› Keskustelut › Metsänomistus › Elinkeinoministerin kutsu

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Elinkeinoministerin kutsu

    Lähetetty: 22.12.2013, 20:44

    Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kutsuu teollisuuden ja elinkeinoelämän vaikuttajia tammikuun puolivälissä yhteiseen tapaamiseen aiheena suomalaisen teollisuuden tulevaisuus.
    Olikin jo korkea aika kiinnittää huomio realitodellisuuteen kaiken tämän jo vuosia jatkuneen mielikuvahömpän sijaan.
    Mielenkiinnolla odotamme, mitkä ovat metsäteollisuutta ja metsätaloutta koskevat suunnitelmat.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • vänkäri 31.12.2013, 18:56

    Havuvanerimottiin menee yli 2 mottia puuta, koivulla enemmän. Kuusitukin hinta on noin 60 € motti, joten karkeasti laskettuna 2,5 motin normipaaliin tarvitaan noin 5,5 kuutiota raakapuuta. Suurinpiirtein 330 euron menoerä. Palkkojen osuus pikaisesti päässä laskettuna työvuoron 23 hengellä jää vuoron aikana valmistunutta mottia kohti alle kymmeneen euroon. Pinnoitetulla jonkin verran yli hitaammasta prosessista johtuen, myyntihinta kuitenkin selkeästi tontin kalleinta.

    hemputtaja 31.12.2013, 19:13

    Nuo edelliset laskelmat eivåt tietenkään ole ”virallisia, mutta antavat jonkinlaisen suunnan.

    Ainakaan metsäteollisuudessa raaka-aine ja palkat eivät taida olla se ratkaisevin tekijä. Vaikutus on tietysti suuri, mutta olisi parasta olla nurista hiukan pienemmällä äänellä.

    Herrat nostaa saatanallisia liksoja (tosin voivat olla aika pientä kokonaisuudessa) ja ostelevat reteesti kalliilla firmoja ulkomailta. Myyvät sitten – tappioputken jälkeen – halvalla vähimmin tarjoavalle.

    Samalla pannaan pakettiin kannattavia tuotantolaitoksia. Esim. Kemijärvi, josta kuulemma koneet myytiin (Kanada?) ja siellä ostaja tahkoo niillä pesetaa enemmän kuin rekoilla kerkiää pankkiin viedä.

    Eikä pelkästään metsäteollisuus ole syyllinen. Samaa tekevät muutkin. Sonerakin osti Saksasta pelkkää ilmaa ja entinen pomo punkkaa rahoineen Englannissa, voirasva vain valuu suupielistä.

    Jostain nuo hävyttömät töppäykset maksetaan. Kummatkohan ne lopulta enemmän tuotteen kustannuksissa tuntuvat? Tuo räävitön rahan lapiointi ulkomaille vai raaka-aineet ja palkat.

    Hiluxmetsuri 31.12.2013, 19:25

    Isoilla volyymeillä ja tehokkaalla automaatiolla työvoimakulujen osuus kokonaiskustannuksista on yleensä alhainen, luokkaa alle 15%. Samoin käy raaka-ainekustannusten, jos tuotteella on korkea jalostusaste.

    Sitten lopulta kuitenkin Suomen tapauksessa ratkaisut kilpailukyvystä tehtiin jo Euroon sitomisen aikana. Jos markka olisi sidottu euroon alhaisemmalla kurssilla, olisi teollisuus voittanut ja ulkomaista velkaa ottava julkinen sektori hävinnyt.

    Voi olla, ettei teollisuuden asiaa oikein kukaan ymmärtänyt pitemmällä tähtäimellä. Nyt sitten vaan sopeudutaan siellä sun täällä, enimmäkseen täällä ja vähemmän siellä missä pitäisi. Tiedätte kyllä missä pitäisi.

    Kurki 31.12.2013, 19:32

    Halvin vaneri eli havuvanerin hinta kaupassa levy 12*2440*1200 on 22,4e hintainen.
    Alvi 23% ja kaupan marginaali 10% niin tehdashinta on 15e.
    Kuutiohinta on siten = noin 427 e/m3.
    Siihen tarvitaan 2 m3 kantohintaista puuta eli 120e, josta vähennetään pääomavero 28% eli suomalaista kantohintaa vaneri sisältää 87e.
    Vanerin hinnasta kantohinnan osuus on vain noin 20%.
    Loppu on tuotantoketjun palkkoja ja voittoja (5%)
    Palkoille ja palkkaluontoisille menoille jää siten 75%.

    http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?tagi=vanerin_hinta

    Kurki 31.12.2013, 20:04

    Hiluxmestari:
    <<<Sitten lopulta kuitenkin Suomen tapauksessa ratkaisut kilpailukyvystä tehtiin jo Euroon sitomisen aikana. Jos markka olisi sidottu euroon alhaisemmalla kurssilla, olisi teollisuus voittanut ja ulkomaista velkaa ottava julkinen sektori hävinnyt<<<

    Markka sidottiin euroon vuonna 2002 hävyttömän alhaisella kurssilla.

