Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • A.Jalkanen

    Täällä on varoiteltu paikallistason toimivien systeemien rikkomisesta. Metsästys on vakava asia, joten otetaan nämä tunnot huomioon. Toivottavasti metsästäjien puolella otetaan puolestaan vahingonkärsijöiden tunnot vakavasti huomioon. Myös ne joilla ei ole ääntä, eli Suomen luonto.

    Ruokinta aloitetaan syksyllä ja kun tietyn ruokintapaikan kohdalla ei enää metsästetä, ruoka pois. Pimeänäkölaitteet pysyvästi käyttöön.

    Pitäisikö jostain rekrytoida lisää metsästäjiä, eli ottaa vastaan vierailijoita muualta Suomesta syksyn parhaille viikoille etelään? Varusmiehiä apuun?

     

    oksapuu

    Tiedoksi vaan että paikalliset pienteurastamot ostaa/ käsittelee jo nyt peuranruhoja. On varmasti asialliset tilat…

    Peuralta nirri/nahka pois ja ruhot voi vaikka myydä.

    Gla

    Toki näin jossain voidaan toimia. Sen varaan en hommaa kuitenkaan laskisi.

    Olisi hyvä tietää, moniko näistä MTK:lle peurojen lahtaajiksi ilmoittautuneista on metsästysseurassa eli tietää, mistä on kyse, mutta eivät saa seurassa toteuttaa toiveitaan. Tai moniko vaan kuvittelee voivansa lahdata peuroja, kun autosta niitä pelloilla näkyy. Yllätys voikin olla, että 200 m on lyhyt matka maastossa, mutta pitkä matka ampua. Tai moniko suunnittelee myyvänsä metsästysmahdollisuuksia niille, jotka ei seuraan ole päässeet.

    Anton Chigurh

    Täällä pitävät kovinta ääntä sellaiset, joilla ei ole käytännön kokemusta sorkkaeläinten poistosta. Minä olin ensimmäistä kertaa hirvenajossa 1959.

    Pahin rajoittava tekijä on pinta-alarajoitus. Se heti pois. Toinen on lupajärjestelmä. Se heti pois. Puuntuottajalla tulee olla oikeus tuottaa myös puuta. Minulla henkilökohtaisesti olisi tätä nykyä mahdollisuus ampua kymmenen (10) hirveä omilta mailta ensimmäisenä syksynä, kunhan tuo toteutuu. Siitä eteenpäin luokkaa kaksi (2) vuosittain. Ja hirviongelma olisi pois. Hirvi ei ole mikään matkasaarnaaja. Sillä on oma vakiintunut elinpiiri, jolla se liikkuu (samoin muutkin sorkkaeläimet). Ja jonka se etsii toisen elinvuotensa aikana.

    Juuri tätä maanomistajan poisto-oikeuden toteutumista metsästysseurat (holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat) kauhulla odottavat ja pelkäävät. Maiden vuokraaminen metsästysseuroille voisi jatkua kuten ennenkin, mutta tuolla maanomistajan poisto-oikeudella. Todennäköisesti seurat saisivat jopa lisää metsästysmaita.

    suorittava porras

    No moneenkos hirveen Anttooni on viimeisen kymmenen vuoden aikana poisto-oikeuttaan käyttänyt omilla maillaan? Seuraan kuuluvana se ei ole ongelma. Ei ainakaan minulle ollut. Toiset höpöttää ,toiset tekee.

    A.Jalkanen

    Maanomistajan poisto-oikeus on uusi avaus. Toimisi siis samaan tyyliin kuin pihasusien poisto. Niin kauan kuin vahinkoja ilmenee, hirvieläimiä saisi poistaa tai poistattaa ja myydä eteenpäin. Voisi kokeilla? Ottaisi nämä ”poistot” vaikka aluksi pankkiluvista, ainakin kohdentuisivat oikein, ja kuitenkin homma olisi seuran hallinnassa edelleen.

    Puuki

    Ennen ajettiin  hirviä ja sitä enne jäljestämällä (naakimalla) mutta ei ole paluuta siihen tyyliin, kun /jos hirvikoirat pystyy toimimaan edelleen.   Kummalliseksi on mennyt joidenkin suhtautuminen ,kun oli eräs tuttu käymäs ja näki hirvensarvitrofeen sisällä  ,niin sanoi murhaajaksi.  Minä että mitä, en ole kokenut sitä metsästystä noin vaikka lopetinkin hirvien ampumisen ja vaihdoin kiväärillä osottelemisen kameralla osottelemiseen.    Jousimetsästys on vaativampaa kuin luotiaseella , tarkat säännöt osumaenergian min.määrästä  siinäkin ja nuolen kärjen mallista. <20 m on sopiva ampumaetäisyys. Pienoskiväärillä ei saa kai ampua kuin räksiä.

    Onko muuten kauristiheys/ 1000 ha  4000 , kun oli 4 metsäkaurista 1 ha:lla ?

    Gla

    Nyt ei ole kysymys mielipiteen esittäjän hirvenmetsästyskokemuksen pituudesta, vaan peuranmetsästysmahdollisuuksien rajoitteista ja niiden vaikutuksesta kaatomäärään.

    Jos minulle lohkaistaisiin oma metsästysalue nykyisestä seuran alueesta, montako lupaa Luke verotussuositukseen lisäisi ja montako lupaa riistakeskus enemmän antaisi? Sitten pitäisi myös ottaa vastuuta ja ampua moninkertainen määrä nykytilaan verrattuna. Kanta seudulla keskimäärin on 45/1000 ja kun sitä 100 ha tilkulla alkaisin leikata, 10 peuraa ei tuntuisi vielä missään, mutta töitä niidenkin eteen saa kyllä tehdä. Kun 10 on ammuttu, vaeltaa keväällä reviiriltä lisää peuroja 200 yksilön populaatiosta vapautuneelle ravintoresurssille.

    Anton Chigurh

    Ensimmäiset viisi (5) hirveä saisin ammuttua oman taloni terasseilta (kauriita niiltä on tullut poistettuakin, nyt sen homman hoitavat ilvekset), kun ne tulevat noille luomuviljellyille pelloille ruokailemaan.

    Täällä jäävä kanta on luokkaa 10/1000 ha, eikä lupia heru enempää (luvat jaetaan seurojen pinta-alan mukaan, ei hirvimäärän mukaan).

    Toivottavasti nyt menee perille: pinta-alarajoitus pois, lupajärjestelmä pois, siinä tärkeimmät keinot ongelman poistamiseksi.

    arto

    Eräältä joka luvista päättää kuulin että kanta jätetty hiukan koholle että susille riittää ruokaa. Rannikkoseudulla. Niin kyllä jo rekossa näkyy peuraa olevan myynnissä kokonaisena 580 ekua ruho/aikainen

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 217)