› Keskustelut › Metsänomistus › Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

    Lähetetty: 1.2.2016, 16:10

    Kun edellisessä ketjussa aloittaja vaatii vanhoilta metsät pois,että puu lähtisi liikkeelle ,niin ajattelin verotuksen myös saavan puut liikeelle.Kun metsä on nykyisinkin hyvin haluttua,niin se on sen merkki,ettei se yleensä omistajaansa köyhdytä,kuten esim.syrjäkylän vanhat talouskeskukset.

    Eikös ennen Neuvostoliitossa ollut Stalinin aikaan kulakkivero,jolla maanomistajat saatiin lopulta kolhoosiin liittymään ns. vapaehtoisesti.Veronkorotuksia en kannata,mutta maalaisjärjellä esim.kovempi perintövero saa varmemmin puun liikkeelle,kuin sukupolvenvaihdos matalalla veroseuraamuksella. Perinnön jaossa ei enää tiloja pirstota jakamalla,kun laitetaan semmoinen veroporkana,jos tila jää kokonaiseksi pieni vero.Myös perikuntien verokohtelua pitäisi jotenkin mulkata,jotta loppuisi jopa perikuntiperikunnat loppuisi lisääntyminen ,usein myös omistuksessa epäselvyyttä.

    Tekijä
    Metsäkupsa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • pikkutukki 4.2.2016, 10:44

    Muistaakseni perintöveron maksuun saa anottua aikaa oliko viisi vai seitsemän vuotta . Tämä on asiallinen juttu verottajalta .

    A.Jalkanen 4.2.2016, 13:42

    Maatilat saavatkin erikoisen veroedun, kun maatila siirtyy verotusarvolla jatkajalle, eikä käyvällä arvolla kuten esim. metsätilat. En tiedä mitä käytäntöä muussa elinkeinotoiminnassa sovelletaan. Verottaja ei siis katso metsätilaa elinkeino- vaan sijoitustoiminnaksi.

    Yksi akuutti ongelma on se, että vanhemman polven vankka metsäosaaminen ei siirry luontevasti kaupungistuneelle nuorelle polvelle. Jos osaamista on, metsiä myös käytetään – jos ei ole osaamista, metsiä museoidaan.

    Reima Ranta 4.2.2016, 18:39

    Puusta on Suomessa mittava ylituotanto. Ylituotanto on luokkaa 50%. Puunkäyttö 55, kestävä hakkuumahdollisuus 80 ja kasvu 100 milj. m3. (Suuruusluokkina)

    Tätä taustaa vasten puun liikkumisesta huolen kantaminen kuulostaa omituiselta. Tarkoitetaanko huolella sitä, että metsät tulisi sosialisoida vai pitäisikö ne lahjoittaa yhteiskunnan edun nimissä ylikansallisille yhtiöille.

    Kenen etua tällaiset puheet palvelevat? Ei ainakaan metsänomistajan etua. Sekin lienee selvää, että tällaiset puheet eivät ainakaan lisää innostusta metsänhoitoon.

    Aikoinaan verotuksen siirtymäaikana kovalla innolla hankittiin metsätiloja, mieluiten tietenkin hyväpuustoisia. Periaatteena oli, että huonosti ei saa käydä, vaikka hakkuiden jälkeen metsät pitäisi lahjoittaa Lipposelle. (Silloiselle pääministerille))

    Osallistuin aikoinaan uuden metsälain valmistelun aloittavaan seminaariin jo vuosia, vuosia sitten. Jo silloin ministeriössä oli menossa projekti, jonka tavoitteena oli metsätilojen järkeistäminen, eli tilakoon suurentaminen. Mitään ei ole saatu aikaan, vaikka tarve olisi HUUTAVA!

    Ammatti Raivooja 4.2.2016, 19:09

    Kannattaa pitää mielessä, että hakuumahdollisuudet ja markkinoille tuleva puu ei ole sama asia.

    Kenen etua muuten palvelee, että koivun hakkuumahdollisuudet ovat pienemmät kuin käyttö ja asiaa ei kerrota? Palveleeko se koivunkasvattajaa joka haluaisi pienempää hirvikantaa? Suojeleeko se hoitamattoja tiloja, joista koivua saisi lyhyellä tähtäimellä? Olisiko järkevämpää käyttää kotimaista ja jättää enemmän rahaa Suomeen ja metsänomistajille?

    Reima Ranta 4.2.2016, 20:26

    Anteeksi nyt AR, mutta minä olen ymmärtänyt kannanottosi täällä lähinnä sellaisiksi, mitä olen niitä lukenut, että haluaisit lähinnä tuhota yksityismetsätalouden Suomesta.

    Minusta ainut kestävä perusta suomalaiselle metsätaloudelle on vapaa markkinatalous. Yhteiskunnan tulisi ennen kaikkea huolehtia siitä, että markkinat toimivat. Vain se on tae menestymiselle maailmanlaajuisilla markkinoilla.

    Metsänhoidon investoinnit tulisi tehdä sinne, missä ne näyttävät kannattavan parhaiten. Se on eittämättä myös kansantalouden etujen mukaista.

    Gla 5.2.2016, 03:38

    Lumppi: ” Perintö- ja lahjaverotuksessa on käytössä sukupolvenvaihdoshuojennus joka koskee kaikkea elinkeinotoimintaa.”

    Ei siirry vuokra-asunto tai mikään muukaan pääomatulojen parissa oleva omaisuus huojennetulla menettelyllä, vaikka monelle noiden kanssa pelaaminen on elinkeino. Lisäksi elinkeino voi muodostua monesta palasesta, joista osa on metsää, osa asuntojen/mökkien vuokrausta ja osa arvopapereita.

