› Keskustelut › Metsänomistus › Elinkeinoministerin kutsu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Elinkeinoministerin kutsu

    Lähetetty: 22.12.2013, 20:44

    Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kutsuu teollisuuden ja elinkeinoelämän vaikuttajia tammikuun puolivälissä yhteiseen tapaamiseen aiheena suomalaisen teollisuuden tulevaisuus.
    Olikin jo korkea aika kiinnittää huomio realitodellisuuteen kaiken tämän jo vuosia jatkuneen mielikuvahömpän sijaan.
    Mielenkiinnolla odotamme, mitkä ovat metsäteollisuutta ja metsätaloutta koskevat suunnitelmat.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • vänkäri 30.12.2013, 14:13

    Ja uutisten mukaan Suomessa on heikko irtisanomisturva Keski- ja Etelä-Eurooppaan verrattuna. Miksi maksaa sikäläisille irtisanottaville jopa kymmenien tuhansien eurojen erorahoja, kun täällä voidaan laittaa väki tietä pitkin vaikka ilman velvoitteita. Lisäksi markkina-alue on lähellä ja kuljetuskustannukset pienet.

    Ehkäpä löytyy hieman sanomista suomalaisistakin. Mikkelissä rakennettiin, olikohan nyt toriparkkia tai Stellaa, jompaakumpaa. Tuliko betolevy naapurikunnan tehtaalta? Ehei, vaan Brasiliasta. Laatuhan oli mitä oli mutta kun sai halvalla… No, tehdään 40% pienemmällä palkalla 40% huonompaa laatua täälläkin. Voi vain olla, että puu kulkee kohta pyöreänä rajojen ulkopuolelle jalostettavaksi sen minkä kulkee. Palkkakilpailussa emme tule Aasian, Etelä-Amerikan tai Itä-Euroopan tehtaille pärjäämään. Yhtä hyvin voi vaatia raakapuulle 5 euron mottihintaa tehtaan portilla niinkuin itärajan takana. Puun hinta on nimittäin suurin kustannuserä pitkinä sarjoina ja tehokkaalla konekannalla/pienellä henkilöstömäärällä valmistettavissa tuotteissa. Enkä luule vaan tiedän.

    MaalaisSeppo 30.12.2013, 14:49

    Olihan Kreikassakin ennen velkasaneerausta palkat pienemmät kuin Saksassa, mutta noutaja tuli siitä huolimatta. Kreikkalaiset valittivat, etteivät tulot tahdo riittää elämiseen, kun kustannustaso on korkea. Kummallinen yhtälö: maksoivat itselleen niin korkeaa palkkaa, että kustannustaso nousi niin korkealle, ettei palkka tahtonut riittää mihinkään.

    Kreikkalaiset jatkoivat touhuaan niin kauan, että rahoittajat laittoivat rahahanoja pienemmälle. Sama se taitaa olla kohtalo Suomessa. Vapaavuori ehkä jotakin yrittää, mutta tuloksena on vain marmatusta, ettei ainakaan meidän palkoissa ole tinkimisvaraa. Eli jatketaan sitten näin, kunnes ulosottomies alkaa kolkuttaa ovella.

    Mielestäni ainakin julkisen puolen palkkoja pitäisi alentaa 15 %. Nykyinen, supistuva yksityinen sektori ei millään pysty kattamaan julkisen puolen kuluja. Polittisesti julkisen puolen palkkojen supistaminen ei tietysti vielä onnistu. Kataisen Sari Sairaanhoitaja ei vielä ole siihen kypsä.

    hemputtaja 30.12.2013, 15:06

    Tuolla Abietis ehdottaa mm:
    ### Puutavaran korjuu on myös aivan lapsenkengissä. Tämä johtuu mainituista liian pienistä metsätiloista.
    Metsätilan minimikooksi tulisi määritellä 1000…5000 hehtaaria yhtenäisalueena.

    Lähetetty: 29.12.2013
    Lähettäjä: abietis ####

    Olen tuota miettinyt.

    Jotainhan tässä on tehtävä ja osoitettava uhrimieltä Isänmaan parhaaksi.

    Siis uhraudun ja olen valmis ottamaan niskoilleni tuon pläntin ja vielä enimmäismäärän eli 5 000 ha.

    Mielellään hiukan järven rantaakin, että on pesuvesi lähellä kun tekee työtä kotomaamme talouden eteen.

    vänkäri 30.12.2013, 15:44

    Henk.koht. olen valmis tiputtamaan palkkatasoani jos se tippuu kaikilta tasapuolisesti ja elinkustannukset alenevat. Eli käytännössä mahdoton yhtälö. Vanha viisaushan on, että jos kunnan palkkakuluja pitää säästää, pistetään siivoojat kävelemään niin kunta on pelastettu. Vähäisen vientiteollisuudessa töitään tekevän porukan palkkojen alentaminen on yhtä älykäs temppu. Sillä varmistetaan vain se, ettei kukaan tule tänne +40 asteeseen öitään valvomaan jos saman tienaa urheilukentän vahtina.

    Jos jostain pitää säästää niin tolkuttomaksi paisuneesta julkisesta sektorista. Kokemusta on siltäkin alalta, kunnes leipäännyin koko venymiseen ja vaihdoin alaa mielestäni hyödyllisempään vaikka palkkataso onkin sillä puolella nykyisin korkeampi. Eikös tässä taannoin muuten kirjoiteltu, miten suomalainen virkamieskunta vastaa määrältään n. 20 miljoonan asukkaan valtion virkamiehistöä.

