Keskustelut Luonto Eläimet muuttavat kaupunkeihin

  • Tämä aihe sisältää 17 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Eläimet muuttavat kaupunkeihin

    Koska talousmetsä on niin huono elinympäristö, eläimet joutuvat muuttamaan kaupunkeihin.

    ”Metsämme ovat muuttuneet. Ne ovat monille eläimille liian nuoria, yksipuolisia ja tiheitä. Esimerkiksi oravien kaipaamia vanhoja kuusia on talousmetsissä vain vähän. Samoin petolintujen pesänrakennuspaikoiksi sopivia vankkaoksaisia puita. Tiheissä vesakoissa on myös hankala saalistaa lentäen. Eläimet hakeutuvat kaupunkien lähi- ja virkistysmetsiin, joita on usein käsitelty kevyem­min kuin varsinaisia talousmetsiä.”

    ”Metsien ravintoverkkokaan ei ole ennallaan. Saalistajat tarvitsevat saalista. Kettu ja muut pedot kärsivät metsäjänisten ja kanalintujen kadosta.”

    Ensin haukutaan talousmetsät ja lopuksi kaupunkimetsien nakertaminen: ”Metsien eläjille ei pian ole sijaa missään.”

    http://www.suomenkuvalehti.fi/paajutut/kettujen-ja-janisten-maara-on-pudonnut-metsissa-puoleen-30-vuodessa-moni-elain-hakeutuukin-kaupunkiin/

  • isaskar keturi

    Eläimet tulevat ihmisten perässä eikä luontokatoa karkuun.

    Tilastokeskus – Kuntpuntari – Alueellinen keskittyminen historiaa ja tulevaisuutta – myös Suomessa (stat.fi)

    Kuvio 3 ihan lopussa kertoo väestön keskittymisen kaupunkeihin.

    90-luvulla kaupungeissa asui 64% nyt n. 75% – prosentuaalinen nousu n. 25% (11 %-yksikköä)

    r.ritva

    Maalaishenkisyyttä on ajettu alas ja toitotettu,että kun siellä kaikki lähellä.On ekologisempaa keskittää ihmiset yhteen paikkaa.jne..

    Melko suuri osa ihmisistä on uskonut tuohon unelmaan.Rotatkin tulee perässä.Meillä riittää aitoa metsää kaikenlaisille eläimille.Suomi on metsäinen maa.Eikä se liian nuori puusto,kasvusto häivytä kaupunkien suuntaan näitä mainittuja eläimiä eikä monia muitakaan.Jos haluaa villieläimiä kaupunkiin saattava tulla sen ruokajätöksen perässä.Pulut ja lokit onkin paikalla.

    On täysin puppua itelläni hyppää useita jäniksiä,poikasia,ketti ja kauriit, oravat ,sepelkyyhkyt.Muuttolintujakin moninaisia.On täysin potaskaa höpöttää eläimet metsistä tai pelloilta kadonneet.Kaikkea on jos haluaa nähdä.Myös metsässä kävellessä.Onko sity kanit hävinneet?!

    Ammatti Raivooja

    Kaikkea sitä joutuukin lukemaan. ”Rusakoita on nyt 25 kertaa enemmän kuin reilu 30 vuotta sitten.” Rusakoita on ylipäätään ollut vasta 1800-luvun loppupuolelta. Ilmastonmuutoksen myötä lajit suurenee. Onko kettu jäänyt liian pieneksi ja hitaaksi? Pärjääkö se vain enää naalille?

    A.Jalkanen

    Luke pohtii muutosten syitä näin. Ymmärtääkseni sekä metsäkanalinnut että metsäjänis ovat pärjänneet etelään verrattuna paremmin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asiaa voi tarkastella alueittain riistakolmiolaskennoista Luken luonnonvaratietopalvelussa.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/metsariistan-runsauden-seuranta-riistakolmiot/lumijalkilaskennat-osoittavat-metsien-pienten-riistanisakkaiden-kantojen-taantuvan

    Ammatti Raivooja

    Kaupungeissa on yleisestynyt tappamishurvittelu jota perustellaan kannansäätelyllä. Tiedetään, että 90% citykaneista kuolee aina kun jänisrutto leviää kannan tihentyessä eikä sille voi mitään. Ei ole minkäänlaisia perusteita tappaa citykaneja jalkajousella koska jänisrutto sitten aikanaan romahduttaa kannan eikä elinympäristö muutu epäsuotaisammaksi. Noni, jäniskantaakin metsästetään perusteena, että jänisrutto romahduttaa myls metsäjäniskannan. Mikä vaikutus Rusakolla on jänisruttoon? Mikä vaikutus metsästyksellä on? Ilveskannalla?

    Nyt on yleistynyt, että kaupunki-ihmiset eivät tiedä metsistä juuri mitään ja tikunnokkaan on joutunut vanhojen metsien puute nuorten taimikoiden tiheys vaikka todellisuudessa niitä raivataan väljemmiksi kuin mitä ne luonnollisesti olisivat metsäpalon tai tuulituhon jäljiltä.