    Paperitehtaassa työskentelevien palkkakustannukset ovat jotain 7..8 % paperin hinnasta satamassa, vaikka paperia työvuorossa tulee huikeat määrät.

    vänkäri 31.12.2013, 20:21

    Ladonta latoo työvuoron aikana n. 700 mottia. Jaloste pinnoittaa työvuoron aikana n. 50 mottia. Meillä tehdään hieman enemmän kuin yksi motti tunnissa. Mainittakoon vielä että tällä hetkellä olen kolmannella vaneritehtaalla, enkä ole vielä nähnyt kahdesta motista tukkia syntyvän mottia valmista tavaraa.

    Arvelen muuten että tuo Taloon.comin Timburg-tuotemerkillä myytävä levy tulee sieltä, missä raakapuu todella maksaa sen 5 €/motti ja työntekijän palkka on 2€/tunti. Kolmosen kolmosta ei tule normaalisti täällä kuin vahingossa tai saksan mitan (2500×1250) pudonneista sahaamalla. Eikä niitä meiltä tuolla hinnalla portista lasketa edes kakkoslaatuna.

    Kurki 31.12.2013, 20:47

    Kantohinnan osuutta sellun loppuhinnasta laskee vielä se, että sellutehdas on energian suhteen omavarainen eli sellupuusta sekin energia tulee.
    Vaikeaa arvioida mikä sen osuus olisi, mutta oletetaan nyt jotain eli lasketaan vielä puoleen tuo kantohinnan osuus sellun loppuhinnasta.

    Paperi- ja sellutonnin loppuhinnasta kantohinnan osuus on siten 5—7% eli marginaalinen.

    Hiluxmetsuri 31.12.2013, 20:55

    Koetin kuukkeloida tuota Suomen Emu-kurssia, mutta huonoin tuloksin. Sorry. Ehkäpä Kurki tietää asian oikean laidan ja minun käsitys ei ole oikea. Sorry, jos tuli höpötettyä potaskaa täällä.

    Mutta vastaan tuli muinaisjäänne vuodelta 1997. Ohessa: http://www.metla.fi/julkaisut/muut/emu/loppura1.htm#teksti3

    Käsittelee EMUn mahdollisia vaikutuksia metsäalalle. Raportissa kaikkea mielenkiintoista, mutta yksi havainto tuntuu olevan, että puun hinta on se kilpailukykypuskuri, jolla tasataan suhdanteita. Työvoimakulut määräytyvät ihan eri mekanismilla. Tämä ei tainnut olla yllätys.

    Mutta ei kaivella kuoppia eikä mutaa muiden päälle. Jalostusarvon nosto on ainoa keino pärjätä halpapuuta ja -työvoimaa vastaan. Meidän on tehtävä laadukkaampaa. Mo:n osuus tässä on hoitaa metsän niin hyvin kuin ikinä osaa, jotta puu olisi Ammattimiehen työnjäljen veroista Ehtotonta Riimaa.

    ostaamyy 2.1.2014, 08:33

    Niin tänä aamuna alkoi elinkeinoelämän naukuminen tulevasta työvoima pulasta !!!

    Tarvittaisiin rajuja rakennemuutoksia Saksan malliin ?

    Jätetiin ilmaan roikkumaan että mitä konkreettista.

    Suosittelen elinkeinoelämälle ensin luomaan niitä työpaikkoja nuorille aikuiselle, nythän niitä opetetaan vapaalle eikä sitten saa töihin tarvittaessa kun ilmakin pärjää.

    Eläkeläiset töihin ja vanhukset omaisten hoidettavaksi ?

    Kusetus jatkukoon ja hallitus eläköön tietämättömyydessään.

    Työllistäminen jää metsäteollisuuden kannettavaksi, mahdollisuuksia on jos sitä ei pilata valtataistelulla, jolla pyritään pitämään kantohinta alhaalla.

    ostaamyy 2.1.2014, 08:43

    Lasketaan Kaikilta palkkoja 10 %
    Elinkeinoelämän johtoa myöten joilta palkkatulojen muuttaminen optiotuloiksi kielletään, onko valmiuitta ?

    Tosin valtiovalta jää kaipaamaan veroeuroja saman verran ja ahneille kauppiallle käy samoin ostovoiman pienentyessä.

    Finanssiteollisuus pysyy pystyssä pankkikriisien avulla sekun mahdollistaa tappioiden sosialisoimisen veronmaksajien tuella.

    Todella hieno järjestelmä, vai pitäisikohän sille yrittää tehdä jotain.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5