Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Visakallo

    Aina vain enemmän naurattaa nuo suorittavan jutut. Kemera ei ole Suomessa aiheuttanut yhtään hirvivahinkoa. Hirvivahingon aiheuttaja on aina hirvi.

    Mitä taas peltojen metsitykseen tulee, en ottanut ainakaan hirvi-riskiä silloin kun sen tein. Ajat muuttuivat hirvikannan suhteen aivan toisiksi vasta myöhemmin.

    Gla

    Suorittava: ”Minäkin mietin aikoinaan yhtenä vaihtoehtona peltojen metsitystä. Tulin onneksi toisiin aatoksiin ja pellot tuottavat edelleen syötävää jalostettavaksi maidoksi karjan avulla. Toinen vaihtoehto olisi ollut heittäytyä tukien käyttäjäksi ,mutta onneksi parempi vaihtoehto löytyi.”

    Eli peltosi tuottaa ilman tukia? Rahat vaan menee tuottajalle, ei sinulle. Olipa hyvä, että pääsit pois tuosta paheellisesta toiminnasta.

    jees h-valta

    Olipa tosiaan hupaisin suorittavan tilitys! Älä hommaile itsellesi ongelmia vaan anna peltosi muiden tuotantoalustaksi. Ettet vain joudu ongelmiin. Äläkä ainakaan hae kemeraa ettei vain taimikkosi puskitu. Voi jestas mitä sekoilua! On hienoa että jotkut osaa laistaa ongelmia. Sitähän meillä harrastaa aika moni jopa metsänomistajissa. Älä tee mitään ettei tule ongelmia, suomalaista sisuako?- tuskin.

    Visakallo

    Peltojen metsittämisessä on se hyvä puoli, että siinä maapohja ei katoa mihinkään. Jos tulee sellaiset ajat, että peltoja taas tarvitaan, ei muuta kuin moto laulamaan, kannot ylös, ja kyntömies hommiin. Muistuu aina silloin tällöin mieleen taannoinen FinnMetkon työnäytös, jossa kuusikko muuttui viljelyvalmiiksi salaojitetuksi pelloksi!

    Puuki

    Hirvien talvilaidun alueilla hirvien ruokailu mäntytaimikoissa lisääntyy, kun mä-taimikot on vähentyneet ja samalla hirvikanta on pysynyt suunnilleen samalla tasolla ainakin 20 v:n ajan.  Entistä hankalampaa voi olla  saada mäntymetsä uudistettua ja selviytymään kasvatuskelpoisena niillä alueilla  missä hirvet ja muutkin puille haittoja aiheuttavat eläimet on todellinen ongelma talvella.

    Vesakon parantunut kasvukin on lisännyt taimikonhoidosta huolimatta hirvien sapuskaa taimikoissa.  Joka ei halua/pysty taimikoitaan hoitaa, se suotakoon heille. Syitä voi olla siihen monenlaisia; mm. toimenpiteistä päättämisen vaikeus yhteisomisteisissa metsissä.   Yhtiöt hoitaa taimikkonsa hyvin ja varmaan n. 95-99 % tällä palstalla kirjottelevista olipa kemeraa tai ei.   Selluyhtiöt tähtää kuitupuun kasvatukseen ja yksityisillä on yleensä  eri päämäärä, kun pitää ajatella muutakin kuin selluyhtiön etua.   Kemera ei ole syy eikä seuraus taimikonhoitojen laiminlyönteihin. Jos jossain kemerasäännöt on johtaneet hankalien e-puukohteiden syntymiseen, niin moitteet ja ehdotukset tilanteen muuttamiseen pitää kohdentaa lainlaatijoille ja/tai hommata semmonen kone joka toimii mahdollisimman hyvin nuorissa metsissä.

    Tolopainen

    Tiedän aika tarkkaan alueemme hirvimäärän, ja se oli huomattavasti suurempi 80-luvun puolivälissä kuin nykyään. Kanta meni niin pieneksi viime syksynä, että tämän syksyn metsästys ei tuota lähellekään sitä määrää hirviä, joille on myönnetty kaatoluvat.

    Planter

    Virkavastuusta

    Jokaisella kansalaisella on oikeus ja mahdollisuus tutkituttaa virkamiehen (tai naisen) tekemiset, jos epäilee laiminlyötejä tai virheitä.

    Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Netistä löytyy kantelukuponki, eikä prosessi maksa kantelijalle mitään.

    Omassa avauksessa ei kuitenkaan ollut tarkoitus, että lähdetään yksittäisiä virkamiehiä syyttämään tilanteesta, ratkaisu ongelmaan ei ole se.

    Tarkoitus oli, että ihan hyvässä hengessä tiedustellaan kapellimestarilta, joka johtaa koko orkesteria ja jolle lainsäädäntö on asettanut vastuun, että onko hän tietoinen kentän ongelmista ja siitä, että hänen johtamansa organisaatio ei noudata maa-ja matsätalousministeriön laatimaa hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja voidaan kyseenalaistaa noudattaako edes metsästys- ja riistahallintolakeja.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Kanta meni niin pieneksi viime syksynä, että tämän syksyn metsästys ei tuota lähellekään sitä määrää hirviä, joille on myönnetty kaatoluvat.”

    Ammuitteko viime syksynä totutun yhden hirven sijasta kaksi?

    Metsuri motokuski

    Meillä on sama tilanne kuin tolopaisella. Viime vuonna 9 lupaa. Tänä syksynä 6 lupaa. Pankkiin jää vielä kaksi lupaa ja ne käytetään jos hirviä alkaa ilmaantumaan talvilaidunalueelle enemmänkin. Näyttää että katto on saavutettu pohjoisessa keski-suomessa ja ollaan tavoitteen lähellä. Tosin uros / naaras suhde on edelleen pielessä ja verotusta kohdennetaan naaraisiin.

    jees h-valta

    Mm ei sitten enää ensivuonna kannata jahtiin lähteä. Kun karja loppuu kohta tyystin niin turha kai siellä sitten on rampata. Kummastuttaa vain kun riista-aidat senkun lisääntyy itä-länsisuunnan siirtymässä. Nyt Riihimäen Lopin puoleisella osuudella taas tehdään kilometri tolkulla uutta aitaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 217)