› Keskustelut › Metsänomistus › Eikö ympäristöministeriön tarvitse kantaa vastuuta?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Eikö ympäristöministeriön tarvitse kantaa vastuuta?

    Lähetetty: 30.11.2013, 16:12

    Hallitus sai pitkän väännön jälkeen rutistettua yli 30-sivuisen, n. miljardin euron suuruisen säästöluonnoksen.
    Ympäristöministeriön osuutta säästöistä ei löydy ollenkaan.
    Miten on mahdollista, että yksi laman pääsyyllisistä on jälleen kerran vapautettu yhteisvastuusta?
    90-luvulla tapahtui aivan samoin.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hemputtaja 6.2.2014, 19:52

    Alkoi kiinnostaa mitä se metsä oikein on ”virallisesti”. Kävin sivulla: ”http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/basic.htm” ja sieltä löytyi ”Metsän määritelmä”.

    Ei mahtunut tähän kun meni 2000 merkin raja rikki. Valitan.

    Taitaa olla hiukan kiinni mitä luokitusta käytetään. Jos oikein ymmärsin FAO:n käyttämä pudottaisi hieman pinta-alaa ja – vainoharhainen kun olen – epäilen tietäväni kumpaa luokitusta Ville ja Satu Brysseliin mielellään tarjoaisi.

    Gla 7.2.2014, 04:27

    A. Jalkanen: ”Pinta-alatiedot tulevat valtakunnan metsien inventoinnista.”

    Tällaista inventointia tuskin kovin monessa valtiossa tehdään, joten muilla täytyy olla muita menetelmiä käytössään. Todennäköisesti kansallisesti arvioituna edullisempia, kun sakkoja ei makseta, vaikka muuallakin varmasti metsää raivataan muuhun käyttöön. Muistanko oikein, että Suomi on ainoa eu:n maa, joka Durbanin sopimuksen mukaan joutuisi sakkoa maksamaan.

    A.Jalkanen 7.2.2014, 08:50

    Pinta-alatiedot tulevat valtakunnan metsien inventoinnista. Peltoheittoja ei lasketa metsäksi ennen kuin metsän määritelmä täyttyy, mutta metsitetty pelto ilmeisesti lasketaan. Ojitettu suo lasketaan metsäksi jos metsän määritelmä täyttyy. Siksi kunnostusojituskelvottomillekin soille (joilla ei ole uudistamisvelvoitetta) pitää jättää sen verran puita korjuun yhteydessä että metsän määritelmä edelleen täyttyy.

    Metsäpinta-alan vähenemisestä koituvan laskun suuruutta ei käsittääkseni tiedetä tarkalleen, ennen kuin ilmastosopimusneuvottelut on käyty asian tiimoilta loppuun, joka voi venyä vielä vuosia, ehkä v. 2020 tienoilla.

    A.Jalkanen 7.2.2014, 09:47

    Eri tahoille raportoidaan eri määritelmillä. FAO, YK:n ilmastosopimus (UNCCC), Kioton sopimus (Kyoto protocol) ja EU ovat muun muassa tahoja jotka ovat kiinnostuneita metsäpinta-aloista, ja kaikille maille on periaatteessa samat säännöt. Toki pinta-alojen tarkkuus riippuu käytetystä tekniikasta. Suomen otantapohjaisen inventoinnin eräs tärkeä etu on mahdollisuus arvioida virhemarginaali pinta-aloille, mutta se ei toimi pienalueilla tarkasti.

    Esimerkiksi kaudella 1989-2009 väheni metsäpinta-ala vuosittain yli 5000 hehtaaria ja rakennetun maan määrä kasvoi noin 9000 hehtaaria, eli osa rakennetun maan lisäyksestä tuli myös viljelymaasta ja kosteikoiksi luokitelluista maista. (Lähde: Taulukko 7.1-4 raportista: Kasvihuonekaasut. Tilastokeskus. 15.4.2011.)

    Tässä ja seuraavassa viestissä vähän lisää pinta-aloista.

