Keskustelut Metsänomistus Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 50)
  • Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

    Kun edellisessä ketjussa aloittaja vaatii vanhoilta metsät pois,että puu lähtisi liikkeelle ,niin ajattelin verotuksen myös saavan puut liikeelle.Kun metsä on nykyisinkin hyvin haluttua,niin se on sen merkki,ettei se yleensä omistajaansa köyhdytä,kuten esim.syrjäkylän vanhat talouskeskukset.

    Eikös ennen Neuvostoliitossa ollut Stalinin aikaan kulakkivero,jolla maanomistajat saatiin lopulta kolhoosiin liittymään ns. vapaehtoisesti.Veronkorotuksia en kannata,mutta maalaisjärjellä esim.kovempi perintövero saa varmemmin puun liikkeelle,kuin sukupolvenvaihdos matalalla veroseuraamuksella. Perinnön jaossa ei enää tiloja pirstota jakamalla,kun laitetaan semmoinen veroporkana,jos tila jää kokonaiseksi pieni vero.Myös perikuntien verokohtelua pitäisi jotenkin mulkata,jotta loppuisi jopa perikuntiperikunnat loppuisi lisääntyminen ,usein myös omistuksessa epäselvyyttä.

  • harrastelija

    Tuossa eräs paljon metsää omistava tuttava suunnitteli kovasti, että kuinka saisi metsäomaisuuden siirrettyksi jälkikasvulle mahdollisimman pienillä veroseuraamuksilla.
    Eräs mahdollisuus tuntui olevan kun metsäomaisuuden saa maanviljelystilaksi. Maataloudessa on nähtävästi kevyempi verotus sukupolvenvaihdossa – en tiedä?

    Tuo otsikko pitänee nykyverotuskäytössä paikkansa.
    Perillisillä on pakko myydä metsää, että saa maksetuksi perintöveron pois!
    Tai sitten myydä metsä pohjineen.
    Metsä on kallis omistaa 🙂

    MaalaisSeppo

    Pienimmin veroseurauksin metsän voi siirtää seuraavalle polvelle sukupolvenvaihdoskaupalla, jolloin myyjältä ei peritä myyntivoitosta veroa, eikä ostajalta lahjaveroa. Ainoa vero on varainsiirtovero (4 %). Lisäksi ostaja saa hyväkseen metsävähennyksen, jolla kuittaa varainsiirtoveron moninkertaisesti.

    Jos perillinen ei osaa tai pysty järkevästi hoitamaan edes näin edullisesti saamaansa bisnestä, niin lyhyellä tähtäimellä hänelle on tietysti vielä edullisempaa saada kiinteistö perintönä. Ei tarvitse maksaa kuin perintövero, joka on tietysti paljon alempi kuin sukupolvenvaihdoskaupan tapauksessa kauppahinta. Jos perillinen on hoitanut asiansa edes kohtuudella, hän kyllä saa pankista lainaa verojen maksuun käyttäen vakuutena metsäkiinteistöä. Hätäinen myynti voi tulla tietysti eteen, jos pesä on riitainen tai perilliset ovat sössineet taloutensa jo aiemmin. Jälkimmäisten tapausten takia ei ole tarpeen helpottaa perintöverotusta tai sukupolvenvaihdoksia. Asiansa hoitaville nykyiset ehdot ovat riittävän edullisia.

    kisi

    harrastelijan pohdiskelut tuossa edellä aiheuttivat valaistumisen! Siinä saattaisi olla ainakin yksi mahdollinen selitys sille, miksi tilanne lukijoiden kuvissa esille tuomassani tapauksessa ajautui sellaiseksi, että muuan hyväpuustoinen ja huolellisesti hoidettu metsätila päätyi ventovieraisiin käsiin – valitettavin seurauksin.

