› Keskustelut › Metsänomistus › Eikö ympäristöministeriön tarvitse kantaa vastuuta?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Eikö ympäristöministeriön tarvitse kantaa vastuuta?

    Lähetetty: 30.11.2013, 16:12

    Hallitus sai pitkän väännön jälkeen rutistettua yli 30-sivuisen, n. miljardin euron suuruisen säästöluonnoksen.
    Ympäristöministeriön osuutta säästöistä ei löydy ollenkaan.
    Miten on mahdollista, että yksi laman pääsyyllisistä on jälleen kerran vapautettu yhteisvastuusta?
    90-luvulla tapahtui aivan samoin.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 4.2.2014, 10:13

    Koskelalle voin vakuuttaa että oikealla puulajilla metsää saa syntymään vanhaan peltoheittoonkin yllättävänkin kepeästi ja tulos kuitataan vielä elonpäivillä poiskin.

    Gla 4.2.2014, 10:27

    Hemputtaja: ”Tympii kuunnella ja katselle tuota räpätystä/ jäkätystä. Kelpaa oikein hyvin esimerkiksi nykyisten superministeriemme sekametelipolitiikasta.
    Itsepä olemme sinne äänestäneet.”

    Minusta yhdenkään äänestäjän ei tarvitse tyytyä hyväksymään tilannetta. Vihreiden politiikka ei vastaa vaalien alla äänestäjille annettuja tietoja. Vihreät eivät luvanneet olla puuttumatta Talvivaaran kaltaiseen ympäristökatastrofiin. Samoin vihreät eivät luvanneet järjestää Suomelle hiilidioksidisakkoja metsien hiilinielusta. Vihreät eivät luvanneet tukea ministerin eroamiseen johtavaa toimintaa. Lupaukset ovat täyttyneet siinä, että vihreät ovat ilmoittaneet vastustavansa kotimaisen, hitaasti uusiutuvan raaka-aineen tuotantoa ja käyttöä. Se tosin riittää syyksi katsoa peiliin, jos lipukkeeseen on piirtänyt vihreiden listalta olevan numeron. Mutta näitä epäonnistuneen ekologisen diktatuurin kannattajia on äänestäjistä vain n. 8%.

    Korpituvan Taneli 4.2.2014, 11:41

    Tuosta metsämaan määrästä ja sen muutoksista.

    Tietääkö joku palstalla mihin metsämaan tilastoitu määrä perustuu. Onko kaikki metsitetty pelto ja ojitettu suo todella laskettu metsämaaksi?
    Minullakin on sellainen tilanne että ainakin verottajan luokitustietojen mukaan vain puolet tilasta on metsää. Osa on edelleen suota, vaikka se on ojitettu ja kasvaa kunnolla metsää. Osa on vielä peltoa, vaikka se on metsitetty ja kertaalleen jo harvennettukin.
    Jos tälläisiä tilastoharhoja on paljon, niin niiden oikomisella metsämaan pinta-ala kasvaa kohisten.

    Tietysti peltoheitot tulisi metsittää, mutta onko niitä todella metsittymättä eteläisessä ja keskisessä Suomessa paljoakaan? Se onko ne tilastoitu metsiksi on eri juttu.

    Meilläpäin on metsien pinta-alojen suhteen erikoinen kehitys meneillään. Pelloksi raivaus on saanut melkoiset mittasuhteet. Se ohittaa jo menneitten vuosikymmenten peltojen metsityksen pinta-alat hulppeesti. Nyt ei raivata mitään pieniä tilkkuja kerralla, ei tyydytä entisiin metsitettyihin peltoihin. Nyt rytisee metsänreuna vauhdilla ja aika laajasti.
    Siinä on sekin ihmeellisyys kun muutamat raivauskohteet ovat selkeästi pelloksi kelpaamatonta männyn maatakin. Kukahan niistä raivauksista todella hyötyy? Epäilen ettei raivaaja, mutta ei myöskään kansantakous tykkää siitä että kohtuullista männyn kasvualustaa tehdään kyseenalaiseksi pelloksi.
    Löytyy niitä kyllä vielä kelvollisiakin maita siihen raivaukseen, mutta vähemmän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja 4.2.2014, 16:59

    ### Tuosta metsämaan määrästä ja sen muutoksista.

    Tietääkö joku palstalla mihin metsämaan tilastoitu määrä perustuu. Onko kaikki metsitetty pelto ja ojitettu suo todella laskettu metsämaaksi?

    —snip—

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 5 h, 6 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli ###

    En oikein tiedä, mutta uskaltaudun arvailemaan.

    Tilakohtainen metsämaan määrä voipi edelleen perustua pinta-alaverotuksen tietoihin. Niitä aikanaan päiviteltiin joskus ja kaikki muutokset eivät taatusti ehtineet mukaan.

