Ympäristöjärjestö Elokapina pohtii liikenteen häirinnästä luopumista. Se aikoo keskittyä muihin tapoihin edistää asiaansa. Järjestön mielestä yksi huolestuttavimmista asioista Suomessa on metsät. HS
Reima Muristo: ”peltojen metsittämisellä voidaan kuitata kaikki nykyiset ja tulevat ennallistamisvelvoitteet, samalla maapohja alkaa tuottaa rahaa.”
Minunhan pitäisi vanhana pellonmetsittäjänä ja metsätilayrittäjänä laulaa samassa kuorossa Reiman kanssa, mutta enpä laula. Olisi Suomen kaltaisessa maassa sulaa hulluutta jättäytyä tuontielintarvikkeiden varaan.
Elokapinasta ja muustakin metsätöiden häirinnästä tuli mieleeni, että miksei mm. metsäkoneiden kuljettajien suojaksi haeta häiriköille lähestymiskieltoa.
Olisi onnistuessaan tehokas konsti rikosrekisterimerkintöineen. Ulkomaiset häiriköijät saisivat maahantulokiellon.
Opintolainassa valtio/kela on lainan takaajana, eli käytännössä maksajana. Opintorahan taas normaali opiskelija maksaa takaisin veroina, kyseessä on nettoveronmaksaja mitä maataloustuensaaja ei ole milloinkaan. Myel on lähes täysin valtion kustantama.
Elokapinoijat ovat taas valtion metsissä, eli tekevät yksityisille puunmyyjille palveluksen, kohonneena kantohintana. Keput ovat tietenkin tässä asiassa kantohinnan laskemisen kannalla.
Huomioita luonnonsuojelumuodista.30 vuotta sitten Sopenmäessä Luontoliiton väki sonnustautui vihertäviin tai haaleanvärisiin luonnonmateriaaleihin.Pyrittiin mahdollisimman paljon tämmöiseen kirppis-lookiin,uusköyhäilyyn.
Vuosituhannen vaihteessa Kukkurissa Greenpeacen kuukausipalkkaiset monikansalliset suojeluammattilaiset olivat yhtenäisesti pukeutuneen toppahaalareihin (tekokuitua) joiden selässä luki tietysti Greenpeace.Pyrittiin antamaan tehokas ja järjestäytynyt vaikutelma.
Nyt nämä ekokapinalliset näyttävät palanneen takaisin sekalaiseen,luonnonkuituiseen vaatetukseen.Mummon kutomat villapipot ja lapaset ovat must.Se pikkutyttö jolla on söpöin pipo työnnetään lähimmäksi kameraa…
Reima Muristo: ”Elokapinoijat ovat taas valtion metsissä, eli tekevät yksityisille puunmyyjille palveluksen, kohonneena kantohintana. ”
Pohjois-Suomessa hakattavasta puusta 30-40% tulee valtion metsistä. Jos hakkuita niistä vähennetään, tietää se vastaavasti puuta jalostavien laitosten vähentämistä. Tämä ei nosta alueella maksettavaa puun kantohintaa, vaan laskee sitä.
Havumetsävyöhyke on valtava alue ja vain 5% siitä on metsätalouskäytössä. Metsien käyttö ei voi olla syynä luontokatoon, jos sellaista havumetsissä on. Epäilen, että ei ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.