lähinnä mua kyllä hymyilytti tuota juttua kirjaillessa, mutta ihan vakavastikin puhuen olen eri mieltä aloitusviestisi ideasta.

    Ensinnäkin ideologisella tasolla pidän saavutettua vapauden tilaa parempana kuin entistä mallia. Nyt ihmisillä on laajemmat mahdollisuudet toteuttaa erilaisia tavoitteita metsissään.

    Edellisessä viestissä esittämäni kysymys esim. päätehakkuuikäisen metsän haittaverosta on aivan relevantti. Nykymallilla omistajalle ei tule kustannuksia siitä, että hän antaa honkien humista perintömetsässään. Haluaisitko nyt siis tähän haittaveron? Tällainen ajattelu olisi minusta täysin vastoin pyrkimyksiä edistää luonnon monimuotoisuutta.

    Mutta jos tarkoititkin tuolla haittaverolla vain vakuustalletusjärjestelmän palauttamista, niin tähän suhtaudun huomattavasti suopeammin.

    Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen on mahdollinen uhka biotalaousvisioille. Toisaalta se on potentiaalinen biodiversiteetin ja metsien monikäytön edistäjä. Tämä ritiriita säilyy varmasti pitkään ilonamme, ei lopu puheenaiheet.

    Metsuri motokuski 26.4.2018, 14:11

    Onhan tuo metsäenergia terminä aivan verraton. Mutta kuinkahan moni pohtii sitä että kuinka paljon tarvitaan uusiutumatonta energiaa että se saadaan jalostettua lämmöksi ja sähköksi. Minusta Pekkarinen sanoi joskus hyvin että jos kaikki suomesta hakattavava puumäärä (mm tukit ja kuidut) poltettaisiin niin saataisiin 60 % tarvittavasta energiasta.

    Muistan hyvin kun mekin hakkasimme energiaa oikein urakalla. Moto kulutti tuurin aikana reilun 100 litraa polttoainetta, ajokone joku 80 litraa,  puuauto jonkun 60 litraa / 100 km ja sitten vielä kuskien omien autojen polttoaineet ja haketuskustannukset. Sitten vielä valtion tuki päälle. Hakattava puumäärä vaihteli 25 – 60 motin paikkeilla / tuuri. Lämpömäärästä en tiedä paljonko siitä hakemäärästä lähtee mutta olisi varmaan ollut edullisempaa polttaa ne koneiden polttoaineet siellä kattilassa niin kilowatteja olisi lähtenyt enemmän.

    Metsäenergia on melkoista ”humpuukkia” nyky hinnoilla ja se liiku metsistä mihinkään ilman voimakasta tukea kuten ei moni muukaan energialähde. Ainoa hyöty on energialla on saattaa metsät parempaan kasvuun mutta ei siitä valtakunnan energiahuoltoon ole ratkaisua.

    lastunraapija 26.4.2018, 15:10

    Ei metsäenergian tase ihan niin huono ole kuin Metsuri motokuski arvelee. Hannu Rinne kertoo Perinnemestarin klapikirjassa, että energiasisällöltään yksi pinokuutiometri kuivaa koivua vastaa 170 litraa polttoöljyä.

    Timppa 26.4.2018, 15:10

    En minäkään alkaisi energiapuuta kasvattaa.  Tilannehan on juuri kuten Mm tuossa totesi.  Sen sijaan ainespuusta jää aina osa jätteeksi.  Ainespuun osana saadaan siis energiapuuta periaatteessa ilmaiseksi.  Mitä enemmän hakataan ainespuuta sitä enemmän saadaan ”ilmaista” energiapuuta.  Tietysti myös kuusikkojen hakkuutähteet ovat hyviä energialähteitä.  Ainkin meille niistä maksetaan yksi euro hakattua kuusikuutiota kohden.  Niitä ei jatkuvan ksasvatuksen metsistä ole kuitenkaan järkevää kerätä.