    Gla 5.2.2016, 04:04

    RR: ”Puusta on Suomessa mittava ylituotanto.
    …
    Tätä taustaa vasten puun liikkumisesta huolen kantaminen kuulostaa omituiselta.
    ..
    Kenen etua tällaiset puheet palvelevat? Ei ainakaan metsänomistajan etua.”

    Taustalla on ilman muuta teollisuuden onnistunut aivopesu, koska samasta aiheesta puhutaan samaan sävyyn pöydän molemmin puolin. Itse olen esittänyt saman kysymyksen kuin sinä, mutta kukaan ei ole vastausta osannut antaa. Tosin uusimassa Metsälehdessä oli jo viitteitä siitä, että samaan ilmiöön ollaan kiinnittämässä huomiota muuallakin kuin keskustelupalstalla. Ja ainahan asian voi kääntää niin, että kilpailukykyisistä leimikoista (=säännöllisesti hoidetuista, kenties jopa kesäkorjuukelpoisista metsistä hyvien tieyhteyksien varrella) on pula. Kukapa olisi kiinnostunut rästiin jääneen ensiharvennuksen tekemisestä kaukana tiestä. Tilastoissa noissa kasvavat kuutiot ei erotu millään tavalla oikeissa talousmetsissä kasvavista kuutioista.

    Gla 5.2.2016, 04:08

    RR: ”Jo silloin ministeriössä oli menossa projekti, jonka tavoitteena oli metsätilojen järkeistäminen, eli tilakoon suurentaminen. Mitään ei ole saatu aikaan, vaikka tarve olisi HUUTAVA! ”

    Keskiarvo ei ole hyvä luku tämän asian tarkasteluun. Yli 100 ha tilakokonaisuuksien määrä on kasvanut ja sehän on ollut tavoitteenakin. On kyllä totta, että yhteiskunnan sääntelyn muutosten takia tuohon kehitykseen ei ole päädytty. Mutta kuten puun tarjonnan edistäminen, tässäkin asiassa mielestäni perimisen helpottaminen ei ole ensisijainen tapa kasvattaa tilakokoa, vaikka nuo asiat usein samassa yhteydessä mainitaankin. Käsittääkseni vapailta markkinoilta ostetut tilat pääsääntöisesti päätyvät sellaisten käsiin, jotka metsää ennestäänkin omistavat eli heillä kauppojen myötä tilakoko kasvaa. Perijät sen sijaan saattavat olla uusia omistajia ja ongelmaksi homma muodostuu vain silloin, kun yhtenäisiä tiloja pilkotaan tai ne päätyy passiivisille omistajille. Toisaalta uusien omistajien asemaakaan ei pitäisi vaikeuttaa, onhan meistä jokainen jostain aloittanut ja sehän on jatkuvuuden edellytys.

    Reima Ranta 5.2.2016, 11:13

    Puukuutiolla saa vähemmän ja vähemmän ostettua työsuoritteita. Työ metsissä joudutaan tekemään kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin mitä tulo työsuoritteesta saadaan, joka matalallakin reaalikorolla vielä moninkertaistaa kustannusvaikutuksen.

    Metsänomistajien ikärakenne on ongelmallinen. Omistajan tulisi olla mieluummin kasikymppinen kuin kuusikymppinen jo hoitotyön mielekkyyden näkökulmasta. Kai nyt yleisesti ottaen aktiivisuus alkaa kuusikymppisenä vähitellen hiipua. Tanelin kaltaisia poikkeuksia tietysti aina on. Se osaltaan varaankin johtuu myös nuoruuden kasvuympäristöstä.

    Metsänhoitoon kykenevä populaatio on kaupungistumisen myötä ilman muuta kovaa vauhtia vähenevä luonnonvara.

    Myöskään rajojen ulkopuolelta tulevat markkinapaineet eivät kaiketi ole ainakaan vähenemässä, mieluummin päinvastoin.

    Mm. em. seikkojen johdosta metsätalouden tehokkuuden lisääminen on kaikin käytettävissä olevin keinoin välttämätöntä.

    Tilakoko tulisi kasvaa merkittävästi, työn tuottavuus parantua, menetelmien kehittyä ja kannattamaton puuhastelu unohtaa jne. jne.

    A.Jalkanen 5.2.2016, 13:12

    RR: ”Puusta on Suomessa mittava ylituotanto. Ylituotanto on luokkaa 50%.”

    Ihan näin suuri ei kuilu kasvun ja käytön välillä ole. Annika Kankaan mainion kirjoituksen (Metsälehti 2/2016 s. 27) kaaviokuvasta näkyy että jos arvataan kasvun olevan nyt suuruusluokkaa 110 miljoonaa m3 ja poistuma on noin 80 miljoonaa, niin säästöön jäisi vain noin neljännes kasvusta. Puun käyttö 55 milj.m3 tarkoittanee metsästä korjattua puutavaraa, johon on lisättävä hakkuutähde ja luonnonpoistuma, että saadaan ”poistuma”.

    Uudet investoinnit ja uudet tuotteet vahvistanevat puun kysyntää sen verran, että säästö hupenee niihin, jos puu saadaan kotimaasta liikkeelle. Kuten A. Kankaan kirjoituksesta ilmenee, metsää ei ole mielekästä säästää loputtomiin, ellei haluta että ikäjakauma vanhenee ja puuston kasvu alkaa hiipua. Paitsi jos tulevaisuudessa hiilen seisottamisesta metsässä hyvitetään metsänomistajaa. (Globaalisti olisi tietenkin parempi hoitaa hiilen sidonta lisäämällä metsien pinta-alaa ja biomassaa siellä missä sitä on nyt vähän.)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5