Jäi askarruttamaan, mitä ja missä ne samaiset hirvet sitten syövät, jos olet puhdistanut taimikkosi varvuista? Menevätkö naapurin varvikkoon vai varttuneempaan metsään talvella?
Jos taimikko pidetään mahdollisimman elinvoimaisena, niin tosiaan ne hirvet siirtyvät vanhoihin metsiin, joiden heikkokuntoisissa taimissa on vähemmän haitta-aineita. Sitten on varttuneempien taimien alaoksat, jotka myös lienevät helpommin sulavia. Tietysti sitten on puronvarsia ym. Mustikan varvut on myös tärkeä ravintolähde. Katajiakin ne syövät.
Siis kyllä hirville ruokaa löytyy. Ei välttämättä tarvitse mennä naapurin hoitamattomaan taimikkoon. Toki niinkin käy.
Olen perannut aika paljon sekametsäkuvioita. Kun aktiivisesti yritetään saada kuusi/mäntysekametsiä, niin olen olen tullut siihen näkemykseen, että varsinkin niistä on lehtipuun vesakko poistettava etuajassa.
Nyt jos kanta saadaan stabiloitua edes suurinpiirtein tälle tasolle tai jopa hieman vieläkin hiljalleen laskevaksi en ainakaan minä rutise hirvistä enää yhtään mitään.
Kävin tänään katsomassa myös pohjois-satakunnan aidatut h-haapataimikot kun moto kerran viereisiä palstoja aloitteli puimaan. Hirvien jälkihavainnot nolla ja aidat muuten ehjät mitä nyt talvi aina hiukan taivuttelee ja jättää alempia lankoja lumen alle.
Aivan kelpo suoritus hirvestäjiltä ja pedoilta.
Minä en olisi edes alkanut mainostamaan taimikoiden aitaamisia hirvivahinkojen estämiseksi. Niin utopistinen ajatus se on Suomen metsätauden ratkaisuna hirviongelmaan.
Harrastelija: ”Hyvä huomio Jeesiltä, tervetuloa tähän päivään 🙂 ”
Jessen huomiota ei voi kiistää. Jos jälkiä ei näy, ei niitä näy. Mutta mitenkään laajempaa johtopäätöstä tuosta ei voi vetää. Hirviä edelleen on n. 85000 ja jossain ne elelevät.
Niitä ruokailijoita on tällä hetkellä merkittävästi vähemmän , kun vielä muutama vuosi sitten. Nyt paikallisiksi muodostuneita tuhoja voidaan ehkäistä , jos niin halutaan , taimikoiden hoitoa aikaistamalla. Tällä toimenpiteellä voidaan välttää ne virheet mitä on aikaisemmin tehty. Kun hirvien elinolosuhteita heikennetään (samalla muuten metsän kasvu ja kunto paranee) , ei kantakaan kasva sellaisella voimalla , kun kasvu aikoinaan tapahtui. Toivottavasti kokemuksista on opittu. Hirvikannan vaihtelun vuoristorataa tuskin kukaan haluaa .
Aika yleisesti on jo valiteltu sitä, ettei taimikonhoitoon tahdo löytää riittävästi ammattitaitoista väkeä. Miisun ehdottama riukuaitauksien teko viimeistään varmistaisi tuon väen riittämättömyyden. En mitenkään pysty motivoimaan itseäni n. 10 hehtaarin hirvien ”teurastaman” mäntytaimikkoni riukuaitaukseen. Kerroppa Miisu, paljonko joutuisin käyttämään kallista aikaani yo. alueen riukuaitaukseen?
Miksi minun pitäisi suojata alueeni kutsumattoman lihakarjan hyökkäyksiltä? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos alueeni tulee suojata hirviltä, tulee sen tapahtua sen tahon toimesta (tai ainakin myötävaikutuksella), joka vaalii niiden runsaslukuisuutta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.