    Korpituvan Taneli 30.12.2013, 17:16

    Kyllähän niitä palkkojakin olisi ehkä varaa hiukan laskeakkin, samoin eläkkeitä. Tässä pitäisi vain olla tien näyttäjiä.
    Nämä meidän tiennäyttäjät ovat jo vuosia kuroneet lisää kaulaa, tavalliseen väkeen nähden. Tavalliset palkansaajat ovat tehneet maltillisen sopimuksen jo useamman kerran, mutta tiennäyttäjien palkat vain huitelevat pilvissä.

    Elinkeinoministeri voisikin ottaa nämä kutsumansa patut puhutteluun, heidän omista palkoistaan, eikä päivitellä heidän kanssaan yleisen palkkatason korkeutta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kurki 30.12.2013, 18:21

    Minä en halua laskea kenenkään palkkaa, eikä mistään yleisestä palkkojen laskusta päästäisikään koskaan sopuun.
    Vahinko on jo tapahtunut.
    Toivon tästä eteenpäin kaikkien suomalaisten ymmärtävän, että yhteisvaluutassa ollessa Suomella ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa.
    Eli palkkoja pitää nostaa vahvimman maan eli Saksan tahtiin ja teollisuuden hintakilpailukyky säilyy aina.

    abietis 30.12.2013, 19:46

    Vaikka moitiskelemme julkisen sektorin palkkoja ja kustannuksia se ei ole syy ahdinkoomme.
    Talouden kasvua ei ole metsätaloudessa tapahtunut.
    Metsäteollisuudessa ehkä hiukan, tosin tehtaitten sulkeminen ei sitä todista.
    Palkkainflaatio on n. 20% euroaiukana.
    Kustannusinflaatio on kuitenkin jolkotellut samaan aikaan n. 10%.
    Yhteisesti omistetun omaisuuden lahjoittaminen on eräs suurimmista syistä.

    Kävin Jyväskylässä. Valtaisa osa kaupungin hyvinvointia tuottavasta teollisuudesta on siirretty ulkomaiseen omistukseen.
    Mittaritehdas, traktoritehdas, dieselmoottoritehdas, makeisteollisuus, konepajateollisuusden lippulaiva paperikoneet. asetehtaat (leijona), vaneritehdas. Minne katseensa kääntääkin näkee savuavia raunioita ennen niin kukoistavasta ja hyvinvointia tuovasta teollisesta toiminnasta.
    Tarkoittaa että uusien kasvottomien omistajien toimet puristavat kuiviin sitä palkkasummaa ja tuottoa joka aiemmin tuli suomalaisten hyväksi.
    Infran myyminen on todellinen suonenisku suomalaisilta. Jostain olisi tienattava eurot joilla siirtomaksut maksetaan.

    Kokoomuksen (Vapaavuoren) ideologia ei ole kansan vaan puolueen kannattajien hyvinvoinnin edistäminen.

    Puun takaa 30.12.2013, 19:55

    Joku kerran taisi nimittääkin Kokoomusta hyväosaisten ammattiliitoksi.

    hemputtaja 31.12.2013, 09:39

    Näyttää olevan muodissa tämä palkkojen suuruuden moittiminen.

    1970-luvulla oli muotia epäillä suomalaista duunaria laiskaksi ja aikaan saamattomaksi.

    SITRA tutki asian. Vertasi muutamaa samanlaista ruotsalaista ja suomalaista yritystä. Laiskaksi epäily loppui siihen.

    Muistaakseni päätulokset olivat seuraavat:
    – lattiatasolla oli enemmän väkeä kuin Ruotsissa ja vähemmän työnjohtajia;
    – työnjohdon koulutus oli heikompi;
    – Suomessa duunarin työajasta kului merkittävästi enemmän odotteluun. Odotettiin ohjetta, työkalua tai jatko-osaa. Oli siis työntekijästä riippumatonta joutokäyntiä – ei laiskuutta.

    Liekö kuvio edelleen sama, mistä seuraa myös korkeampi palkkakustannus/tuotettu yksikkö vai olisiko käynyt niin, että nyt hyvin koulutetun duunarin niskaan hengittää liian monta kallista työnjohtajaa.

    Kurki 31.12.2013, 16:04

    Vänkäri:
    <<<Puun hinta on nimittäin suurin kustannuserä pitkinä sarjoina ja tehokkaalla konekannalla/pienellä henkilöstömäärällä valmistettavissa tuotteissa. Enkä luule vaan tiedän.<<<

    NBSK-Pulp eli havupuusellun hinta on nyt noin 655 e/tonni.
    Tonniin sellua menee 6m3 puuta eli 17e/m3 (mänty) hinnalla sellun kantohinnan osuus on noin 100 e eli noin 15%.
    Loppu on tuotantoketjun työpalkkoja (100..90%) ja voittoja (0..10%).
    Pääomamenotkin ovat palkkoja ja voittoja, villä velalla on tietenkin rakennettu tuotantolaitos ja ostettu koneet.
    Palkan sos. kustannukset ovat tietenkin myös palkkaa, sillä nehän hyödyttää yksinomaan palkansaajaa.

    A4 B-copy paprerin hinta näyttäisi olevan 837 e/tonni ja jos sen tekemiseen tarvitaan vielä 20% muita aineita (kaoliini, liimaineet yms).
    eli 800 kiloa sellua ja 200 kiloa muita aineita yhteensä tonni paperia.
    Toimistopaperi A-4 sisältää kantohintaa 0,8 * 100 = 80 euroa eli noin 10%.

    http://www.foex.fi/
    http://www.metsateollisuus.fi/toimialat/paperi-kartonki-jalosteet/paperi-ja-sellu/Paljonko-puuta-tarvitaan-paperiin—216.html

    Kantohinnan osuus papereissa ja sellussa noin 10…15%.
    Eli ei kovinkaan paljon.

    Puutavarassa kantohinnan osuus onkin sitten huomattava.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5