Keskustelut Metsänomistus Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)
  • Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

    Kun edellisessä ketjussa aloittaja vaatii vanhoilta metsät pois,että puu lähtisi liikkeelle ,niin ajattelin verotuksen myös saavan puut liikeelle.Kun metsä on nykyisinkin hyvin haluttua,niin se on sen merkki,ettei se yleensä omistajaansa köyhdytä,kuten esim.syrjäkylän vanhat talouskeskukset.

    Eikös ennen Neuvostoliitossa ollut Stalinin aikaan kulakkivero,jolla maanomistajat saatiin lopulta kolhoosiin liittymään ns. vapaehtoisesti.Veronkorotuksia en kannata,mutta maalaisjärjellä esim.kovempi perintövero saa varmemmin puun liikkeelle,kuin sukupolvenvaihdos matalalla veroseuraamuksella. Perinnön jaossa ei enää tiloja pirstota jakamalla,kun laitetaan semmoinen veroporkana,jos tila jää kokonaiseksi pieni vero.Myös perikuntien verokohtelua pitäisi jotenkin mulkata,jotta loppuisi jopa perikuntiperikunnat loppuisi lisääntyminen ,usein myös omistuksessa epäselvyyttä.

  • pikkutukki

    Metsän perintöveron suuruus on kovin harmillinen , jos perii metsän , joka onkin A0 , T1 ,T2 tai 02 . Silloin tekee mieli ottaa 013 !

    Timppa

    Luulisin, että sillä perintöverotusarvolla löytyy näiltä palstoilta runsaasti ostajia. Eikä tarvitse maksaa välittäjän palkkiotakaan. Huutokauppa pystyyn.

    Ammatti Raivooja

    Perintöveron poisto maksaisi 0.5miljardia euroa. Kyllä Nottinghamin sheriffi voisi tarttua tähän talousviisaiden ehdotukseen arvolisäkantojen tasapäistämiseen ja sen hyödyllisyyteen. Mm. Ruuan arvolisän nostamisella voisi maksaa rikkaiden verohelpotukset.

    Gla

    Itse en ole ymmärtänyt puheita sukupolvenvaihdoksen helpottamisesta eli perimisen halventamisesta. Kuten Kisin kuvasta ”Kaikki nurin” huomataan, tilakauppa saa puun liikkeelle. Harva meistä käyttää rahaa siihen, että saa joutilasta metsää. Siksi yhteiskunnan tavoitteena ei pitäisi olla yhden omistajaryhmän suosiminen, vaan ihmisten asettaminen keskenään tasaveroiseen asemaan. Vanhojen ihmisten metsien päätyminen vapaille markkinoille edistää taatusti metsätaloutta vähintään yhtä paljon kuin niiden periminen. Olennaista on vain se, ettei tiloja pilkota. Se, miten tämä pitäisi hoitaa ilman monimutkaisen ja byrokratiaa lisäävän sääntelyn määrän kasvattamista, sitä en osaa sanoa.

    MaalaisSeppo

    Kova perintövero saa tietysti verotettavat omaisuuserät ja myös omistajat liikkeelle. Jopa jo nykyisen tasoiset perintöverot. Tästähän on esimerkkejä, kute Wahroos, Fazer, Onninen. Halutaanko veropakolaisuutta kiihdyttää?

    Kiinteää omaisuutta ei tietenkään voi siirtää ulkomaille, mutta jos muiden omaisuuserien haltijat muuttavat enenevässä määrin pois, niin kiinteistöjenkin arvo romahtaa. Ylikireässä verotuksessa kiinteistöt vähitellen siirtyvät verovelkojen kautta Valtiolle, mutta mitäpä Valtio niillä tekee. Ei kiinteistö mitään tuota, ellei siitä ole tuloja.

    A.Jalkanen

    Nykyinen metsävähennys suosii mielestäni jonkin verran metsän ostamista verrattuna sen perimiseen, kun ostaja saa hyvät vähennykset veroista.

    Metsien säilyminen suvuissa voisi sikäli olla toivottavaa, jos sillä saisi maaseudulle jäämään ns. metsätalousyrittäjiä. Nämä pitäisivät kyliä elävinä ja asuttuina. Jos maaltapako etenee nykyistä vauhtia, tieinfra alkaa pikkuhiljaa rapautua, mikä ei tiedä hyvää puuhuollon kannalta. Kesäasutus ei riitä.

    pihkatappi

    Kyllä metsäomaisuudsta pitäisi osata irtautua siinä viheessa kun ei itse kykene hoitohommiin. Mitä sillä on väliä enää mitä siellä mesässä tapahtuu, jos ei sinne enää itse kykene edes menemään. Myymällä jälkipolville tai ulkopuolisille on paljon viisaampi tapa kuin pantata omaisuutta, jonka arvo ei nouse sillä etä sitä ei hoideta. Mutta onko tuo perintöveron korottaminen sitten se oikea tapa ohjata, kyllähän täällä puuta riittää, vaikka osa omistajista ei enää metsälleen mitään teekään. Jos perillinen on kiinnostunut metsänhoidosta, pitäisi tuo myyminen olla järkevälle perheelle itsestään selvyys. Minun isä myi metsänsä alle 60 vuotiaana, hyvin oli metsät hoitanut, ja kerää vieläkin hakkuun jälkeset polttopuut metsästä ja osallistuu istutustalkoisiin. Mikähän siinä joillakin on niin vaikea jakaa vastuuta perilliselle, ei se ainakaan suurinta rakkautta osoita.

    Ammatti Raivooja

    On tuo varmaan aika sensitiivinen aihe ottaa perheen sisällä. Miten aihe pitäisi nostaa esille? Sanoa suoraan, että nyt vanhaukko alkaa alamäki et nyt tehdään tämä sunupolvenvaihdos ennenkuin dementoidut ja kuolet? Mä luulen, että nää niin tabuaiheita, että monet ei edes uskalla ottaa aihetta esille ja kukaan ei halua ajatella kuolemaa. Luulenpa, että joltakin voisi mennä puhevälitkin kun alkaa puhumaan kunnon heikkemisestä sukupolvenvaihdokseen kannustaessa. Ei tuollaiset sukupolvenvaihdoshuojennuslait tule toimimaan, on liian vaikeita asioita ihmisille ottaa näitä esille mutta onpahan sitten kokeiltu hyvällä ennen pahalla. Vanhat, jotka ovat asioista perillä uskovat varmasti loppuun asti omiin kykyihin.

    H-vallan kriitikko

    Jostakin syystä tätä ketjua lukiessa tulee mieleen Kummeli sketsit ”Perintöä odotellessa”

    Jos kykenemättömyyttä hoitaa metsiään pidetään kriteerinä
    metsän omistamiselle, niin ainakin puolet metsistä voitaisiin
    ”sosialisoida” välittömästi omistajan ikään katsomatta.
    Mutu tuntumalla sanoisin omalla toiminta-alueellani olevien
    leimikoiden olleen viime vuosina jopa 35-40% eläkeläisten myymiä kaikista korjaamistani.
    Kyllä Suomessa puuta liikkeele saadaan ja sitä riittää niin paljon
    kuin on kysyntääkin, vieläpä ilman mitään ihmeellisiä vero virityksiäkin.

    Ammatti Raivooja

    Tälläne löyhä toteamus, että Metsänomistajien keski-ikä ja eläköitymisikä on muutamaa desimaalia huomioimatta sama. Jos jotain niin eikö eläkeläisten osuus hakkaajista kuulosta ennemmin pieneltä ja nuoret ei eläkkeellä pikimminkin yliedustettuina kriitikon metsissä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 50)