Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • suorittava porras

    Jessellä on huono tai valikoiva muisti ,koska Satakunnan taulukot ensimmäisellä sivulla kertovat ,että asetettuihin tavoitteisiin on päästy kirkkaasti. Varmistelun makua tosin on havaittavissa ,kun naarasosuutta kannasta on alettu kasvattaa. Se on selkeä merkki siitä,että perälauta on kolahtanut metsästäjien mielissä.

    Ihmeellinen kyselyvimma tuntuu aloittajaa vaivaavan riistahallinnon tekemisistä. Kun katselee hirvitalousaluekohtaisia verotusennusteita on jokaisessa maininta ,missä mennään ja mihin pyritään. Alueellisen riistaneuvoston esityskään ei ole mikään jumalansana. Paikallisesti voidaan toimia toisin ,jos vain halutaan. Ehkä olisikin ministerin asemasta kysyttävä suoraan metsästäjiltä ,millä perusteella kantaa pidetään aavistuksen isompana ,kun maassa keskimäärin. Asialle saattaa löytyä hyvinkin vankat perusteet.

    Mettämakuri

    Paljonkohan on tilastojen virhemarginaali?

    jees h-valta

    Suorittava, laitoin sen suoraan Satakunnan Kansan jutusta. Aika kummaa jos sinun tilastosi ja journalisti ovat antamassa ristiriitaista infoa. Toki kanta on laskenut lehdenkin mielestä mutta ei vielä yllä asetettuun raamiin.

    A.Jalkanen

    Mettämakuri, katso Planterin kaavio edellä 30.8.2020, 17:20. Hirvikanta-arvio tarkentuu jälkikäteen, mutta siinäkin on tietenkin virhemarginaali, ehkä noin +/- 10 prosenttia.

    suorittava porras

    Sen tiedon perusteella ,mitä metsästyksen aikaan on ollut käytettävissä , raameihin on osuttu määrän suhteen. Naaraita on kannasta kuitenkin tavoitetta enemmän. Näkyy etusivun luken julkaisemasta taulukosta.

    jees h-valta

    Kyllä sitten on jälkeenpäin aika reippaasti korjattua tietoa. Tämä juttu oli ihan hiljan lehdessä.

    Planter

    ”Viime vuonna 9 lupaa. Tänä syksynä 6 lupaa. Pankkiin jää vielä kaksi lupaa ja ne käytetään jos hirviä alkaa ilmaantumaan talvilaidunalueelle enemmänkin. Näyttää että katto on saavutettu pohjoisessa keski-suomessa ja ollaan tavoitteen lähellä. Tosin uros / naaras suhde on edelleen pielessä ja verotusta kohdennetaan naaraisiin.”

    Yllättävän hyvin pienen seuran tilanne peilautuu koko valtakunnan tilanteeseen.

    Katto on saavutettu, lupia vähennetään kolmanneksella ja kannan tuottavuus on tapissa, koska siellä on yli kaksi naarasta yhtä urosta kohti.

    Koko valtakunnassa katto on saavutettu, noin 100 000, lupia on vähennetty viime vuodesta ja kannan tuottavuus on liian suuri (kuten Ruusilakin totesi Metsälehdessä). Ei tällä yhdistelmällä päästä valtakunnan tavoitteeseen, joka on 76 000, selvästi ei ole tarkoituskaan.

    Tätä on jatkunut vuosikaudet. 2012 pääsi kanta livahtamaan alle 90 000 ja syntyi valtava paniikki. Valtakunnan arvostetuin hirvitutkijakin vaati julkisesti hirven täysrauhoitusta, koska hirvikannan rakenne oli vääristetty, jatkuvasti tuottavuutta lisäämällä. Jo yhden vuoden täysrauhoitus olisi nostanut sillä rakenteella talvikannan 150 000:een. Kukaan  ei kantanut huolta metsätaloudesta, hirvistä vain.

    Niin, siellä ensimäisellä sivulla oli sähköpostiosoite, johon voi lähettää kysymysehdotuksia, miksei hirvistäkin, mutta mielellään myös muista aiheista.

    Planter

    Kiitos Metsälehdelle!

    Metsälehti toimitti lupauksensa mukaisesti kysymykset ministeriöön ja julkaisi lehdessä vastaukset. Hyvää palvelua! Näin saimme ministeriön vastaukset kaikkien luettavaksi.

    Gla

    Hieno juttu Metsälehdeltä tosiaan!

    Ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen oli sitä kiemurtelua, mikä järjestelmä mahdollistaa. Toiseen kysymykseen ei mielestäni vastattu ollenkaan. Kepun syöksy ei tällä toimintakulttuurilla oikene. Tarvitaan suoraselkäistä toimintaa, vaikka moni vanha kaveri siinä mielensä pahoittaakin. Ehkä parasta romuttaa koko kepu-mmm-akseli. Syntyy vähiten kitinää.

     

     

    suorittava porras

    Eka kysymykseen lukutaitoiset ilman suodatinlaseja lukevat saivat lähes täydellisen vastauksen. Ikävä , jos vastaus ei täyttänyt odotuksia. Toiseen kysymykseen ei vastattu , mutta kysymällä paikallisilta viranomaisilta sekin selviää. Ei välttämättä ole niin yksioikoinen asia , kun toiset täällä väittävät.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 217)