Ihmettelin tuossa suorittavan käsitöitä. Mutta onhan siihen siten syynsä. Hirvien henkihän siinä oli saatava uhanalaiseksi. Oli keli mikä hyvänsä. Tuntuu niitä vain sitten piisaavan, ahneita hirvestäjiä meinaan kun lähes omankin henkensä kaupalla kulkevaa lihaa pyydetään. Täälläkin kyllä on lähinnä ruuhkautunut lahtivaja kun lihaa tulee päivittäin plokkaukseen. Tämä yksi mattimyöhäinen seurakin on saanut helposti ja paljon pienellä ajalla. Ei ole hirvikanta uhattuna vaan karjankasvatus on vain tuottanut jälleen huippusadon. Lienee olla tarpeetonta mainita keiden kustannuksella pakastimet on taas täytetty. Toivottavasti sähköä on piisannut ettei ole mennyt takametsille susien ruuaksi samaa kyytiä. Toki ne sinne kuitenkin kyörätään mutta kuuluu sitä paikallista sähköyhtiötä ensin pari vuotta tukea.
Ei tullut Jessen harmiksi pakastimen täytettä TÄNÄKÄÄN viikonloppuna. Kolme koiraa metsässä eikä hajuakaan hirvistä…
Olihan niihin käsitöihin ryhdyttävä , että saatiin kylätie kulkukuntoon (itselle olisi kyllä kiertotiekin löytynyt). Veikkaan ,että moni hirviporukka on ollut tänään samanmoisissa raivaustalkoissa.
Muisteltiin muuten porukalla 80-luvun puolivälin aikaista Manta-myrskyä . Silloin passimiesten ympäriltä alkoi kaatuilla puita ja jahti oli lopetettava . Jotkut olivat jääneet tielle mottiin , kun puita kaatui edestä ja takaa. Tänään olosuhteet olivat samaa luokkaa , mutta hommaan sitoutunut hirvimies lähtee metsään kelillä kun kelillä …pyyntilupia on vielä käyttämättä. 🙂
Vielä aiheeseen liittyen voisi kysyä että löytyykö niitä ”lottoamishaluisia” vielä tämänkin myrskyn jälkeen. Muistelen tuolla toisilla palstoilla keskusteluja metsävakuutusten tarpeellisuudesta. Katselin ”puoliysin” uutisia itä-suomesta pahimmilta tuhoalueilta ja en voinut välttyä kummastukselta että mitä metsänomistaja ajattelee kun pitää tuollaisia lähes satavuotiaita kuusikoita pystyssä? Ja aukkojen ja sähkölinjojen vieressä vielä. Melkoista lottoa ja aikamoisella omaisuusarvollakin.
Yhdessä kuvassa poikkimennyt oli paskalahokin. Vaurasta on Suomen metsäkansa. Kumma kyllä aina se ei näy MISSÄÄN muualla kuin juuri siellä metsässä.
Eipä täällä Satakunnassa osunutkaan pahasti nyt mutta muulle keski-ja itäsuomelle kyllä. Nyt illan kierroksella pieniä sumia oli aukkojen reunoista kaatunut ja jokunen tien ylikin mennyt. Mutta tiedonvälityksen kuvista päätellen joillain suunnilla meni hiukan enemmän.
Eipä tarvinnut puiden olla edes lahoja , kun vahinkoa syntyy . Edellä kuvaamani runko oli terve ja seisonut peltoaukean keskellä tähän saakka tuulia uhmaten muistini mukaan samannäköisenä yli 50 vuotta. Purjepintaa tosin oli vuosien saatossa kehittynyt, mikä olikin loullisen tuhon syy .
Vanhoissa kuusikoissa on taatusti tapahtunut vahinkoja , mutta vähintään yhtä paljon niitä on tullut vasta harvennetuissa ja tähän asti hoitamattomana olleissa riukumetsissä . Hoikat rungot ovat katkeilleet ja liian tiheyden vuoksi juuristoltaan kehittymättömät rungot ovat kaatuilleet järjestään.
Päivän raivasin taimikkoa,tuuli hiukan häiritsi,mutta ilma raikasta.Tulomatkalla vähän tieläkäsin katsastelin,yksittäisiä puita pääsääntöisesti. Aukon laidasta jälleen kaatoi,kahdesti olen sahapuut keräilyt samasta kohtaa edellisenä vuonna.
Nyt myydään firmalle koko loppukuvio,niin loppuu siitä tuulekaadot.Kokorunkoina kaatuneet,joten ainoastaan hakkuu aikaistui parivuotta.Vakuutuksia en haikaile ja sähkötkin on,ei valittamista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.