    Pointtini on siis se, että tehostamalla metsänhoitoa ja sitä kautta puuntuotantoa saadaan kylkiäisenä puuenergiaa, joka periatteessa voi korvata vaikka niitä tuulimyllyjä.  Nyt yritetään kääntää kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan monenlaisten oppineiden voimin.

    En ihan noihin Pekkarisen puheisiin usko.  Jo tuo Äänekosken esimerkki kertoo, että metsistä on mahdollista saada runsaasti sellaista energiaa, joka toimii kylmimpinäkin tyyninä pakkaspäivinä.

     

     

    Puuki 26.4.2018, 15:30

    Lämpöarvoista . Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa lämpölaitoksilla :

    Rankahake  7 – 11 MJ/kg, metsätähdehake 6-9, kantohake 8 -13 . Öljyn l.a = n. 41-42        MJ/kg

    Esim. 50 k-m³ puuta —> ~ 420 kg x 9 MJ/kg x 50 k-m³ = 189 000 MJ .  Öljyn l.a = 240 l            + ~ 60 l (haketus)= 300 l  x 42 MJ/kg = 12 600 MJ . Eli energiapuun hankinta kuluttaa n.          6,7  %  puusta saadusta energiasta.  Ei ihan huono suhde.

    Mm. Tanskassa kasvatetaan energiapajua. Viljelty paju kasvaa vuodessa sen verran, että se  vastaa  4 – 5000 l öljyä / ha/vuosi . Kasvatusaika on yhteensä 20 vuotta, korjuu joka 2. vuosi puimurilla.

    A.Jalkanen 26.4.2018, 15:36

    Sahalaitosten ’jätepuulla’ eli purulla ja hakkeella on muitakin ottajia kuin energialaitos. Se kelpaa myös jatkojalostukseen.

    Jätkä 26.4.2018, 16:07

    Kannuksessa silloinen METLA kokeili kehittää energiapajun viljelyä ilmeisesti eri menetelmilläkin. Touhusta ei ilmeisesti saatu plus-merkkistä tulosta käytettävissä olevilla keinoilla.

    Sitä en tiedä, oliko kokeilussa mukana esim vieraita pajulajeja, vai pysyttäydyttiinkö ihan kotimaisissa pajulajeissa. Olisi ehkä ollut mahdollista kokeilla kehittää hybridipajua, jolla olisi saavutettu vaikkapa sadan kiinnon vuosikasvu hehtaarille tms. Joskus kun kävimme siellä olevalla metsäoppilaitoksen sivupisteellä, siellä oppilaat riipivät pajuja ilmeisesti Firabelihommina.

    Kuitenkin olen sitä mieltä, että jospa tehostettaisiin / muokattaisiin puunkorjuumenetelmiä niin, että energiapuu tulisi sivutuotteena korjatuksi. Energiapuuta ei ainakaan vielä kannata kasvattaa tarkoituksella, paitsi Harjavallassa, jossa Jeessillä on niin tautisen hyvä sopimus Metsäliiton kanssa, että Kun häneltä alkaa tulla energiahaapaa tienvarteen, niin Pösö varmasti vaihtuu ainakin kaksi metriä pidemmäksi!

    Timppa 26.4.2018, 16:10

    Aivan niin Anneli.  Sahahakkeen jatkojalostus sellutehtaassa tuottaa sitten sellun kylkiäisenä sähkö- ja lämpöenergiaa.  Niin sellupuiden kuin sahatukkien kuoret taitavat kuitenkin mennä suoraan polttoon.

    Nythän on sahoilla ollut ongelmia saada purua kaupaksi.  Varmaan aikanaan teknologia kehittyy niin, että siitä voidaan tehdä kustannustehokkaasti dieseliä.

    Edelleenkin kyse on siitä, että mitä enemmän pystymme hakkaamaan metsiämme kestävästi, sitä helpompi on Suomen saavuttaa kaikki ilmastotavoitteensa ja vielä ilman lisäkustannuksia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3