Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Gla

    Vastaus oli näennäisesti täydellinen, koska järjestelmä sen mahdollistaa. Viiden miljoonan potista palautuu vahinkojen korvauksiin 30%, koska korvausjärjestelmä on rakennettu tuottamaan tietoa vahinkojen vähäisyydestä. Silti vahinkojen määrä ei ole vähentynyt.

    Sama, jos palohälyttimet ei toimi, joten tilaston mukaan mukaan tulipalojakaan ei ole sattunut. Kaikki kunnossa.

     

    Planter

    Ensimmäisen kysymyksen vastaus oli siinä mielessä täydellinen, että kerrottiin, mihin rahat käytetään. Itse en ole kovin innostunut, että rahaa käytetään kännykkäsovelluksen kehittämiseen, jolla voin tarkistaa miksi en saa hirvivahinkokorvausta. Viittaan lukijoiden kuvien ”varataimi tapaukseen”.

    Sensijaan vastaus siihen miksi korvausehtoja ei laiteta sellaisiksi, että se  5 miljoonan potti tulisi  käytetyksi korvauksiin kokonaisuudessaan, oli piiloutuminen EU:n taakse. Pitää tarkistaa tuo ”ylikompensoinnin kielto”.

    Vastaus toiseen kysymykseen oli odotettu. Ei vastattu, kaveria ei jätetä. Vastauksen kirjoitti Vesa Ruusila ja kysymyksessä olleen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana oli Martin Hägglund,  joka on myös valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja.

    kokous

     

    A.Jalkanen

    Esitin joskus Nisäkästieteen päivillä Sauli Härköselle, että hirviä pitäisi olla sen verran, että vahinkoilmoituksia ei enää juurikaan tule. Silloin koko lupamaksun tuotto tulisi riistahallinnon käyttöön. Vaikka hirvilupia olisi siinä tilanteessa vähemmän, jos samalla hiukkasen nostaisi vhp-luvan hintaa, tulisi rahapottia ehkä silti kasaan nykyinen riistahallinnon tarvitsema ja käyttämä määrä.

    Ylikompensoinnista tuskin lienee kyse, jos lasketaan yhteen vahinkoilmoituksen hinta, hukkaan menneet metsänuudistamiskulut, toteutumaton kasvu ja laatutappiot. Lisäksi tappiot niistä metsiköistä jotka eivät ylitä korvauskynnystä. Muistanko oikein että Ari Nikula ja kumppanit laskeskelivat, että kokonaistappiot voisivat olla vuositasolla luokkaa 50 miljoonaa, josta siis korvataan 1,5 – 2 miljoonaa? Vaikutuksista on tulossa uusi selvitys, jota odotamme mielenkiinnolla.

    Anton Chigurh

    Ilman hirviä olisi mahdollista tuottaa puuta 200 miljoonaa kiintoa vuodessa. Helposti. Lisäys (luokkaa 100 miljoonaa kiintoa) olisi kokonaan käytettävissä kaupallisesti, jolloin metsäsektori kolminkertaistuisi.

    Juuri tuo nikulahan todisti, että yksi (1) hirvi tuhoaa vuodessa 2,5 hehtaaria taimikkoa. Vuotuinen uudistusala (pääasiassa kuusta kuusenjuurikääviköihin ja kuiville kankaille) on luokkaa 125000 hehtaaria. Satatuhatta hirveä, joka on talvikanta, (sama määrä kuin holtittomia sorkkaeläinlaiduntajia) tuhoaa tuplaten tuon määrän.

    Täällä ei yleensäkään ole nuo numerot oikein hallussa. Esimerkki: kasvuvastaava professori väitti kivenkovaa, että 650 runkoa/ha, joista jokainen kasvaa 100 litraa vuodessa (kasvuvaippa 30 neliötä, lusto 3,5 millimetriä): kylläsetoistakymmentäkuutiotakasvaa.

    Perko

    Sadepäivän selaus : https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.529008

    Rankka metsän ja rahan tuhlausta!

    Joka vuosi voisi uusia hävittäjät tai tehdä soten jos hirvi- ja peurahaitat hävitettäisiin.

    Haba

    Minne se ”ylimääräinen” tuotettu puu myytäisi ja mihin hintaan. Onko mtk:lla joku tukiautomaatti joka kustantaa kaikki ylituotannon markkinahintaa korkeammalla taksalla?

    mehtäukko

    No, jos puuta olisi tuon verran ”ylimääräistä”, olisiko puun tuonnille sitä vähääkään perustetta..?

    Visakallo

    Hirvituhoissa ei ole niinkään kyse puumäärästä vaan laatusiirtymästä. Mänty- ja koivutukkia siirtyy kuitupuuksi.

    Puuki

    Kerran ra-koivut siirtyi laadussa vatuiksi, kun yritin perustaa tukkipuukoivikon laatutaimilla.   Meni ns. ituksi kun tuli vain vatukkoa eikä lehtipuumetsikköä.   Hirville olen jo antanut anteeksi aikoja sitten . Ei se niiden vika ole , että on hyvät ruokamaat mutta taimikkotuhoja  ei korvata läheskään täysimääräisesti.

    Taimikkotuhojen kokonaistappioita on vaikea kovin tarkasti laskea mutta kohta on ainakin vähän helpompaa huomata ne tukkipuuvauriot jotka ei näy päällepäin.  Uusilla sahoilla on läpivalaisulaitteet eikä raakkeja sahata enää vahingossa.

    50 milj/vuosi voisi olla melko maltillinen arvio kokonaistappiosta koska suuri osa niistä tullee ikäänkuin huomaamatta , kun kuuselle joudutaan uudistamaan  männyn kasvatuspaikkoja suht. suurilla alueilla.  Se meinaa yleensä vähintään yhtä kasvupaikkatyyppiä / boniteettiluokkaa alempaa kiertoajan tuoton laskua.   Männiköiden ja koivikoiden  vioitusten aiheuttamat tappiot  siihen päälle .   Monesti kasvupaikalle tulee jonkinlainen kasvatettavaksi kelpaava metsä hirvien syöntivierailujen jälkeen mutta silloinkin kasvutappio/puulajin vaihdosta luontaiseen, usein hieskoivuun,  vähentää tuloja.

    Ennaltaehkäisyyn ne lupavarat tulisi suurimmaksi osaksi suunnata eikä vain siihen pieneen osaan kaikkein pahimpien ja selvimpien lyhyen ajan  taimikkovioitusten korvaamiseen .

    Metsuri motokuski

    Toivottavasti aloittajan toive ei toteudu koskaan. Tälläisiä kirjoituksia ei ole syytä jakaa eteenpäin. Nämä ovat enemmänkin vapaa-ajan ajakulua kuin todellisia aloitteita. Nämähän ovat yhden äärisuunnan ajatuksia muille ajatuksille ei ole sijaa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 217)