    Nuoret kanahaukan talvehtivat etelän kaupungeissa kun on vähän paremmat oltavat. Jotkut lintulajithan yrittävät talvehtia muutenkin kun on sekin hommaa se muuttaminen. Yksi talvi katoin ku räksiä jäi talvehtimaan ja yrittivät sinnitellä pihlajanmarjoilla. Mutta sitten helmikuussa tuli varpushaukka pihalle pyörimään saattoivat hävitä sinne. Talvehtemissa pohjoisessa on siinäkin riskit et sitten pitää olla sydäntalvellakin siinä kunnossa, että pääsee aina lipettii.

    jees h-valta

    Joku outo otus kulkee meillä vieressä olevia villiintyneitä kuusiaitoja hyväksi käyttäen. Taas aamulla kun lehden hain näkyi luikahtavan aitaan. Supi se ei ole tai on sitten erinomaisen hoikka ja notkea. Paskoo noin koiran malliin. Talvella alkaa taas sekajätekipat kaatuilla kun hakee ruokaa. Liikkuu siis talvellakin joka myös kertoo ettei ole supi. Kai se joku tulokas, ehkä shakaali, liekö oikein se kultasellainen.

    r.ritva

    Saukko on aika sankari.Omituinen näätä.Kärppä,hilleri.Minkki.lumikko talven valkoinen luikero.

    On upeaa nähdä pihapiirissä.Kuinka harakka ja varis tekee yhteistyötä ajavat haukkaa takaa.Varpushaukka hätäpäissään pakoon edeltä.

    Joskus harakkaa tai varista toiset linnut pyrstösulista kiskovat kun karkuun ajavat.Ei kannata mennä pesää häritsemään.

    Elokuu alullaan,linnunlaulut lopuillaan.

    Ammatti Raivooja

    Tuossa mitä vähän vilaisin laadukkaampaa journalismia niin lukenut tutkijan mielestä on vielä spekulaatiota onko metsien nuorentuminen oravan vähenemiseen syynä. Orava on vähentynyt alueilta missä ilmasto on lämmennyt eniten. Toisaalta kuuset kasvavat isoiksi nopeammin mutta muut tuhot kyllä puoltavat niiden aikaisempaa kaatamista. Mitä olemme valmiit hyväksymään? Voiko Lehtipuu määriä lisät jos se tarkoittaa pienempiä kuusenkäpysatoja? Toisaalta tänään näin oravan, oli jäänyt kaupungissa auton alle. Oliko niin, että 5 miljoonaa otusta jää auton alle vuodessa, mikä merkitys liikennemäärien ja teiden määrien kasvulla? Jokaisella on oikeus typeräänkin mielipiteeseensä mutta pidin Suomen Kuvalehteä laatulehtenä mutta tuo teksti kuuluisi esimerkiksi jonkun lehden lukija palstalle. Kuinka paljon henkilö on nähnyt metsässä eläimiä verrattuna kuinka paljon niitä kaupungissa ja minkälaisiin johtopäätöksiin tästä voi tulla?

    Gla

    SK on samanlainen vIhreiden äänitorvi kuin HS.

     

    A.Jalkanen

    AR. Hyvä kysymys oravasta, johon SLL yrittää vastata artikkelissaan.

    ”Oravan alamäen syy löytyy muutoksesta sen elinympäristöissä. Talousmetsät eivät tarjoa oraville riittävästi ravintoa eikä suojaa. Suomessa talousmetsät nuortuvat: alle 20 vuotta sitten perustettujen puuviljelmien osuus on kasvanut. Se näkyy käpysadossa, sillä kuuset alkavat tuottaa säännöllisesti ja runsaasti siemeniä vasta noin 60 vuoden iässä. Kuuset kaadetaan ennen kuin niistä tulee suuria, ravintoa ja suojaa tarjoavia käpykuusia.

    Tämän lisäksi avohakkuut ja maanmuokkaus ovat myrkkyä sienille ja marjoille, jotka ovat myös oravan lempiravintoa. Tutkimusten mukaan sienisato pienenee kymmenesosaan avohakkuun jälkeen.”

    https://www.sll.fi/2024/02/28/onko-orava-pian-uhanalainen/

    Tästä näemme että ainakaan jatkuva kasvatus ei auttaisi oravaa (sen liikkumista paikasta toiseen kyllä), koska siinä varttuneet kuuset poistetaan suunnilleen siinä iässä kun ne alkavat tuottaa enemmän siementä. Suuria pesäpuitakaan tuskin löytyy enempää kuin jaksollisesta metsästä. Marjasatoihin tuleva häiriö avohakkuussa on väliaikainen ja korvautuu lajien monipuolistumisena (kasvupaikasta riippuen saadaan runsaasti mustikkaa, vadelmaa ja puolukkaa).

    Kysymys kuuluu: miksi toinen siemensyöjä käpytikka kukoistaa ja leviää kohti pohjoista?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)