Ympäristöjärjestö Elokapina pohtii liikenteen häirinnästä luopumista. Se aikoo keskittyä muihin tapoihin edistää asiaansa. Järjestön mielestä yksi huolestuttavimmista asioista Suomessa on metsät. HS
Ei ollut huvittavaksi tarkoitettu, minulta taitamattomasti ilmaistu.
Olisi pitänyt laittaa että ”ehkä joidenkin mielestä”. Kun tätä palstaa vilkuilee niin henki lienee se, että Kujalan edustama jk on armageddonista seuraava, yksi pykälä pahuuden ytimen suuntaan.
Olin silloin itsekin pieneltä osaltani mukana metsälain uudistamisessa. Myös tulevista haittapuolistakin esitettiin näkemyksiä, mutta lobbaus uuden lain puolesta oli erittäin voimakasta. Kujala edusti lähinnä näkemystä, mikä soveltui parhaiten perustettaville metsärahastoille. Nyt kun lain haittapuolet ovat tulleet esiin, ja on alettu keskustella sen tarkistamisesta.
”henki lienee se, että Kujalan edustama jk on armageddonista seuraava, yksi pykälä pahuuden ytimen suuntaan”
Gruppan ja meidän muidenkin on hyvä muistaa ettei palstalaisten/metsänomistajien suhtautuminen jk:een eroa juurikaan luontojärjestöjen suhtautumisesta.
Eli kun luontojärjestöjen oma sertifiointijärjestelmä FSC pari vuotta sitten uusi metsänhoitokriteerinsä niin ilmeni että se tulee perustumaan avohakkuupuun sertifiointiin hamaan tulevaisuuteen.FSC:n ympäristökamarissahan ovat WWF(perustajajäsen),Greenpeace,Luonnonsuojeluliitto,Luontoliitto(metsäryhmineen),Birdlife,yms.Ja FSC:n kriteerithän vaativat kaikkien hyväksynnän.Itse asiassa avohakkuumetsätalouden kannatus oli niin yksimielistä ettei yksikään (siis todellakaan ei yksikään) luontojärjestö,järjestöjen edustaja/tiedottaja,luonnonsuojeludosentti/professori,Ylen /Hesarin luontotoimittaja tai edes kulttuuripuunhalaaja ehdottanut että pitäisikö meidän oman sertifiointijärjestelmän tarjota vaihtoehto aukkohakkuumetsätaloudelle.
Ei missään,ei edes MTK:n kokouksissa ole avohakkuut keränneet näin yksimielistä kannatusta kuin FSC:hen kuuluvissa luontojärjestöissä.Jopa Metsälehden keskustelupalstalla Jk:lla on enemmän kannatusta.
Järeyttä ei Rukopiikki säädetty metsälaissa vaan ministeriön päätöksessä. Tässä juuri oli se ongelma, että 2000 säädetyn uuden perustuslain mukaan tällainen sääntely olisi pitänyt tehdä lain tasolla eli eduskunnan päättämänä.
Verotuksen muutoksen pinta-alaverosta myyntiverotukseksi johdosta, se johti monilla myös kaksinkertaiseen verotukseen. Jos tukkimetsä jäi pystyyn myyntiverotuksen puolelle, ja siitä oli maksettu kymmeniä vuosia pinta-alaveroa ja nyt hakuusta jouduttiin maksamaan vielä myyntivero, niin verottaja oli käytännössä vienyt kaiken. Etukäteen maksetulle verolle on tietysti laskettava myös korko. Lisäksi useissa tapauksissa vielä sukupolvenvaihdokset olivat vieneet 1 – 2 kertaa perintöveron.
Verotuksen kanssa metsänomistajien on syytä olla tarkkana. Jos esimerkiksi metsänomistajalla ei ole käytettävissä metsävähennystä suuriin pääomahakkuisiin (omistajat yl. ikäihmisiä), niin metsä kaupalla seuraavalle sukupolvelle, joka sitten vasta hakkaa ja maksaa sillä kauppahintaa. Varaisiirtovero on 4 % ja metsävähennyksestä saatava hyöty selvästi suurempi. Lisäksi saadaan sukupolvenvaihdos tehtyä veroseuraamuksitta.
Jos aktiivisuutta metsätalouteen halutaan parantaa, puustopääomaa (hiilivarastoa) lisätä esim. kiertoaikaa pidentämällä ja saada hakattu puu pidemmäksi aikaa hiilivarastoksi, niin verotuksen rukkaaminen olisi siihen oiva keino. Ei tarvita mitään hakkuiden rajoituksia. Verot maksettavaksi vain ja ainoastaan silloin, kun tuloa metsästä syntyy.
En usko että tämä päätös jää ainoaksi, jatkossa paine suojella valtion metsiä kasvaa on hallituksessa mitkä puolueet tahansa, aiheuttaa päänvaivaa varsinkin Metsäliiton puun ostajille ja muillekkin alan ihmisille toki.
Nyt suojellut 30 000 ha olivat jo valmiiksi metsätalouskäytön ulkopuolella tai hyvin rajoitetussa käytössä. Miten teollisuuden puuhuoltoon vaikuttaa, jos suojeltua suojellaan? Paljon porua tyhjästä. Saattoi olla koko päätös suojelulle vähän Pyrhoksen voitto.
Paine suojeluun tulee niistä velvoitteista, joihin on sitouduttu.
Minusta nyt tehty suojelupäätös oli hyvä, eikä se ketään vahingoittanut. Suomi on askeleen lähempänä vaatimusten täyttymistä ja metsätalouden ulkopuolisia alueita saatiin joutokäytöltä hyödylliseen tarkoitukseen. Maria korjasi jo kommenttejaan metsien suojelusta, eikä vihreät ole saanut moitteita kuin joltain äärimmäisiltä riidanhaastajilta, joiden mielestä olisi pitänyt ottaa hyviä etelä-suomalaisia metsiä pois talouskäytöstä.
Sahamies runoili uusimmassa lehdessä, että kotimaassa on taipumusta työntää päätä pensaaseen. Oli sitä mieltä, että aikoinaan sertien kanssa kävi näin.
Ehkä ne sertit olivat silloin sitä äärimmäistä riidan haastamista…
Kyllä en sanoisi että työnnettiin päätä pensaaseen paitsi joidenkin kriteerien osalta edunvalvonnalla oli neliraajajarrutus päällä. Nyt edetään valistuneempia aikoja ja kriteerien toiminnasta on tutkimusnäyttöä. Kantava periaate on jatkuva parantaminen. Ei pidä väheksyä sertifiointia koska sen kattavuus on hyvä ja parantamiset vaikuttavat laajalla pinta-alalla.
En ole uusinta lehteä vielä lukenut, jos on kyse Makasiinista. Mutta serteissäkin on kyse etenkin FSC:n osalta valtataistelusta. FSC yrittää saada itselleen mahdollisimman suuren markkinaosuuden, josta itse hyötyisi. Tässäkään ei ole kyse ympäristönsuojelusta tms. epäitsekkäästä toiminnasta. FSC markkinoi itseään ja yrittää saada kuluttajat haluamaan FSC-merkittyjä tuotteita, jolloin metsäteollisuus suuntaa hankintansa sertifioituihin tuottajiin, jotka maksavat FSC:lle.
Ylen sivuilla oli juttu matemaatikosta, joka alkoi metsuriksi. Jutussa kerrottiin, että FSC–puusta maksetaan paremmin. Millään tuota vaan ei pysty todentamaan, koska ostajan maksamaan hintaan vaikuttaa moni asia. Missään tapauksessa lisähinta ei ole niin suuri, että sen saisi näkyviin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.