    Ammatti Raivooja

    Vuonna 1999 eläkeläiset omisti yksityismetsistä 37% vuonna 2009 45%. Jos nousu on jatkunu samaa tahtia niin metsänomistajista lienee 50% eläkeläisiä. Kyllähän nuo H-vallan kriitikon luvut osoittavat, että puolet eli muutkuin eläkäläisistä toimittaa puuta enemmän kuin heidän osuutensa metsänomistajista. Kyllä siinä on totuuden siemen, että nuoret hoitavat metsiänsä paremmin. Luvut eivät valehtele.

    En laittas montaa pelimerkkiä sille, että tässä ajassa valtio alkaisi tehdä sosiaalisesti epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa sen takia, että vanhat ei kykene hoitamaan metsiä tarpeeksi hyvin.

    harrastelija

    AR esittää asian juuri päin vastoin. Juuri vanhemmat, jotka omistavat ja ovat omistaneet metsiään vuosikymmeniä tekevät itse hoitotöitä, koska asuvat lähellä metsiään. Ja tarvittaessa myyvät harvennuksia sekä päätehakkuita.

    Perikuntien metsät jakaantuvat nuorille tai pysy kuolinpesänä.
    Perikunnan jäsenet ovat mikä missäkin, osa Suomen rajojen ulkopuolella.
    He piut paut välittävät metsänhoidosta.
    Ulkopuolisella teetettynä hoitokustannukset ovat aika kalliita. Yleensä tällaisen palstan perijä ei tiedä metsätaloudesta muuta kuin sen, että sieltä saa rahaa, jos myy.

    Monella perillisellä on kumminki tasainen leipätyö, eikä suurelle perikunnalle jaettuna paljon sitä rahaa tule myynnistä.
    Esim. Helsinkiseudulla nuorisolla on muita arvoja kuin satsata metsänhoitoon ja myyntiin.

    H-vallan kriitikko

    Yksityiset metsänomistajat prosentteina:

    45% Eläkeläiset
    30% Palkansaajat
    16% Maatalousyrittäjät
    7% Perhe-, yhtymä- tai kuolinpesäomistus
    2% Muut

    Ammatti Raivooja

    Nii otin kantaa tuohon H-vallan kriitikon toteamukseen 2009 tilastojen valossa, että eläkeläisten osuus metsänomistajista on 45% mutta heidän osuus hk:n mukaan hakkuuttajista on vain 35-40%.

    Korpituvan Taneli

    Tuossa on siis metysänomistajien määrät prosentteina. Pitäisi löytää vielä hehtaarit näille omistaryhmille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija

    Sepä se, suurimmat omistajat lienevät Metsähallitus, Tornator ja UPM:kin vaikka se hävittää metsäpohjaa pienemmille omistajille.
    Sijoittajilla, säätiöillä ja yksittäisillä suuromistajilla kertyy hehtaareita jonkin verran. Vuosia sitten joku oli löytänyt 70 yksityistä mo:a joilla oli yli 1 000 ha.

    Suurin ongelma teollisen käytön puolella lienee kumminkin metsäomaisuuden pirstaloiminen, kun kuolinpesiä ja perintöjä jaetaan kaikille perillisille tasapuolisesti.

    Sellainen metsänomistaja, joka saa elantonsa suuremmassa määrin metsästä, hoitaa / hoidattaa ja myy puuta asiallisesti ikää katsomatta.

    Ammatti Raivooja

    Nii no onko sit järkevää pakottaa perikuntien purkamiseen jos se pirstaloittaa metsiä?

    Meillä eelinikäennuste kasvaa lapsia saadaan myöhemmin kuin ennen. Ongelma vain pahenee minusta. Perikunta omistusmuotona minusta eroa siitä, että metsät omistetaan omilla nimillä yhdessä. Ongelma on, että perikuntiakin omistaa vanhat ihmiset. Nuorten omistamisssa perikunnissa ei varmaankaan ole yhtä paljon ongelmia koska nuoret hoitavat metsiä paremmin ja on sitä ymmärrystä asioiden päälle enemmän. Jokainen uusi sukupolvi on edeltäjiään viisaampi. Jos jotain niin metsän perimiseen ikäraja, että ongelmat eivät lisääntyisi perijöidenkin keski-än noustessa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 50)