    Aluekohtainen ala taitaa tulla demokraattisen tasavaltamme metsien arvioinneista.

    MHY-metsänhoitomaksu perustuu pinta-alaan ja eiköhän tuossa ole suotkin mukana, mutta eivät peltoheitot tai muinoiset pakettipellot, ellei ole erikseen jotain kautta pinta-alaan siirretty.

    Veikkaan MHY-maksun tilakohtaisen pinta-alankin olevan alkujaan veropinta-ala. En ole kuullut yhdistysten pinta-aloja tarkistelleen eikä heille taida olla lupaakaan siihen.

    Korpituvan Taneli 5.2.2014, 03:38

    Hemputtaja:
    ”Veikkaan MHY-maksun tilakohtaisen pinta-alankin olevan alkujaan veropinta-ala. En ole kuullut yhdistysten pinta-aloja tarkistelleen eikä heille taida olla lupaakaan siihen.”

    Ei tuossa ole mitään veikkaamista. MHY-maksu perustuu verottajan luokiteltuun metsämaan pinta-alaan ja piste.
    Tuo luokitus kotikunnassani tehty viimeksi joskus 50-luvun alkupuolella. Sen jälkeen siihen on siirretty pellon metsityksiä satunnaisesti. Minulla puolet on siirretty puolet ei.

    Nyt ei ollut kyse tästä, vaan siitä mistä lasketaan tuo metsäpinta-ala, jonka pienentymisestä meitä sakotetaan? Mihin tilastoon se perustuu?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 5.2.2014, 05:46

    ”Nyt ei ollut kyse tästä, vaan siitä mistä lasketaan tuo metsäpinta-ala, jonka pienentymisestä meitä sakotetaan? Mihin tilastoon se perustuu?”

    Erittäin hyvä kysymys. Voisiko Metsälehti laittaa toimittajan selvittämään asiaa?

    hemputtaja 5.2.2014, 10:28

    ### ”Nyt ei ollut kyse tästä, vaan siitä mistä lasketaan tuo metsäpinta-ala, jonka pienentymisestä meitä sakotetaan? Mihin tilastoon se perustuu?”

    Erittäin hyvä kysymys. Voisiko Metsälehti laittaa toimittajan selvittämään asiaa?

    Lähetetty: 4 h, 29 min sitten
    Lähettäjä: Gla ###

    Ai siitä pinta-alasta oli kyse.

    Olisi tosiaan aihetta pistää laskentatapa näkyville.

    Pahimmassa tapauksessa laskenta on jätetty ympäristöministeriön asiantuntevaan ja ohjaavaan hallintaan. Ja jos oikein kauhistellaan, voivat määritellä metsänkin jotenkin poikkeavasti.

    Noissa tilastoissa ja niiden tulkinnassa kun on tosiaan valinnan varaa.

    Kiinnostaisi tietää esim. miten suhtaudutaan vaikkapa kaava-alueiden metsiin, joita muuten riittää. Puuta riittää myös tonteille ja teiden varsilla.

    Se kun on pikkuisen niin, että metsäteollisuuden iskulause: ”Suomi elää metsästä” on yhdellä kirjaimella pielessä. Pitäisi mieluummin kuulua: ”Suomi elää metsässä”.

    Korpituvan Taneli 6.2.2014, 17:01

    Kiitos A.Jalkanen tuo oli huojentava tieto. kun se tuolta tulee se tieto, niin sen voi katsoa pitävän paikkansakkin. VMI ei kai ole sinänsä tarkka menetelmä vielä kuntatasolla, mutta suuremmissa kokonaisuuksissa tilastot ovat tarkkoja.
    Tässä on myös selkeät perusteet muutoksille. Tilakohtaisia muutoksia kirjaamalla ei tulisi kyllä mitään.

    Mikähän siellä Valtakunnan metsien inventoinnissa on se metsän kriteeri sitten?
    Niin ja se vielä, että miten lasketaan aukko, pitääkö sen olla istutettu tai muuten taimettunut että lasketaan metsäksi tässä mielessä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 6.2.2014, 17:35

    Mitään ymmärtämättömänä asiasta äkkiseltään luulis että satelliittikartoista joillain ohjelmalla voidaan tarkkaankin laskea metsämaan määrä.

    Urbaanilekendat kertovat pellolla olleista puupinoista jotka laskettiin pois maanviljeliän viljelypinta-alasta.

    Korpituvan Taneli 6.2.2014, 18:20

    Pähkäilijä:
    ”Urbaanilekendat kertovat pellolla olleista puupinoista jotka laskettiin pois maanviljeliän viljelypinta-alasta. ”

    Taisivat olla EU:n peltopinta-alojen tarkastajia. Alkuaikoina kuulemma metsän varjokin laskettiin pois pinta-alasta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6