Ylimääräset ajelut ajokoneella kesäkelin metsässä saattaa lisätä maaperän tiivistymistä ja pintavesivaluntaa.  Sama ilmiö kuin liian painavalla koneella ajelu pellolla. Vaikka pintapaine olisikin suht. pieni, niin vaikuttaa silti maan tiivistymiseen.   Maaperän kasvuominaisuudet heikkenee.

Kuusten sijaan pitänee koettaa lisätä männyn viljelyä ja muuta luont. syntyvien taimien avulla uudistamista. Hirvieläimet ei syö helposti ainakaan hieskoivuja ja ne käy hyvin kuitupuuksi ensiharvennuksessa.

Kantojen keruu ja ajo lisää kuitenkin sitä taimivaiheeseen sattuvaa painumaa, jos on semmonen aika ja kohde että ei sopisi ajella tavallista painavimmilla kuormatuilla koneilla  kovin monta kertaa.  Kantojen keruussa pitää ajella siellä täällä palstaa monella koneella. Samoihin aikoihin jos tehdään myös maanmuokkaus , niin voi olla että huonoja vaikutuksia tulee. Riippuu tietysti kohteesta tuleeko vai ei.

Peltojen painumista on tutkittu muistaakseni n. 20 tn:n ison maatalouskoneen jäljiltä. Vaikka oli leveätelainen, niin vaikutukset oli silti maaperään haitalliset.

Pottuahan ei kannata sitäkään viljellä samalla pläntillä kovin montaa vuotta peräkkäin. Sitä maata pitää välillä hoitaa ja esim. viherlannoittaa ja sen jälkee kasvattaa mielell.  jotain muuta kasvia kuin pottua jonkun aikaa.  Siihen pottupeltoon tulee muuten kaikenlaista tautia ja haittaa, samalla tavalla esim. kuusen jatkuva kasvatus lisää luonnontuhoja ym. vioituksia.

Olin aikoinaan nuorena ollessa marjanviljelystä kiinnostunut ja kävin kurssinkin. Siellä selvisi miten paljon pitää laittaa myrkkyjä peltoon, jos aikoo ammatikseen kasvattaa jotain marjoja. Keskimäärin 6 x /kesä olisi pitänyt kylvää myrkyt estämään milloin mitäkin haittaa esim. mansikan kasvatuksessa.  Sen jälkeen aloin kasvattaa marjat pääosin itse ilman myrkkyjä.  On vähän työläämpää mutta lopputuotteissa on eroa pakolla kasvatettuihin. (Se OOT viljelystä).

Urapainumat metissä vaikuttaa puiden kasvuun pääosin piilossa maan alla .  Kun/jos pintavalunta lisääntyy urien takia, niin samalla yleensä maan sisäinen vesien ja ravinteiden liikkuminen juuristolle vaikeutuu. Ja muutenkin maaperän tärinä ja tiivistyminen  heikentää usein maan mururakennetta vaikka urapainumia ei juuri tulisikaan.

Maan tiivistyminen metsätaloudessa taitaa olla aika tutkimaton alue. Voisi kuitenkin arvella, että avohakkuun jälkeinen maanmuokkaus ja pieneliöstön toiminnan vilkastuminen lämpimässä maassa kuohkeuttavat maaperää eli vähentävät haitallista tiivistymistä. Myös jatkuva kuusen kasvattaminen samalla alueella ilman avohakkuuvaihetta aiheuttaa metsänkasvattajan näkökulmasta haitallisia muutoksia maaperässä, eli kuusen karike happamoittaa maan.

Onko viellä kellään ku-istutuksia jäljellä ?  Jokin ohje oli , että kuusia voi istuttaa vielä heinäkuun alussa, jos on ehtineet sulaa ennen juhannusta.  Miksiköhän juuri ennen juhannusta pitää olla laatikot viimm. sulana ?  Ehkä kesäkuusten ja -koivujen taimikasvatus pitää tapahtua erilailla .  Männyille ei kesäistutus sovi sitten kuulemma ollenkaan.    Tuo tieto ei ainakaan ole tavoittanut  kaikkia toimijoita.  Mutta entäs jos onkin sateinen heinäkuu, onnistuneeko männyn istutus silloin, enpä osaa sanoa.