› Keskustelut › Luonto › Eläimet muuttavat kaupunkeihin

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Eläimet muuttavat kaupunkeihin

    Sent on: 30.7.2024, 10:32

    Merkitty: 

    Koska talousmetsä on niin huono elinympäristö, eläimet joutuvat muuttamaan kaupunkeihin.

    ”Metsämme ovat muuttuneet. Ne ovat monille eläimille liian nuoria, yksipuolisia ja tiheitä. Esimerkiksi oravien kaipaamia vanhoja kuusia on talousmetsissä vain vähän. Samoin petolintujen pesänrakennuspaikoiksi sopivia vankkaoksaisia puita. Tiheissä vesakoissa on myös hankala saalistaa lentäen. Eläimet hakeutuvat kaupunkien lähi- ja virkistysmetsiin, joita on usein käsitelty kevyem­min kuin varsinaisia talousmetsiä.”

    ”Metsien ravintoverkkokaan ei ole ennallaan. Saalistajat tarvitsevat saalista. Kettu ja muut pedot kärsivät metsäjänisten ja kanalintujen kadosta.”

    Ensin haukutaan talousmetsät ja lopuksi kaupunkimetsien nakertaminen: ”Metsien eläjille ei pian ole sijaa missään.”

    http://www.suomenkuvalehti.fi/paajutut/kettujen-ja-janisten-maara-on-pudonnut-metsissa-puoleen-30-vuodessa-moni-elain-hakeutuukin-kaupunkiin/

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Theme Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 1.8.2024, 12:23

    Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että metsäoravien väheneminen liittyy leudontuneisiin talviin. Orava vaikutti kärsivän myös Venäjän puolella – paitsi Lounais-Venäjällä jostain syystä vähemmän. Turun yliopiston tutkimuksessa oli mukana lumijälkiaineistoa laajalta alueelta Suomesta aina Ural-vuoristoon saakka ja oravat vähenivät koko alueella. (Tutkimus: Red squirrels decline in abundance in the boreal forests in Finland and NW Russia. Ecography.)

    ”Riistakolmiolaskentojen perusteella oravan väheneminen on selvästi jyrkempää pohjoisessa kuin etelässä. Pohjois-Suomessa kanta on tippunut jopa seitsemänkymmentä prosenttia”, sanoo erikoistutkija And­reas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

    Tutkimustiedot viittaisivat siis siihen, että Suomen metsänhoito ei ole ainut syy oravan ahdinkoon, varsinkin kun se on taantunut etenkin Pohjois-Suomessa, jossa suojelualueita on paljon.

    ”Taudit ja hyönteiset saattavat verottaa siemensatoa enemmän leutoina talvina kuin kylminä”, kertoo erikoistutkija Vesa Selonen Turun yliopistosta. Siementuhot siis lisääntyvät ilmaston lämmetessä – mahdollisesti jopa nopeammin kuin hyvän siemensadon vuodet, joita periaatteessa tulee entistä useammin Pohjois-Suomessa kun ilmasto lämpenee.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000006599633.html

    PS. Hesarin jutussa spekuloidaan ketun vähenemisen mysteerillä: liittyy mahdollisesti viimeaikaiseen supikoiran ja ilveksen kannan nousuun, myyräkantojen vähäisiin vaihteluihin ja metsäjäniksen vähenemiseen etelässä. Varmaan näinkin, mutta niillä alueilla missä kettua ei ole metsästetty, sen kanta ei ole romahtanut samaan tapaan.

    Scientist 1.8.2024, 14:13

    Eivät kaikki nisäkkäät ja linnut voi metsissä huonosti. Jos vertaa 1950lukuun suurin osa nisäkkäistä (karhu, susi, ilves, ahma, näätä, hirvi , metsäkauris jne) on lisääntynyt metsänhoidosta huolimatta. Hirvikannan on väitetty jopa olleen suurin jääkauden jälkeen. Metsäkanalinnut vähenivät tietääkseni jo 1950 luvulla eivätkä ole elpyneet sen jälkeen hyvin. Lisääntyneitä metsälintuja ovat mm peukaloinen, rautiainen, talitiainen, sinitiainen  käpytikka ja harmaapäätikka eikä palokärjelläkään mene huonosti.

    Yleisesti ottaen nisäkkäät ja linnut menevät sinne, missä on helposti saatavissa ravintoa ja pesäpaikkoja ts usein ihmisten lähelle. Näin varsinkin talvella ravinnon vuoksi.

     

     

    Ammatti Raivooja 1.8.2024, 14:23

    Avohakkuut ovat myrkkyä mustikoille mutta melkeinpä elinwhto vatuille. Tuntuu olevan avohakkuu ajojahdissa enemmän tunteita kuin järkeä, sillä istutuskuusikoista löytää runtataan sienisatoja ja jaksollinen kasvatus ylipäätään helpottaa mustikan ja puolukan elämää. Tosiaan hetken joutuu vattuja syömään, kukahan todella haluaisi, että nekin häviävät. Onko kettu jäänyt lokerossaan ahdinkoon? Onko luonnollista, että kettu valtaa naalin reviirin ja etelästä puskee isompi kultasakaali syömään rusakkopaistit?

    hemputtaja 1.8.2024, 14:26

    Heti aloituksen lainaaman tekstin tokassa lauseessa kerrotaan: ”Ne ovat monille eläimille liian nuoria, yksipuolisia ja tiheitä.”.

    Kehtaan väittää, että lause on höpöä. Kertoja ei ole käynyt vanhoissa metsissä, jotka pääsääntöisesti ovat aika yksipuolisia. Hoidetuissa metsissä sensijaan löytyy vaihtelua ja tilaa monimuotoiselle kasvistolle ja eläimistölle.

     

    Gla 1.8.2024, 14:42

    Mustikan määrä on kasvussa. Kuusia on enemmän kuin tiedossa olevan historian aikana. Järeän puuston määrä on kasvussa. Vain oravat vähenee ja siitä syytetään asioita, joissa kehitys etenee positiiviseen suuntaan. Väkisinkin tulee mieleen tiettyjä asioita, joita luontoväen kommentteihin on helppo yhdistää.

    isaskar keturi 1.8.2024, 14:47

    Taas on tullut tänä kesänä kahteen kertaan ajettu maa melkein päästä päähän edestakaisin eri reittejä. Ei voi kuin ihmetellä niitä metsäkatopuheita ja puupeltopuheita. Metsämaiseman katkaisee vain ABC-asemat ja joku yksittäinen ”ennallistettu” mummon mökki, jossa majaa pitävät lähinnä metsäelävät. Metsät vaihtelevat nuoresta vanhaan ja kauniisti hoidettuja yksijaksoisia metsiä ei löydä hakemallakaan.

    Visakallo 1.8.2024, 14:55

    Suomessahan mentiin jopa niin pitkälle, että metsistä tehtiin ilmastosyyllinen! Vastaavaa ei kai oltu keksitty missään muussa maassa. Tämä vain kertoo siitä, kenen kädestä poliitikot ja osa heistä riippuvaisista tutkijoista oikein syövät.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2