    Metsällä tarkoitetaan suomalaisen luokittelun mukaan metsä- ja kitumaata, jota on yhteensä 23 miljoonaa hehtaaria. Tätä metsäluokitusta on sovellettu Suomessa 1950-luvulta lähtien eli yli 60 vuotta. Suomalainen puuntuotoskykyyn (kasvu puuston kiertoaikana) perustuva luokittelu:

    Metsämaalla puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin hehtaaria kohden vuodessa
    Kitumaa on yleensä kivistä tai suoperäistä maata, jolla puuston keskikasvu on alle yksi kuutiometriä mutta vähintään 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa.
    Joutomaa on luontaisesti lähes tai täysin puuton alue ja sen puuntuotoskyky on alle 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa.
    Metsätalousmaahan luetaan edellä mainittujen lisäksi myös metsäautotiet, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet jne.

    A.Jalkanen 7.2.2014, 09:48

    Lähde:
    http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/basic.htm

    YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n kansainvälisissä metsätilastoinneissaan käyttämä puuston latvuspeittävyyteen perustuva luokittelu:

    Metsää ovat sellaiset vähintään 0,5 hehtaarin suuruiset alueet, joilla puuston latvuspeittävyys on yli 10 % ja puusto pystyy saavuttamaan vähintään viiden metrin pituuden. Suomen metsäala on tällä luokituksella mitattuna noin 3 % pienempi kuin metsä- ja kitumaan pinta-alojen summa eli 23 miljoonaa hehtaaria.
    Muuksi puustoiseksi alueeksi luokitellaan vähäpuustoinen puuta kasvava ala, jolla latvuspeittävyys on yli 5–10 % ja jolla puusto pystyy saavuttamaan vähintään viiden metrin pituuden, tai ala, jolla latvuspeittävyys on yli 10 % ja jolla puusto ei pysty saavuttamaan viiden metrin pituutta.
    Valtakunnan metsien inventoinnissa (Metla) on käytetty kansainvälistä luokitusta kansallisen luokituksen rinnalla 9. inventoinnista (1996–2003) lähtien. Kansainvälinen luokitus on tarpeen kansainvälistä metsätilastointia ja metsäkeskustelua varten.

    Korpituvan Taneli 7.2.2014, 12:29

    Kiitos A.Jalkanen tyhjentävästä vastauksesta. Sinulla se on taito sanoa vaikeakin asia niin ytimekkäästi ettei sitä lukiessa ehdi paljon haukottelemaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 18.3.2014, 04:01

    Ville piti lupauksensa ja saa kirjata uuden saavutuksen meriittilistaansa. Suomi maksaa sakkoa hiilinielusta ja saa hyvityksenä päästöoikeuksia. Nyt onkin sopiva hetki leikata tukea kotimaiselta bioenergialta, kun uusiutumattoman tuontienergian käytön edellytykset paranevat.

    Näin meillä harjoitetaan vihreää ympäristöpolitiikkaa. Muistammehan tämänkin tulevissa vaaleissa.

    Puun takaa 25.3.2014, 20:08

    Nyt väännettiin vuorostaan kolmen miljardin säästöpaketti.
    Vasemmistoliitolle se näyttää ottavan koville, mutta selvisikö vihreät lama-arkkitehdit jälleen leikkauksilta?

    Puun takaa 26.3.2014, 20:38

    Kyllähän se kova paikka Vihreille on, että kotimainen energia tulee nyt hieman kilpailukykyisemmäksi kivihiileen nähden.
    Pellettisavujakin pitää oikein helikopterilla käydä Helsingin taivaalla nuuhkimassa.
    Turpeennostolle ympäristöministeriö miettii jo uusia rajoitteita entisten lisäksi, ettei vain turveveron noston peruminen aiheuttaisi turpeenkäytön lisääntymistä.

    jees h-valta 26.3.2014, 21:24

    Missähän se puuntakusen ”edunvalvoja” on luurannut kun tuollainen pienpuolue sanelee maa-ja metsätalouden kannattavuuden isot suunnat miten haluaa. Nyt vasta on hiukan ääntä saanut aikaan kun on hyvä takatuuli ettei taas tule tavantakaisesti turpaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6