Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Tolopainen

    Yhä enemmän metsää jää puuntuotannosta pois, kun puuntarve vähenee. Paperiteollisuus kuluttaa pääosan kuitupuusta. Kyllä hirvilaitumia tulee jatkossa paljon lisää, älkää turhaan olko huolissanne.

    Visakallo

    Puuntuotannosta pois jäävät metsät eivät ole pitkään hirville soveliaita ruokamaita. Ruokailu keskittyy entistä enemmän kasvatettaviin taimikoihin.

    jees h-valta

    Tolopaisella tuo on menossa jo pakkomielteen puolelle. Mikä ihmeen puuntarpeen vähentyminen? Ei se kyllä mihkään vähene vaan tulee lisääntymään kunhan eurooppa ennallistuu koronapandemiasta.

    Tolopainen

    Metsäteollisuuden puunkäyttö on pienentynyt jo yli kymmenen vuotta ja mikään ei tuota trendiä käännä. Painettu sana vähenee, vain mummot tilaavat printtilehtiä. Vanhoina hyvinä aikoina Hesarin sunnuntainumero painoi yli puolikiloa.

    Planter

    ”Planter haukkuu ihan väärää puuta.”

    Eiköhän tässä kuitenkin olla oikean puun juurella. Tilanne ei korjaannu metsästäjiä haukkumalla. Vastuut ovat ajan saatossa päässeet pyörähtämään väärin päin. Jonkilainen maantapa on tullut, että Riistakeskus tuntuu valvovan hirvieläinasioissa maa-ja metsätalousministeriön toimintaa, vaikka valvonta on määritelty lainsäädännössä toisinpäin.

    ”Suomen tiheät hirvieläinkannat ovatkin haaste maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaukselle…Nykyisenmuotoinen hakkuiden jälkeen tehtävä metsänviljely on osaltaan mahdollistanut hirvikannan kasvun. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puuvalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista.”

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6704.pdf

    suorittava porras

    Hirvikanta on saatu pudotettua alle puoleen ja monin paikoin jopa kolmasosaan 2000-luvun alun tilanteesta. Miten on kehittynyt taimikoiden hoito viime vuosina? Hoitorästien määrä vain kasvaa ,vaikka tukipolitiikkaakin on viritetty parempaan suuntaan toimien tehostamiseksi.

    Olen sitä mieltä ,että mo:nkin on tehtävä oma osuutensa hivivahinkojen torjumisen suhteen. Jos toisaalla lisätään hirville sopivan ravinnon määrää , ei tilannetta pystytä metsästyksellisin keinoin hallitsemaan. Rajoituksia vaaditaan vhp:n ruokintaankin. Saman pitäisi koskea myös hirviä. Siinä maanomistaja on avainasemassa. Katsotaan hirvitilannetta uudestaan sen jälkeen ,kun taimikonhoitorästit on puolitettu. Pelin voisi avata siten ,että mahdolliset vahinkokorvaukset evätään ,jos tilalla ei ole tehty oikea-aikaista taimikonhoitoa. Tärkeintä on varhaishoito.

    Mettämakuri

    Pahimmat hoitorästit taitaa ainakin pohjois-suomessa olla jakamattomissa kuolipesissä, pesässä voi olla jopa sata osakasta joista osa asuu ulkomailla.

    Näistä ”taimikoista”  osa on päätehakattu ja jätetty sen jälkeen herran haltuun.

    Planter

    Jos ministeriö katsoo, että syyllisiä tilanteeseen ovat metsänomistajat, niin jälleen pitää osoittaa sormella vastuullista, eli maa-ja metsätalousminiteriötä, sen tulee korjata epäkohta ja laittaa metsänomistajat kuriin, että lopettavat hirvien taimikkoruokinnan.

    Kannatan lämpimästi ehdotusta, että vahingonkorvaukset evätään tiloilta, joilla ei ole tehty oikeaikaista taimikonhoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että korvausjärjestelmästä ja sitä rahoittavasta pyyntilupamaksujen keruusta voidaan kokonaan luopua, karsia kustannuksia, byrokratiaa ja vaikutus on positiivinen.

    Nythän on niin, että meille on varmaankin tuhansia kertoja vakuutettu asiaa esittelevän nimimerkin toimesta, ettei taimikkovahinkoja tule, ainoastaan kantovesat syödään, kunhan taimikot on hoidettu oikea-aikaisesti.  Tällöin taimikkonsa hoitaville ei tule vahinkoa ja löperöille ei makseta. Jos lähes kaikki taimikot saataisiin hoidettua ajallaan loppuisivat hirvivahingot kokonaan.

    Kummallista jos hirvimäärä on puolittunut 2000-luvun alun tilanteesta, mutta vahingot eivät vähene. Vahingot eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet, kuten kuvasta alla nähdään ja sehän tässä on oleellista

    Planter

    vmi

    A.Jalkanen

    Jonkun oliko Juho Matalan esityksen mukaan hirville talvella maistuvimman rehun eli männyn taimikoiden määrä on ollut aleneva, joten siltä osin tarjottu syötävä on ollut aleneva eikä nouseva. On tietenkin mahdollista että nämä taimikot ovat jääneet useammin vaille tarpeellista hoitoa. Täällä on kuitenkin osalla kirjoittajista havaintoja että hoidetutkin taimikot tulevat syödyiksi.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 217)